kenelläkään

sellainen tunne kuin olisi eksyksissä. Kun kaipaa,, ikävöi.. tietää että ei pääse lähelle tuota ihmistä, suorastaan kuihtuu tähän tunteeseen. Ei haluaisi luopua toivosta, vaikka tietäisi sen ehkä olevan viisainta niin mielenrauhan kuin muunkin terveyden kannalta. Tässä jo pian, vuosi täynnä.. jaksanko vielä, vai mitä tekisin.
Ikävöin, eikä se hellitä. Näin kuitenkin hänen silmissään enemmän väsymystä,, kuin kaipausta. En usko, että hän edes välittää. Miksi siis kiusaan itseäni. En edes pidä itseäni millään tavalla erikoisena, tavallinen tallaaja, miksipä hän edes kaipaisi. En voi kysyäkään,, koska en usko, että hän sitä toivoisi. Onko tämä siis ihan järjetöntä? Kenelläkään samanlaisia fiiliksiä? Alkaa tämä tilanteen puiminen ja valvominen ottaa veronsa. Tuntuu etten jaksa enää. Tiedän kuitenkin, että olemme jatkossakin tekemisissä toistemme kanssa..
..eli en haluaisi pilata välejämme, vaikka kaikessa hiljaisuudessaankin epäilen näin jo tapahtuneen. Tästä pelostani johtuen, en uskalla edetä, tehdä siirtoja suuntaan tai toiseen. Kerran yritin.. ja sain pahasti näpeilleni.
2166
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Oo ihan rauhassa ja lepää nyt. Kaikki järjestyy, lupaan.

Äänestä

tasan tarkkaan mitä tarkoitat, tekstisi voisi olla kuin omani. Ei se tietty paljoa lohduta, mutta kohtalotovereita löytyy varmasti muitakin..
Voimia sulle "toivoton"!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


toivoton,, kirjoitti:

sellainen tunne kuin olisi eksyksissä. Kun kaipaa,, ikävöi.. tietää että ei pääse lähelle tuota ihmistä, suorastaan kuihtuu tähän tunteeseen. Ei haluaisi luopua toivosta, vaikka tietäisi sen ehkä olevan viisainta niin mielenrauhan kuin muunkin terveyden kannalta. Tässä jo pian, vuosi täynnä.. jaksanko vielä, vai mitä tekisin.
Ikävöin, eikä se hellitä. Näin kuitenkin hänen silmissään enemmän väsymystä,, kuin kaipausta. En usko, että hän edes välittää. Miksi siis kiusaan itseäni. En edes pidä itseäni millään tavalla erikoisena, tavallinen tallaaja, miksipä hän edes kaipaisi. En voi kysyäkään,, koska en usko, että hän sitä toivoisi. Onko tämä siis ihan järjetöntä? Kenelläkään samanlaisia fiiliksiä? Alkaa tämä tilanteen puiminen ja valvominen ottaa veronsa. Tuntuu etten jaksa enää. Tiedän kuitenkin, että olemme jatkossakin tekemisissä toistemme kanssa..
..eli en haluaisi pilata välejämme, vaikka kaikessa hiljaisuudessaankin epäilen näin jo tapahtuneen. Tästä pelostani johtuen, en uskalla edetä, tehdä siirtoja suuntaan tai toiseen. Kerran yritin.. ja sain pahasti näpeilleni.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu