Aviopuolisoilla on avioehto ja toinen kuolee.
Miten voidaan todistaa irtain jota on kertynyt kymmenien vuosien kuluessa heidän yhteiseen kotiinsa jomman kumman omaisuudeksi kun mitään kuitteja ei ole? Eihän ihmiset elä niin että kaikesta ostetusta tavarasta säilytettäisiin kuitit tai itse tehdyistä yhteisistä kirjahyllyistä eriteltäisiin kenen rahalla laudat on ostettu.
Kysyn kun lapset haluavat avioehtoon vedoten kaikenlaista tavaraa ja määrätä siitä(eivät mitään arvokasta vaan ovat saaneet päähänsä että tavarat kuuluvat heille). Näytön puutteessa mielestäni ja muutenkin yhteiset tavarat kuuluvat leskelle, eikö näin ole. Mitä tälläisille lapsille oikein voi sanoa kun kaksikymmentä vuotta vanha televisiokin on yhtä äkkiä heistä arvokas ja siitä taistellaan?
Miten voidaan todistaa irtain jota on kertynyt kymmenien vuosien kuluessa heidän yhteiseen kotiinsa jomman kumman omaisuudeksi kun mitään kuitteja ei ole? Eihän ihmiset elä niin että kaikesta ostetusta tavarasta säilytettäisiin kuitit tai itse tehdyistä yhteisistä kirjahyllyistä eriteltäisiin kenen rahalla laudat on ostettu.
Kysyn kun lapset haluavat avioehtoon vedoten kaikenlaista tavaraa ja määrätä siitä(eivät mitään arvokasta vaan ovat saaneet päähänsä että tavarat kuuluvat heille). Näytön puutteessa mielestäni ja muutenkin yhteiset tavarat kuuluvat leskelle, eikö näin ole. Mitä tälläisille lapsille oikein voi sanoa kun kaksikymmentä vuotta vanha televisiokin on yhtä äkkiä heistä arvokas ja siitä taistellaan?
Vastaukset 46
Vanhimmat
Onko avioehto täysin poissulkeva? Itse tein avioehdon, että toiselle osapuolelle kuuluu 1/3 osa irtaimesta omaisuudesta, koska olen itse hankkinut käytännössä kaiken irtaimiston.
Olen siinä käsityksessä, että avioehdosta huolimatta asumisoikeus ja irtain omaisuus kuuluvat lesken hallintaan kuolemaansa saakka.
Jos omistat jotain eli molempien aviopuolisoiden avio-oikeus on kummankin omaa, niin järjellä ajateltuna, omistat puolet irtaimesta ja voit valita mitä on sinun ostamaa.
Ehkä joku antaa tarkennetun vastauksen, sillä en lakikirjan mukaan näitä viestejä kirjoittele.
"Näytön puutteessa mielestäni ja muutenkin yhteiset tavarat kuuluvat leskelle, eikö näin ole."
Näytön puuttuessa tavara katsotaan yhteiseksi eli omistusoikeus jakautuneeksi puoliksi kumpaisellekin puolisolle. Leski saa kuitenkin lain nojalla hallita yhteisesti käytettyä tavanomaista asuntoirtaimistoa, vaikka se olisi kuulunut yksin kuolleelle puolisolle (kuten myös asuntoa), jakamattomana elinaikansa. Näin avioehdosta riippumatta.
hallinta kaikkea irtainta jos ajatellaan, että kuollut puoliso omisti veneen ja kesämökin, jotka olivat yhteisessä käytössä vaikka vuosikymmeniä?
1.Onko leskellä hallintaoikeus kaikkeen irtaimeen?
2.Vai puoleen irtaimeen?
Kyse kai on enemmän muistoesineistä kuin arvoesineistä ja missä kulkee raja muuten arvoesineille?
1. leskellä on hallintaoikeus vain tavanmukaiseen asuntoirtaimistoon.
2. Vene ja kesämökki eivät kuulu irtaimeen. Puolisolla on avio-oikeus veneeseen ja kesämökkiin.
Lapsilla on oikeus osaan muistoesineistäkin.
kuolleella puolisolla ei ollut testamenttia...
veneessä ja kesämökillä olevia tavaroita.
Puolet leskelle ja puolet lapsillekö?
Oli sitten avioehto tai ei.
Eipä lakinainen tunne lakia. Kyllä eloonjäänyt puoliso saa hallita yhteistä asuntoa ja asuntoirtaimistoa "rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä". (PK 3:1a.2)
kokonaan poissulkevasta avioehdosta?
ja tulit sen juuri todistaneeksikin.
Asia on nimittäin näin:
Mikäli avioehtosopimuksessa on sovittu, ettei kummallakaan puolisoista ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, ensiksi kuolleen omaisuus menee kokonaisuudessaan hänen perillisilleen ja leski pitää omansa. Tällöin on tehtävä omaisuuden erottelu. Olettaen että perillisiä on.
Samoin hän voi testamentilla määrätä omaisuudestaan. Eikä leskellä ole asiaan mitään sanomista.
Näinkin voi olla asia.
Avioehto sopimuksella on suljettu pois avio-oikeus puolison osalta joka omistaa. Kun toisella osapuolella ei ole omaisuutta, niin tuohon sopimukseen on kirjattu, että ositusta ei suoriteta ja vielä, että tällä omistavalla Kaino Kaunokaisella on avio-oikeus tämän Immo Kaunokaisen omaisuuteen.
Menikö sormi hämmästyksen suuhun?!
Kukaan lakia opiskellut ei voi olla näin lakia tuntematon kuin nimimerkki "lakinainen" on. Saman olen tämän naisen vastauksista todennut aikaisemminkin.
Se, onko eloonjääneellä aviopuolisolla oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto sekä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto, on nimittäin kokonaan riippumaton siitä, onko puolisoiden välillä avioehto vai ei.
Avioehto vaikuttaa ainoastaan siihen, miten omaisuuden ositus/erottelu tapahtuu. Avioehto ei poista tai rajoita perintöoikeutta eikä myöskään nyt puheena olevaa lesken hallintaoikeutta.
Jos et "lakinainen" ole tällaisten asioiden kanssa ollut tekemisissä, tarkistaisit ennen kommenttejasi lain (ilmoitin säännöksen, se on PK 3:1a.2), Vai onko selitys siinä, että et ymmärrä lakitekstiä?
nyt kun ihmisillä on kaikenlaisia kakkoskoteja joissa asuvat osan vuotta tosiaan vuosikymmeniä ja mahdollisesti myös muuta irtainta muuallakin kuin varsinaisessa kodissa niin koskeeko tämä hallintaoikeus kaikkea irtainta ja näitä muita asuntoja joissa he saattavat asua enemmänkin esim. eläkkeellä kuin ykköskodissaan?
Hallintaoikeus koskee yhtä asuntoa ("yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon") sekä yhteisessä kodissa (= vakituinen asunto, missä ollaan kirjoilla) olevaa tavanmukaista asuntoirtaimistoa. Esim. "kakkoskodissa" olevaan irtaimistoon lesken hallintaoikeus ei ulotu.
kun aviopari on asunut maalla tampereella ja muuttanut pääkaupunkiseudulle, jättänyt entisen kodin vapaa ajan asunnoksi jossa oleskelevat enemmän kun pienessä kaksiossa työn takia. Kun näin asutaan vuosikymmeniä miten pitäisi toimia kuoleman tapauksen yhteydessä kun tosiasiallinen koti on toinen kuin virallinen koti?
Näitä tapauksia alkaa olla enemmän ja enemmän.
Tai kun aviopari asuu maalla ja pitää yksiötä koska vapaa ajan asunnossa ei voi olla kirjoilla? Miten menettelisit irtaimen suhteen? Mitkä ovat lesken oikeudet?
Vielä tulee mieleen tapaukset joissa asutaan vaikka Brysselissä ja koti odottaa Suomessa.
Olemme saaneet juristin palstalle. Käyttäkää vain hyväksenne hänen tietojaan ja taitojaan. Ilmaista palvelua ei yleensä juristilta saa.
Isäni omistaa talon, jossa myös äitini asuu. Minulla on veli, joka on saanut rahana ennakkoperintöään vastaavan summan vanhempieni elinaikana.
Isälläni on vielä huomattava omaisuus rahana, ja kaikenlaisina osakkeina. Heillä on avioehto. Äidillä ei ole oikeutta hänen omaisuuteensa. Ei ei asuntoon, ei rahoihin eikä osakkeisiin! Ei mihinkään näistä. Äitini on periaatteessa täysin varaton.
Jos nyt edetään abc:n antamien ohjeiden mukaan, minulle kirjoitettu testamentti on siis pätemätön ja pelkkä paskapaperi.
Sen kuitenkin kirjoitti kolme huippujuristia pääkaupunkiseudulta (elävässä elämässä, ei täällä), tarkoituksenaan sulkea muut mahdolliset perinnön saajat pois jaolta. Minua lukuunottamatta.
Minulla on tämä ko paperi tässä edessäni juuri nyt. Olen myös saanut kopion avioehdosta.
Kysynkin sinulta "abc", onko minulla oikeus perintööni testamentin nojalla, vai saako äitini ja veljeni sen ensin haltuunsa, avioehdosta ja testamentista huolimatta?
Työnnänpä minäkin lusikkani tähän soppaan.
Äidilläsi ja isälläsi oli avioehto joka tarkoittaa sitä että äitisi ei saa avio-oikeuden nojalla isäsi omaisuudesta mitään. Lisäksi kun on vielä isälläsi on rintaperillisiä sekä vielä testamentti niin äitisi ei saa perintönäkään mitään.
Sensijaan testamentillä tai avioehdollakaan ei voida poistaa perintökaaren lesken turvaksi määräämää yhteisen asunnon ja tavanomaisen koti-irtaimiston hallintasuojaa. Leskellä on tosiaan elinikäinen oikeus asua tuossa yhteisessä kodissa ja pitää siellä olevan tavanomaisen koti-irtaimiston. Lisäyksenä tuohon asumissuojaan pitää tosin sanoa että jos leskellä on joku toinen oma asumiseen kelpaava asunto omistuksessaan niin silloin asumissuojaa yhteiseen kotiin ei ole. Te ette voi häätää äitiänne sieltä kodista vaikka olisi millaiset testamentit ja paperit (poislukien tietysti äidin suostumus luopua hallintaoikeudesta joka lienee ainoa paperi millä äitisi saataisiin sieltä pois ;-)
Mutta äitinne vaan hallitsee tuota kiinteistöä, ei omista sitä eli hän ei voi sitä myydä ja laittaa rahoja taskuun vaan saatte kiinteistön haltuunne kun aika jättää.
Tämä lesken asumissuoja koskee vain tuota kotia ja sen irtaimistoa, ei muuta omaisuutta joten rahat ja osakkeet sekä muu irtaimisto kuin tuo koti-irtaimisto (esim autot, veneet, kesämökit ja sen irtaimisto) voidaan jakaa vaikka heti sen mukaan miten pätevässä testamentissä määrätään, olettaen ettei se loukkaa sinun tai veljesi lakiosaoikeutta. Veljesi lakiosa ilmeisesti on hoidettu ennakkoperintönä annettuna lahjana ja jos juristit ovat testamentin laatineet ei liene tarvitse pohtia testamentin pätevyyttä ainakaan muotomääräysten osalta.
on minun nimissäni ollut jo kuusi vuotta. Mutta olen antanut siihen isälleni asumisoikeuden, niin pitkään kunnes hän elää. Eli hallintaoikeus on isällä. Minä omistan.
Lakimiehen suositus.
Ensin kirjoitatte:
"Isäni omistaa talon, jossa myös äitini asuu."
Jatkossa kirjoitatte:
"asunto
Kirjoittanut: rouva maalta, 3.9.2004 klo 12.38
on minun nimissäni ollut jo kuusi vuotta. Mutta olen antanut siihen isälleni asumisoikeuden, niin pitkään kunnes hän elää. Eli hallintaoikeus on isällä. Minä omistan."
Tällaiseen on kovin vaikea asiallista kommenttia esittää.
Hyvin selvitetty, Maanmittari!
aapinenkin, sepä hyvä!
Uskallat sentään tulla toisten virheitä morjestamaan, omista ei niin väliä.
Talo on minun nimissäni. Piste.
Isällä on asumisoikeus, niin pitkään kuin elää. Hän on talon rakentanut ja omistanut, aina. Ja mielestäni omistaa tavallaan vieläkin.
Veljelleni maksettiin kuusi vuotta sitten sen ulosottoon menneet velat, markkoina vajaa milli.
Samassa rytäkässä minä sain talon, arvoltaan suurin piirtein sama. Ja kauppa tehtiin MINUN JA ISÄN välillä. Äiti ei taloa omistanut, edes paperilla.
Joten kysyn vieläkin, onko paperi (avioehto/testamentti) paskaa ja pesätavaraa, vaiko pätevä? Saako leski talon ja tavarat kuten väität vai onko ne minun?
"Saako leski talon ja tavarat kuten väität vai onko ne minun?"
Koska olen "väittänyt", että isänne leski "saisi" TEIDÄN talonne? Kyllä nyt olette kuvitellut ihan omianne.
En liioin ole "väittänyt", että leski muutoinkaan "saisi" taloa ja tavaroita. Olen kertonut, mitä laissa asiasta säädetään eli leskelle myönnetystä hallintaoikeudesta (joka on eri asia kuin omistusoikeus). Lainaan nyt tähän vielä teidän ja kaikkien muidenkin asiasta tietämättömien (mm. "lakinaisen") omin silmin luettavaksi ko. perintökaaren säännöksen (3. luvun 1a pykälän 2 momentti):
"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan."
Isällä ON yhteinen koti äitini kanssa. Siis leskelle jakamattomana hallintaan yhteisenä asuntona käytetty kiinteistö. Näinhän siinä lukee.
Mutta mistä isä maksoi näille lakimiehille, siitäkö, etteivät tienneet tuon vertaa?
Siis älä ihan oikeesti viitsi.
Luovutan teidän neuvomisenne! Ei mene asia perille edes rautalankaa vääntämällä.
poikkeus?
tarvitse minua neuvoa. Riittää kun sanot selvällä suomen kielellä, onko juttu niin etten saakaan taloa itselleni siinä tapauksessa, että isä kuolee ensin. Vaan että leskellä on oikeus asua kirjoittamasi lakitekstin perusteella siinä niin kauan kuin elää/haluaa!
Luulisi, jos ammattilainen on, osaavan myös kommunikoida ilman lakitekstejä!
Tässä vihoviimeinen vastaus (klo 14:n jälkeiseen kommenttiinne):
Ei leski voi saada hallintaoikeutta muuhun kuin kuolleen puolison jäämistöön kuuluvaan asuntoon (ja koti-irtaimistoon). Jos isänne oli myynyt asuinkiinteistönsä teille, ja jos ko. kauppa on pätevä (niin kuin varmaan on), asunto ei kuulu jäämistöön, eikä leski siis saa asuntoon hallintaoikeutta, vaikka siinä olisikin ollut puolisoiden yhteinen koti.
Tuli liian syvä hierarkiaongelma vastaan joten kirjoitan tähän kohtaan vaikka oikea "ei teidän" otsikkoisen kirjoituksen alle. Yritän vastata tietämykselläni niin hyvin kuin pystyn, toivottavasti valaisee tilannetta.
Ilmeisesti kyseessä on seuraavanlainen tilanne. (kojaa jos olen väärässä.)
Äitinne ja Isänne ovat yhteisenä kotinaan pitäneet asuntoa jonka sinä omistat. Alunperin asunnon on rakentanut ja omistanut isäsi mutta hän on elinaikanaan jollain tavalla siirtänyt omistusoikeutensa pätevästi sinulle. Isäsi ja äitisi on kuitenkin jatkaneet asumistaan talossa vaikka se virallisesti onkin sinun nimissäsi.
Isäsi on tehnyt äitisi avio-oikeuden täysin poissulkevan avioehdon sekä testamentin sinun hyväksesi joka ei loukkaa veljesi lakiosaoikeutta tämän ennakkoperintönä saaman lahjan vuoksi.
Jos näin on tilanne niin isäsi kuollessa äitisi ei voi perintökaaressa lesken asumissuojaan vedoten pitää asunto jakamattomana hallinnassaan koska asumissuoja koskee vain vainajan jäämistöön (eli vainajan kuollessaan omistamaa) kuuluuvaa asuntoa jota on yhteisenä kotina käytetty. Koska asunto ei kuulu vainajan jäämistöön ei äitis voi tuohon asumissuojaan vedota. Täten voit häätää äitsi asunnostasi ja myydä asunnon jos haluat.
Yksi pieni mutta täytyy kuitenkin sanoa. Isäsi on ilmeisesti antaessaan asunonsa omistusoikeuksin sinulle pidättänyt itsellään hallintaoikeuden. Tarkista esim saantokirjasta (tai missä tuo asumisoikeus määritelläänkään) koskiko se pelkästään isääsi vai isääsi ja äitiäsi. (eli sanotaanko siellä että elinikäinen hallintaoikeus on isälläsi vai että elinikäinen hallintaoikeus on isälläsi ja äidilläsi) Jos hallintaoikeus oli vaan isälläsi asia on ns. selvä ja aikaisemmissa kappaleissa kuvatun mukainen. Jos sensijaan on sovittu että asumisoikeus koskee sekä isääsi että äitiäsi niin silloin hallintaoikeus on voimassa vieläkin isäsi kuoltuasi ja voit myydä asunnon vasta äitisi kuoltua. Huomautan että tämä ei liity mitenkään laissa eli perintökaaressa annettuun lesken asmissuojaan vaan pelkästään siihen yksityisoikeudelliseen sopimukseen joka on tehty sinun ja isäsi välillä ja jossa on määrätty isäsi asumisoikeuden ulottuvuus.
Vastaus kysymykseen:
Hallintaoikeus on vain isällä. Äidistä ei puhuta mitään.
Muuten olet ymmärtänyt asian täsmälleen oikein.
Mukavaa, ettet käyttädy yhtä alentuvasti minua kohtaan kuin tuo toinen.
maanmittari tai joku muu vastata tähän unohtui vissiin kun rouva maalta vei puheenvuoron.
Ja siihen vielä jatkoa miten vaikka täysin henkilökohtaiset tavarat, korut, vaatteet,kirjat jne kakkosasunnossa kuuluvatko leskelle vai meneekö lapsille?
Miten tälläiset kakkosasunnot joissa asutaan yhtä paljon tai ehkä enemmänkin huomioidaan. Meneekö kalastustarvikkeetkin jakoon? Ja kaikki joka jostain syystä on siellä kakkosasunnossa eikä varsinaisessa asunnossa?
ylempään kysymykseen joka alkaa: miten
kiitos
"Siis älä ihan oikeesti viitsi."
Kyllä te itse kommenttienne epäasiallisuudella (kuten yllä) annoitte pontimen minun vastausteni sävyyn. Tässä annetaa ilmaisia lakineuvoja, jopa moneen kertaan yritetään asiaa selventää, mutta kun palaute sitten on teiltä saadun kaltaista (tyyliin: ei pidä paikkaansa, eivätköhän käyttämäni tuomarit ole asiat paremmin tienneet, älä viitsi yrittää selitellä...), ei se kovin ystävälliseksi innosta.
Hyvä, että Maanmittari osasi tarpeeksi ymmärrettävästi asian teille valaista.
Ovatko kalastustarvikkeet mielestäsi "tavanmukaista asuntoirtaimistoa"?
sitten ovat?
Mitä tavanmukainen asuinirtaimisto on?
Jos vakituisessa asunnossa on kaikuluotain niin mikä se on? Asuinirtaimistoa vai jotain muuta?
No vastaisitko tuohon kakkosasuntoasiaan kenen tavaroita siellä olevat tavarat ovat? Tai sinne jääneet tavarat?
Jos joku nukkuu kanootissa makuuhuoneessaan niin onko se irtaimistoa vai ei? Miten se määritellään?
"Jos joku nukkuu kanootissa makuuhuoneessaan niin onko se irtaimistoa vai ei? Miten se määritellään?"
Kyllähän kanootti irtaimistoa eli irtainta omaisuutta on. Pitäisi vain kysyä: onko kanootti asuntoirtaimistoa? Vastauksen jätän sinulle pohdittavaksi.
"Yhteinen koti" tarkoittaa vakituista asuntoa. Jos "kakkoskoti" on se, jossa enin aika asutaan, niin pitää sitten muuttaa kirjat sinne, jolloin siitä tulee vakituinen asunto. Saattaa olla, että todellinen asuminen (eikä kirjoilla olo) määrittäisi sen, kumpi on "yhteinen koti" - oikeuden ennakkopäätöstä siitä ei tietääkseni ole. Tässä tarkoikettuja "yhteisiä koteja" kuitenkin on vain yksi.
haen.
Onko oikeuden päätöstä siitä mikä on yhteinen koti? Onko se se missä ollaan kirjoilla vai tosiasiallinen koti. Nyt kun on paljon kakkoskoteja joissa ei voi olla aina välttämättä kirjoilla, vapaa ajan asunnot, joskus ulkomaan asunnot, tai vanhant kotitilat maalla joista lähdetty kaupunkiin. Tälläisen useassa paikassa asumisen myötä haluaisin tietää miten laki näkee asian, jos avioliitto on eletty vapaa ajan asunnossa(tosiasiallinen yhteinen koti) mutta oltu teknisesti kirjoilla muualla? Juuri näitä perinnönjakoja ajatellen.
Tosiasiallinen koti. Jos ei synnyt riitaa, voi valita.
Tuomioistuimet ratkaisevat riita-asiat viimekädessä, ei niistä tarvitse ennakkoon huolta kantaa.
Leski päättänee mikä on todellinen koti ja muistaen vanhuuden vaivat sairauksineen valitsee ajoissa kodin, joka on vanhuuden kannalta paras mahdollinen.
Miehen kotipaikka ja asunto jossa on ollut kirjoilla ratkaisee asumisen.
Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan. Kirjahyllyn lautoja ei siis tarvitse repiä. Tällaisille lapsille sanotaan, että saatte television, sitten kun minä kuolen. Muiden pikku tilpehöörien kohdalla noudatetaan periaatetta, että kaikilla perijöillä on oikeus kaikenlaatuiseen perintöön.
Ihanko oikeasti lapset tulisivat tyhjentämään äitinsä kotia? Sinuna jättäisin tuollaiset jälkeläiset aikanaan perinnöttä ja antaisin omaisuuteni vaikka kissayhdistykselle tai vastaavalle...
voivat tulla ja usein tulevatkin.
Kenelle kuuluu irtain omaisuus, kun avioehto?
Just nää televisiot, kalastuvehkeet, kirjat ja "viinapullot"?
Leskiparalle kaiken järjen mukaan. Mutta mitä laki sanoo?
Vaikea sanoa mitä ihmisessä tapahtuu kun joku kuolee mutta omin silmin nähtynä:"peto on irti" kuvaisi tilannetta hyvin.
Että lapsetkin!? Olen nähnyt sisarusten taiston läheltä. Parhaiten toimeentuleva on kuin kiimainen susi tai saatanan sanelussa.
Todistaa oikeudessa omaa etuaan suojellen ja puhuu potaskaa, jota kukaan järkevä ihminen ei voi uskoa. Oikeus uskoo juuri tällaiset jutut ja ehkä piruuttaan ja tuomari todennäköisesti nauttii riitaisen porukan taistosta.
Vainaja oli hyvä kuollessaan ja vartijoitiin perintöä, mutta annas olla kun ruumis juuri ja juuri kylmeni, niin ei sen koomin ole kunnioitusta tullut. Hautajaiset jotenkuten vietiin kunnialla läpi.
saatiin ilmainen siivous kun lapset tulivat ja veivät puolet huonekaluista, astiat ja kaiken mitä katsoivat heille kuuluvan muistoksi tai käyttöön painepesuria ja moottorisahaa myöten.
Sitten kaarsivat täysine autolasteineen pihasta ulos.Eikä heittist ole kuulunut sen jälkeen mittään.
Ei siinä ehtinyt kuin haukkoa henkeä. Innokkaampia jakajia ovat tietysti lasten puolisot joiden tarmoa ja kiinnostusta vaatimattomiin kotiesineisiin ei voi kuin ihailla.
Vähän harmittaa kun hyvät kiikarit menivät kun tykkään lintuja katella, nyt niitä lintuja kattelee tyttären mies.
Ei ketään sukulaista kiinnostanut mitkään lakipykälät tai mikä olisi oikein tai edes vainajan tahdon mukaista. Kun tilaisuus tuli niin sitä käytettiin sanoi laki mitä hyvänsä.
Ei sitä jaksa alkaa kahvikupeista riitelemään kun on justiinsa saattanut vaimon hautaan.
Ottakoon mitä haluavat.
Ihmiset jotenkin villiintyy kun heillä on mahdollisuus saada pari puukauhaa ilmaiseksi.
Huumorilla siitä selviää.
Mistä voin lukea, mitä kaikkea voidaan lukea koti-irtaimistoksi. Ja mitä tapahtuu, jos 2 haarrukkaa puuttuu? Tai matto on loppuun kulunut? Y.m.s. Mieheni lapset katsoivat, että esim. taulut ovat isän henkilökohtaista omaisuutta (eivät arvokkaita), eivätkä ne siis kuuluisi lesken hallintaoikeuteen. He olivat myös sitä mieltä, että todistettavasti ennen avioliittoamme hankkimani (mökillä olevat) huonekaut ovat heidän omaisuuttaan - kuitit ovat tallessa. En haua riitaa - vaan oikeutta, koska he väittävät että olen SAANUT niin paljon. Kiitos etukäteen avusta!
huonekalut, astiat, viihde-elektroniikka, astiat, koriste-esineet yms. Siis kaikki kotona olevat tavarat, jotka eivät ole suoraan henkilökohtaiseen käyttöön (kuten vaatteet ja kosmetiikka).
Loppuongelmastasi riippuu ihan testamentista.
Ihmettelyni nimimerkille Rouva maalta:
1. Isäsi on luovuttanut omistusoikeuden taloonsa sinulle AVIOLIITTONSA AIKANA, ymmärsinkö oikein? Miten on mahdollista, että äitisi on suostunut siihen, hänhän jää ilman asuntoa, jos aviomiehensä kuolee ensiksi. (Isäsi lakimiehet eivät tainneet kertoa asiasta äidillesi.)
2. Miksi inhoat äitiäsi niin paljon, ettet halua hänen voivan jäädä kotiinsa asumaan leskeydyttyään? Miksi ISÄSI ei halua jättää leskelleen asumisoikeutta, eikä ilmeisesti mitään muutakaan, vaikka tämä on varaton?