Suru, tyhjyys .. onni

Tänään 6.pv siitä, kun ruskea vuoto alkoi.. Tämä oli jo toinen keskenmeno, tapahtui rv 11 spontaanisti, näin kuolleen sikiön, hänellä oli kädet ja hän näytti aivan pieneltä vauvalta... ;( Kuitenkaan enää ei aamuni alkanut itkulla, kyyneleitä, niitä kun vaan ei enää tule. Olo on tyhjä.. Nukkumaan olen pystynyt jotenkuten, olen ottanut iltaisin kolmiolla varustettuja allergialääkkeitä, joita käytetään myös ahdistuneisuuteen...

Nyt huomaan, että vatsa palautuu hiljalleen takaisin "litteämmäksi", saan sen jo vedettyä sisään, mitä en voinut vielä muutama päivä sitten tehdä.. Jotenkin tuntuu julmalta, että taas meiltä otettiin yksi lapsi pois ja hän lensi tähdeksi taivaalle..

Mutta... tänä aamuna, kun esikoiselle aamupalaa syötin ja hän nauroi iloisena, tajusin, miten onnekkaita me kuitenkin ollaan, meillä on edes yksi terve lapsi