ja tuleko kuiteenkin se tapamisoikeus isälle?
meillä on joo tapamissopimus, joka viikonloppu lapsi hänellä.
hänelle ei sopinu että joka toinen viikko mulla ja hänellä...
siis hän ei noudata tapamissopimusta, milloin halua silloin ottaa, soitin lastenvalvojalle, se ei sanonu mitään, sanoi ei voi mitään...... :/
miksi tarvitaan se sopimus jos sitä ei noudetaan. :(
jos sanon jotain vastaan, hän heti, no niin en ota lasta, moikka...
tekee vain mulle kiusaa
meillä on joo tapamissopimus, joka viikonloppu lapsi hänellä.
hänelle ei sopinu että joka toinen viikko mulla ja hänellä...
siis hän ei noudata tapamissopimusta, milloin halua silloin ottaa, soitin lastenvalvojalle, se ei sanonu mitään, sanoi ei voi mitään...... :/
miksi tarvitaan se sopimus jos sitä ei noudetaan. :(
jos sanon jotain vastaan, hän heti, no niin en ota lasta, moikka...
tekee vain mulle kiusaa
Vastaukset 24
Vanhimmat
Voit aina yrittää.
Esim kertomalla että lapsen isä ei ole yhteistyökykyinen lapsen asioissa (esim.passit,tarhat,lääkärit yms)
Ja tapaamisoikeus on silti. Laissa lukee että LAPSELLA on oikeus nähdä isäänsä.
Sinuna en antaisi lasta, ellei ole tapaamissopimuksen mukainen, en itsekkään rupeaisi pomppimaan miten toinen haluaa. Ilmoitat vain, että sopimuksen mukaiset tapaamiset käyvät. Onko sopimus kuinka tarkka? Esim meillä tietty kellonaika jona välissä tulee 17-19, joka viikko ja sovittava edellisellä tapaamisella. Näin pystyn itsekkin suunnittelemaan viikon kulkuani.
olin lähössä viroon viikonloppuna ja en pääsyt, koska toi ilmoitti mulle perjantaina että ei ota lasta. mitä voin itelle suunnittella jos en tiedä olenko lapsen kaa vai yksin
niin minäkin sama puhun, se vain teke mulle kiusaa :/
on ajat klo 19 hakee ja klo 19 tuo takas, ei hakenut koska sanoi jos pistät mulle vielä viestin en tuu, pistin että mitä hittoa, yritätkö uhkata? niin vastaus oli heippa:)
ei tullut ja tänään pitänyt hänen hakea klo 16, tuli, puhuimme, sitten lapsi itki, ei halunu isän luo, se on harvinaista, hän vai lähti pois :/
pitäköö mun vain kattoa tommosta käytöstä
ja miten todistan että hän ei haennut lasta? jos hän valehtele ja sano että olin hakenut, ex-vaimo valehtele...
Opettele ilmaisemaan asia niin että sen ymmärtää.
Jutuistasi ei saa mitään selvää.
Korjauta kirjoituksesi kirjoitus ohjelmassa, jos muu ei auta.
Älä ollenkaan ala tuohon peliin. Varaudu aina siihen että itse lapsesi hoidat, ja suostu vain sovittuihin aikoihin. Joku sun kaveris vois olla paikalla kun hän lapsen hakee, niin sitten sulla on todistaja asioille.
Ja näillä sitten menet, etkä jousta. Piste. Kyllä se siitä. Kiusaamaan ei enää pysty.
Muista, että viroonkin pääsee, lapsen kanssa. Minä kävin. Kivaa oli.
Toki lapsen kanssa voi mennä Viroon, mutta vaikeutuu se huomattavasti, jos ei tiedä ennen lähtöpäivää, että hakeeko isä lapsensa vai ei. Jos tapaamiset on joka viikonloppu, niin sitoohan se äidin joka viikonlopuksi joko antamaan lapsen tai olemaan hänen kanssaan, mutta isää se ei sido mitenkään.
Ei se oikeastaan vaikeudu. Jos lapsen isä hakee lapsen, lähdet yksin, jos ei lähdet lapsen kanssa. Niin yksinkertaista se on. Tai ainakin minulle oli. Ja hyvin sujui. Varaudun vaan ennakolta jo lähtemään lapsen kanssa.
Ja jos lähdet kahden viikon matkalle viroon, niin yksi tapaamiskerta siis jää väliin, - entä sitten? Mikä siis estää tekemästä niin?
Hyvin pitkälle tuo antaumuksellinen sitoutuminenkin on vain naisilla panta joka puristaa päänsisältä.
No, minä en ainakaan viitsi varata ja maksaa matkaa lapselle, jonka ei kaiken järjen mukaan pitäisi päästä tulemaan mukaan, kun hänen pitäisi olla isällään. Eihän siinä tietysti mitään, jos on tarpeeksi ylimääräistä rahaa tuollaiseen hukattavaksi, mutta kaikilla ei ole. Olisi eri asia, jos olisi kysymys omalla autolla tehtävästä viikonloppureissusta sukulaisille naapurikaupunkiin, silloin lapsi on helppoa ottaa mukaan, mutta kun liikutaan julkisilla, mahdollisesti yövytään hotelleissa jne, niin ei se enää niin helppoa olekaan.
Entäs jos äiti haluaisi lähteä vaikka vaellukselle viikonlopuksi? Otatko vaan lapsen mukaan rämpimään kymmeniä kilometrejä metsässä? Kyllä se epävarmuus lapsen olinpaikasta nyt vain vaikeuttaa huomattavasti elämää. Minä masennun totaalisesti, jos joudun viettämään viikonloppuni yksin kotona, kun lapsi ei olekaan kotona, mutta itse en ole mitään pystynyt sopimaan ja järjestämään, kun en tiedä, että missä lapsi viikonlopun viettää.
Jos sitä lasta ei luovuta isälle sovittuina aikoina, niin isä voi halutessaan nostaa siitä haloon ja aiheuttaa ongelmia.
No joo, eihän sua pysty auttamaa kun haluat rypeä ongelmissa. Sääli lasta.
Meillä ei lainkaan tuollaisia ongelmia, lapsi ei niin paljon maksa matkassa mukana. Enkä minä nauti metsässä rämpimisestä vieraassa maassa, tuskin kotimaassakaan, jossa sen toki milloin vain voisi tehdä.
Me olemme mielummin suunnanneet kylpylöihin, joissa lapsi ei ole ollut ongelma lainkaan. Julkisilla minäkin olen Viroon mennyt. Mutta tosi, en elä kädestä suuhun enkä lähtisikään tiukalla budjetilla ulkomaille. En ole tehnyt lasta ennenkuin rahani hänen tarpeisiinsa riittävät, ja olen ollut valmis hänelle kaiken vapaa-aikani antamaan. (Lapsia minulla on kuitenkin kolme) Ja yksikään heistä ei ole ollut rasite, yksinhuoltajuudesta huolimatta. Päinvastoin.
Jotain tasapainostasi kertoo tuo totaalinen masentuminen jos olosuhteet yllättävät, etkö kestä muutosta? Miten tulet edes töissäsi toimeen, jos et kestä minkäänlaista vaihtelua rutiiniin? Ja mikset keksi mitään vaihtoehtoista tekemistä jos lapsi ei olekkaan paikalla. Minä keksin vaikka mitä.
Ja tuosta miehen aiheuttamasta haloosta vielä, niin veikkaanpa että niin monta kertaa kun sinulla on varaa ulkomaille vuodessa matkustaa, niin eivät vielä aiheuta mitään erikoista sen kummallisempaa haloota missään tahossa. Eikä vaikeuksia. Ellei sitten elämäsi todellakin ole muutenkin jotenkin "tois-laitaista" esim, ryyppäät, tai muuten hölmöilet.
Ei kukaan ole pyytänytkään apua ihmiseltä, joka ei pysty ajattelemaan muuta kuin itseään ja omaa tilannettaan. Katson olevani tällaisen keskustelun yläpuolella ja lopetan sen osaltani tähän.
Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista.
Kuulostaahan tuo kieltämättä aika sellaiselta "minä pidän kylpylöistä ja en pidä rämpimisestä metsissä, joten ei kenenkään muunkaan tarvitse päästä rämpimään, vaan voi ihan vain mennä kylpylään, minne voi aina varata varmuuden vuoksi lapsellekin lentoliput ja majoituksen, riippumatta siitä, että onko lapsi tulossa mukaan vai ei, koska MINULLA on sellaiseen varaa".
pyh, puolison kiusalta tuollainen ulkomailla rämpiminen kuulostaa jos rehellisiä ollaan. Mutta johan on tullut selväksi ettei olla.
Alkuperäinen on selvästikin tasapainoton, eikä yksinhuoltajuutta ansainnut. Sääli lasta tietty.
Tais osua toi ryyppääminen ja muu hölmöily..........
Väärin. Nimenomaan pystyn ajattlemaan muitakin kuin itseäni, nimittäin lapsia. Sinä et. Sinulle oma loma ja vapaa-aika on tärkeämpää kuin oma lapsesi.
Elät vain niin ettet laske mitään isän varaan rakennetuksi, sillä silleen joutuisit elämään jos sen yksinhuoltajuudenkin saisit.
Tasapainottomuutesi takia en sitä sinulle kuitenkaan suosittele.
Ja toiseksi. Sinä olet pyytänyt apua kaikilta jotka tätä julkista palstaa lukevat, niin epätoivoinen sinä olet. Et vain pitänyt siitä etten ollut kanssasi samaa mieltä,(ja tunnustit että olin oikeassakin suuttumisellasi), eli huono hävijäjä
Hyvää kesänjatkoa sinne kuitenkin.
HERRAJUMALA ÄMMÄT!!!
Nyt nyrkki pöytään ja VAATIKAA oikeuksianne ja selvyys asioihin!
En minä tiedä mikä instanssi näitä juttuja hoitaa, mutta te itse tiedätte varmasti.
Sinne siis yhteys ja periksi ei saa antaa ennenkuin tulee kuulluksi ja autetuksi!
Kyllä teitä ne eksät sun muut nyksät kiusata ja piinata saa, jos vaan avuttomina alistutte!
Hankalaa voi olla, mutta entäs sitten? Lisää pökköä pesään ja määrätietoisesti oikeuksianne vaatimaan! Kyllä avun saa kun periksi ei anna! Tiedän omasta kokemuksesta tosin toisenlaisissa asioissa, ja kahden yh olen ollut siitä lähtien kun molemmat oli pieniä. Onneksi näistä tapaamisasioista ei ole tarvinnut tapella kun isää ei tapaamiset kiinnosta ollenkaan.
Tarttukaa toimeen!!
Yksinhuoltajuuden saa. Exälle ilmotin että kirjota paperit ja suostu tai käräjät ja saan yksinhuoltajuuden. Kirjotti vapaaehtosesti. Elatusvelv ei lopu yh.teen!
Yh mama, mitä paperia/papereita tarkoitat jonka/jotka annoit allekirjoitettavaksi?
Aikoinani yh ja myös naimisissa ollessa yh olin, koska olin aina vastuussa lasten asioista ja turvallisuudesta.
No eron jälkeen ei tehty tapaamissopimusta koska se olisi ollut ihan turhaa.
En koskaan suunnitellut mitään menojani luottaen siihen että isä ottaa lapset, siinä olisi tullut vain pettymystä.
Lapset vain mukaan lomille kotimaahan tai ulkomaille, tai sitten ystävissäni oli muutama luotettava jotka pitivät esim.viikonlopun.
Ihan olet sen oloinen että haluaisit lapsestasi eroon. Oletko väsynyt?
Jos vaikka saisitkin yksinhuoltajuuden, tapaamisoikeus säilyy kyllä isällä.
Isää ei voi edelleenkään pakottaa tapaamaan lasta.
Saanko mitenkään oikeuksia pois isältä? Lapseni syntyy marraskuussa, isä ei ole ollut koko raskausaikana tukenani. Juonut, käyttänyt mietoja huumeita, käynyt päälleni yms. kunnes muutin toiselle paikkakunnalle mutta sitten palasin kotikaupunkiini. Toisaalta haluan vähän jotain velvollisuuksia isälle mutta en halua oikeuksia mihinkään. Minulla on todistajia kuinka on käynyt päälleni, haukkuu ja kaikkea muuta, uhkaa tekevänsä nimettömiä lastensuojeluilmotuksia kun lapsi syntyy, en tiedä mitä tehdä.. Entinen anoppini on kyllä niin tiukka näissä, että luultavasti selvittää isän oikeudet tosi tarkkaan.. Onko mitään mitä voisin tehdä vai onko vain myönnyttävä siihen jos isä haluaa oikeuksia lapseen..
Kynsin hampain hanttiin. Muuta muualle. Ja älä puhu äijälle mitään. Todista kaikki paperilla mitä on häntä vastaan. Kyllä se siitä.
Eipä niitä isoja oikeuksia ole lapseen, joten ei niitä poiskaan saa. Kaikki oikeudet ovat sinullla. Etävanhemmalle ainoastaan tapaamisoikeus, ja jos muutat kauas, niin siitäkään ei tarvitse riidellä.
Huoltajuutta et anna missään nimessä. Eikä isyyttäkään ole pakko tunnustaa..
Kumma logiikka että isää ei voi pakottaa tapaamaan lastaan mutta miksi äidin pitää huolehtia lapsesta loppuun saakka?
Miehet eron ottaessa automaattisesti ajattelevat että nainen sen lapsen hoitaa ja vapaus kutsuu.
Jos tänne maailmaan lapsen tekee niin kyllä siitä on vastuu myös isällä, puolet kuten äidilläkin jos ero tulee.
Miksi lastenvalvojalla tehdään sopimus mikä sitoo vain äidin ja lapsen? Äiti ja lapsi velvoitetaan noudattamaan sitä mutta ei isää? Eikö yleensä sopimukset sido molemmat osapuolet?