Luulin olevani äitipuoli. Melkein mä vihasin sitä. Sitten selvisikin ettei avomieheni ollutkaan kahden hänen lapsekseen luultujen biologinen isä. Tuli nimittäin oikea isä kuvioihin. Mies tuli ovellemme ja oli samantien selvää että tämä oli lasten isä, niin samannäkönen oli. Oli nähnyt miehen exavokkia kaupassa lapsien kanssa ja tajunnut lasten olevan sen. Ex avokilla oli ollut kolmen vuoden suhde, tehnyt miehet vieraalle. Nyt emme enää ole lasten kanssa missään tekemisissä. Oikea isä on ottanut isukin roolin. 2.5 ja 4 vuotiaat pojat saivat oikean perheen. Myhäilin onnesta kun pääsin uusioperhepaskasta eroon. Ikää kun on 25v ja nyt mieheni on kokonaan minun.
Happyend -uusioperheen hajoaminen
happyhappyhappy
11304
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Totuus on tarua ihmeellisempää!
meillä miehen eksä ei ole suostunut että nuoremmasta lapsesta tehtäisiin isyystestiä.
Eipä se enää tässä vaiheessa vaikutakaan. Kun on tuo mies lapsilleen isä ollut jo ala-asteikään asti.
Mun miehen kiinnostus lapsiin katosi saman tien kun tajusi tulleensa huijatuksi. Ajattelee, että voisihan niille joskus vanhempana soittaa, mutta ei halua tavata lapsia. Se ettei suostu isyystestiin on selvä merkki siitä että on jotain salattavaa...
Nyt suhde kukoistaa, ei enää menoja lasten ehdoilla :) Sain elämäni miehen jolla harmi kyllä oli lapsia ja sitten ei ollutkaan!!!
Mut ajatteles!
Sua on onnenpotku kohdannut!
Sää saat vielä nauttia lapsen odotuksen(=raskauden) ja synnytyksen iloista elämäsi miehen kanssa.
Ja ne mukulat todennäköisesti tulevat olemaan elämäsi miehen siittämiä.
Niin. Onhan se vähän arvelluttavaa kun ei testiin suostu. On kyllä muutenkin aina niin vaikeeta kaikki..
Olen onnellinen sinun puolesta!
LAPSIA ON KOHDANNUT TODELLINEN ONNENPOTKU!!!! Olen niin onnellinen, ettei joutuneet sun käsiin... loistavaa, joillekin lapsille on onnea suotu enempi kuin usklataa toivoa.
Nyt vaan pelottaa se tulevat vauva... häntä ei sitten onni kohdannutkaan.
Mutta olen onnellinen noiden lasten puolesta, kun ei tarvinnut elää sinun kanssa!!! Päiväni on pelastettu.
Voisin nostaa tästä sun tekstistä pari asiaa esiin:
-Miksi nainen ei ollut sanonut, että lapset eivät ole miehen? Tai että on edes mahdollisuus siihen,että isä on joku muu?
-Kyseessä on varmaan ollut pettämistä? Koska mies luuli lapsiaan omaksi?
MIelestäni on hienoa, jos mies on huolehtinut lapsista kuin omistaan tähän asti. Tottakai järkytys on suuri, etenkin jso tässä vaiheessa ilmenee niin monta asiaa: lapsilla toinen isä, pettäminen, valehtelu jne...
Ehkä alkujärkytyksen jälkeen mies haluaa avielä ilman verisidettäkään pitää yhteyttä lapsiin?
Tuon ikäiset lapset kun muistavat isän ja kuka siinä roolissa on ollut.
Ihmettelen vaan äidin käytöstä kun on tuollaseen tilanteeseen lapset, miehesi ja lasten oikean isän laittanut...
Mitenköhän pahalta miehestäsi mahtaa tuntua oikeesti, vaikkei sitä näyttäiskään..onko tullut mieleen?
ei taida sulla olla paljon empatiakykyä muita kohtaan, kun noin omaa napaa tuijottelet :(
Taas täällä keskitytään vaan syyttelemaan sen sijaan että keskusteltaisiin asiasta kehittävästi.
JOS tässä jotain pitäisi lähteä syyttämään ja osoittelemaan niin minä kyllä antaisin opetuksen tuolle lasten äidille.
Mikä ihme siinä on sitten laittaa mies tuollaiseen asemaan jso on mahdollista,että lapsilla on toinen isä? Saati sitten taustalla varmaan pettämistä ja valehtelua.. Ja miksi tämä lasten biologinen isä asiasta ilmoittaa, eikä lasten äiti!
Ihme touhua. Ei voi arvostaa ihmistä, joka tuollaisia päätöksiä tekee. Alkaa ihan pelottamaan kun miettii millaisia muita ratkaisevia ja haitallisia päätöksiä tekee lastensa suhteen.. Hoitoa ja tukea tuollaisille ihmisille ja heti!
Niin, mutta tämän tyyppistä avausta ei ihan normaali ihminen lähtisi tekemään. Miestä käy kyllä sääliksi. Hän on joutunut ojasta allikkoon. Toivottavasti tällekin miehelle vielä joskus päivä paistaa risukasaan.