Olen huolissani ex-miehestäni. Meidän seurustelu päättyi aikanaan sen takia koska minulle selvisi hänen hakevan seuraa netissä. Hän oli muutenkin usein jäänyt isommista ja pienemmistä valheista kiinni. Todella usein kuuntelin vierestä pöyristyneenä kun hän höpötteli kuulumisia vaikka mummolleni ja puoletkaan hänen kertomuksistaan ei ollut totta. Ja esim kun hän löysi alesta 10e kengät, hän esitteli niitä äidilleni ja kertoi että maksoi vaan vitosen. Tuommoiset pikku valheet ja liiottelut olivat ihan arkipäivää. Myöhemmin minulle sitten selvisi isompiakin valheita.. tai pettämisiä.
Hän on myös jatkuvasti poliisien kanssa tekemisissä. Näpistyksiä, varkauksia, petoksia... Alkoholia hän käyttää runsaasti varsinkin silloin kun hänellä menee huonosti. Haluaisi palata yhteen kanssani.
Puhuimme äskettäin pitkään puhelimessa tuosta valehtelusta ja hän itki kuinka paljon häntä ahdistaa kun hän joutuu aina niin paljon ponnistelemaan ollakseen valehtelematta, ja jos hänen täytyy valita oikean ja väärän väliltä, hän todella harvoin valitsee sen moraalisesti oikean vaihtoehdon ja silloin kun hän niin tekee, tulee hänelle sellainen tunne kuin hän olisi tehnyt todella suuren uroteon, vaikka oikeasti sen pitäisi olla itsestäänselvyys. Olen ajatellut että hän on ihan toivoton tapaus mutta kun puhuimme asiasta ja huomasin että hän todella tiedostaa ongelmansa ja haluaisi muuttua niin haluan kysyä nyt että mistä hänen kannattaisi hakea apua?
Hän on myös jatkuvasti poliisien kanssa tekemisissä. Näpistyksiä, varkauksia, petoksia... Alkoholia hän käyttää runsaasti varsinkin silloin kun hänellä menee huonosti. Haluaisi palata yhteen kanssani.
Puhuimme äskettäin pitkään puhelimessa tuosta valehtelusta ja hän itki kuinka paljon häntä ahdistaa kun hän joutuu aina niin paljon ponnistelemaan ollakseen valehtelematta, ja jos hänen täytyy valita oikean ja väärän väliltä, hän todella harvoin valitsee sen moraalisesti oikean vaihtoehdon ja silloin kun hän niin tekee, tulee hänelle sellainen tunne kuin hän olisi tehnyt todella suuren uroteon, vaikka oikeasti sen pitäisi olla itsestäänselvyys. Olen ajatellut että hän on ihan toivoton tapaus mutta kun puhuimme asiasta ja huomasin että hän todella tiedostaa ongelmansa ja haluaisi muuttua niin haluan kysyä nyt että mistä hänen kannattaisi hakea apua?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kunnalliset mielenterveyspalvelut.
Varmaan tälle miehelle on jo kuin puolet hoitoa, että hän on saanut paljastettua tuon häntä itseäänkin alentavan, orjuuttavan valhetodellisuuden. Hän on kehitellyt valehtelemisesta itselleen toimivan sijaistoimin ja puollustusmekanismin. Hän itsekkin vihaa tapaansa mutta varmaan se toimii hänellä yhtä luonnollisesti kuin hengitys. Varmaan meillä kaikilla on jonkin verran samaa; annammehan monesti itsestämme paljon fiksumman kuvan, olemme vieraskoreita, emme paljasta että nätti puku onkin kirpparilöytö ym. Miehellä valheesta on tullut elämisen ehto ja sillä hän peittää heikkoa itsetuntoa. Hän voi jopa elää jossain haave- ja valhemaailassa.
Raskasta on alkaa elämään yhtä pataa ja parisuhteessa hänen kanssa. Kannataa laittaa itselleen ja hänelle selvät rajat. Jospa suostuisit olemaan hänelle ystävä ja luotettava tukihenkilö. Käytös on juurtunut niin syvään, että ihan hetkessä hän ei tottumuksestaan pääse. Mikäli niin pitää tapahtua todellinen Jumalan ihme.
Miehen pitäisi päästä kohentamaan ja pärjäämään elämässään ihan oikeasti, ei kepulikonstein. Silloin hänen itsetuntonsa kasvaa ja hän innostuu itsekkin saadessaan itsearvonsa elämällä jälleen rehellisen ihmisen tavoin.
Ei mies ole toivoton tapus. Yritä häntä rohkaista. Tuskin hän yksin uskaltaa hakea apua. Nyt ensi alkuun voi olla jopa kynnys liian korkea. Hyvä jos jaksat kuunnella nyt häntä ja hän saa vaikka itkeä.
Toivottavasti et itse väsy rainnalla.