Olen viime kesänä ollut mielisairaalassa psykoosin vuoksi, sitä ennen tietenkin elin sekavaa elämääni.
Pienellä paikkakunnalla kun asuin levisi tieto sekoamisetani täällä kaikkialle. Päällisin puolin saimme perheenä elää normaalia elämää, mutta töihin en päässyt mihinkään, vanheimmain illoissa toiset vanhemmat katsoivat minua kuin ruttotautista, lapsiani ei kutsuttu enää syntymäpäivlle jne
Muutin pois mieheni ja lasteni luota, jotta he saisivat elää normaalia elämää ilman mielisairaan äitinsä tuomaa stigmaa.
Vieläkin vaikka tuosta kaikesta on aikaa maineeni muistetaan. Lapseni soitti juuri minulle, että eilen naapurit ovat pitäneet kesäillan juhlat, joihin kutsuttiin naapurusto muttei lapsiani tai miestäni. Lapset kuulevat tämän tästä toisten lasten suusta miten hävettävää on kun äiti on mielisairas hullu..
Tuntuu niin pahalle. Vaikka en tuolla enää perheeni mainetta ole mustamaalassa taitaa heidänkin olla parempi muuttaa tuolta pois?
Pienellä paikkakunnalla kun asuin levisi tieto sekoamisetani täällä kaikkialle. Päällisin puolin saimme perheenä elää normaalia elämää, mutta töihin en päässyt mihinkään, vanheimmain illoissa toiset vanhemmat katsoivat minua kuin ruttotautista, lapsiani ei kutsuttu enää syntymäpäivlle jne
Muutin pois mieheni ja lasteni luota, jotta he saisivat elää normaalia elämää ilman mielisairaan äitinsä tuomaa stigmaa.
Vieläkin vaikka tuosta kaikesta on aikaa maineeni muistetaan. Lapseni soitti juuri minulle, että eilen naapurit ovat pitäneet kesäillan juhlat, joihin kutsuttiin naapurusto muttei lapsiani tai miestäni. Lapset kuulevat tämän tästä toisten lasten suusta miten hävettävää on kun äiti on mielisairas hullu..
Tuntuu niin pahalle. Vaikka en tuolla enää perheeni mainetta ole mustamaalassa taitaa heidänkin olla parempi muuttaa tuolta pois?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sairaus kuin sairaus. Olet nyt tiedostanut tilanteen.
Yritä vaan parantua ja kasva ihmisenä, se vie aikaa, mutta kun kovasti yrität niin kyllä se siitä!
Jostainhan se psykoosi johtui, ota selvää mistä.
Sitten askel askeleelta vain rakennat oman itsesi terveeksi, lääkärin avulla ja omalla kannustavalla asenteellasi!
Mielestäni joku voisi ottaa yhteyttä esim paikkakunnan pappiin, opettajaan tai lääkäriin ja kysyä, että jos joku voisi puhua naapureille.
Eihän ole lasten vika, että heitä syrjitään!
Hehehe, mettäperillä on juurikin tuommoista touhua. Se sakki siellä on
semmoista sukurutsaista, sisäsiittoista, pahoja vanahoja akkoja, juoppoja
ukkoja, lahkolaisia ja jos niillä on jälkeläisiä, ei ne kovin paljoa sen
kummempia ole.
Tämmöisten penskat kun sitten menee kouluihin niin johan pashkaa riittää.
Monenkohan ihmisen elämän tuommoiset pashkamätäperät on pilanneet?
Voihan sitä aina yrittää!
Sinun kannanottosi oli vain sinun kannanotto, ei muiden.
Miksei perhe muuttanut mukana? Olisi kannattanut, eikähän äitiä voi tuolleen hylätä. Voisin sitä paitsi lyödä vetoa, ettet ollut ainoa mielenterveysongelmista kärsivä tuollakaan paikkakunnalla. Eivätkö muut uskalla hakea hoitoa?