Suomalainen lastenhoito

Olen huomannut erään seikan suomalaisten ajatusmaailmasta, josta voisi puhua jo yleistäen; sanoisin että 80% suomen ihmisistä eivät pidä lapsista! Lasten tulee olla näkymättömiä, hajuttomia ja äänettömiä. Sama mentaliteetti jatkuu äideillä (tai vanhemmilla). Jos lapsi käyttäytyy huonosti, otetaan asenne ettei lapsella mitään hätää ole ja jätetään huomioitta (yleensä nolostuneena hiljennytään ja paetaan vastuuta). Ei lapsia huomioida muutenkaan, hänen kanssaan ei vietetä aikaa eikä kuunnella. Ei ihme että lapsi alkaa käyttäytymään kuin pellossa!

Ja sitten se, että vanhemmat ikäänkuin luovuttavat haastavan lapsen edessä näyttääkseen muille että "katsokaa miten rankkaa minulla on, säälikää minua" eivätkä tee mitään asian eteen. Masennus ei voi olla pelkästään ainoa syy, ettei jaksa hoitaa lasta. Jos yhtään on kunnioitusta itseään kuin kanssaeläviä ihmisiä kohtaan niin hoitaa kurinpidonkin kunnialla! Siinä vaaditaan itsestään jonkin verran, jos sitä ylipäätänsä on.