Moro, ajattelin kysäistä täällä raadin mielipidettä. Tuli eteen tilanne, jossa ajeltiin hissukseen uppoumavauhtia ulos satamasta 9 metrisellä matkaveneellä ja oltiin jatkamassa suoraan edessä avautuvaa väylää.
Oikealta lähestyi busteri kovaa liukuvauhtia ja oli kääntymässä samalle satamaan vievälle kapealle väylälle josta mekin tulimme.
Buster tuli lujaa vauhtia suoraan kohti kunnes yhtäkkiä teki äkkikäännöksen ja kääntyi meidän perän puolelta kohti satamaa. Busterkuski huitoi ja pui meille nyrkkiä, vaikka mitään ongelmaa ei nähtävästi ollut.
Eli kuka teki väärin ja mitä?
Olisiko meidän pitänyt pysähtyä ja odottaa että buster koukkaa meidän keulamme editse ja kääntyy satamaan vai mitä?
Meillä suunnan muuttaminen ei olisi juuri mihinkään ehtinyt vaikuttaa, koska bustrin nopeus oli vähintään nelinkertainen.
Oikealta lähestyi busteri kovaa liukuvauhtia ja oli kääntymässä samalle satamaan vievälle kapealle väylälle josta mekin tulimme.
Buster tuli lujaa vauhtia suoraan kohti kunnes yhtäkkiä teki äkkikäännöksen ja kääntyi meidän perän puolelta kohti satamaa. Busterkuski huitoi ja pui meille nyrkkiä, vaikka mitään ongelmaa ei nähtävästi ollut.
Eli kuka teki väärin ja mitä?
Olisiko meidän pitänyt pysähtyä ja odottaa että buster koukkaa meidän keulamme editse ja kääntyy satamaan vai mitä?
Meillä suunnan muuttaminen ei olisi juuri mihinkään ehtinyt vaikuttaa, koska bustrin nopeus oli vähintään nelinkertainen.
Vastaukset 121
Vanhimmat
Teki aivan oikein kun väisti perän takaa. Olisit voinut tietenkin ottaa vauhtia pois. Kai muistit puida nyrkkiä tervehdykseksi.
Buster kuski rikkoi pykälää 17c väistäessään vasemmalle eli perän takaa.
Tulkinnan varaa ei kuvauksen perusteella ole.
Ammattilainen olisi busterissa väistänyt oikealle ajoissa, tai hiljentänyt ajoissa niin ettei väistötilannetta olisi edes syntynyt.
Oikealta tulevaa on väistettävä, perusasioita.kts linkistä risteävä kohtaaminen.http://www.veneily.fi/tiedot_ja_taidot/vaistamissaannot
http://www.veneily.fi/tiedot_ja_taidot/vaistamissaannot
Jos hitaasti ajavan on väistettävä nopeaa, niin silloin voi syntyä tilanne, jossa nopea tahallisesti aiheuttaa törmäyksen ja vetoaa siihen, että toinen ei väistänyt vaikka olisi pitänyt.
Olen itsekin ollut ahtaissa paikoissa, joissa ei hitaalla veneellä yksinkertaisesti ole mahdollista ajoissa väistää monin verroin nopeampaa venettä.
> Jos hitaasti ajavan on väistettävä nopeaa, niin silloin voi syntyä tilanne, jossa nopea tahallisesti aiheuttaa törmäyksen ja vetoaa siihen, että toinen ei väistänyt vaikka olisi pitänyt.
Käydä voi mitä tahansa, mutta jos noin käy nopeampi toimi selkeästi sääntöjen vastaisesti.
Säännöissä ei anneta velvollisuutta väistää vaan velvollisuus yrittää väistää mahdollisuuksien mukaan. Jos hitaampi sitä yrittää ja nopeampi vaan ajaa päälle ei hitaammalle mitään rangaistuksia koidu, vaan nopeampi maksaa seuraukset kunhan tilanne on todistettavissa.
Asiaan liittyvät olennaiset pykälät:
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030
2b) Näitä sääntöjä tulkittaessa ja sovellettaessa on kiinnitettävä asianmukaista huomiota kaikkiin navigoimisen ja yhteentörmäämisen vaaroihin sekä kaikkiin erityisiin asianhaaroihin, niihin luettuina kysymyksessä olevien alusten rajoitetut ohjailumahdollisuudet, jotka välittömän vaaran välttämiseksi saattavat tehdä poikkeamisen näistä säännöistä välttämättömäksi.
6 sääntö
Turvallinen nopeus
a3) 3) aluksen ohjailukyky, jolloin erityistä huomiota on kiinnitettävä pysähtymismatkaan ja kääntymiskykyyn vallitsevissa olosuhteissa;
a5) vallitseva tuuli, merenkäynti ja virta sekä merenkulullisten vaarojen läheisyys;
a6) aluksen syväys suhteessa käytettävissä olevan kulkuveden syvyyteen.
8
d) Toimenpiteen, johon on ryhdytty yhteentörmäämisen välttämiseksi toisen aluksen kanssa, on oltava sellainen, että toinen alus sivuutetaan turvallisen välimatkan päässä. Toimenpiteen vaikutusta on huolellisesti seurattava, kunnes alus on lopullisesti sivuutettu ja selvitty siitä.
e) Jos yhteentörmäämisen välttämiseksi on tarpeen tai jos tilanteen arviointi vaatii enemmän aikaa, aluksen on vähennettävä nopeutta tai pysähdyttävä kokonaan pysäyttämällä koneisto tai ottamalla takaisin.
9
d) Alus ei saa ylittää ahdasta kulkuväylää, jos ylitys estää sellaisen aluksen kulkua, joka voi navigoida turvallisesti vain itse kulkuväylässä. Jälkimmäinen alus voi antaa 34 säännön d kappaleessa määrätyn äänimerkin, jos se on epävarma ylittävän aluksen aikeista.
17
b) Jos alus, joka on velvollinen pitämään suuntansa ja nopeutensa, huomaa jostakin syystä joutuneensa niin lähelle toista alusta, ettei yhteentörmäämistä voida yksistään väistämisvelvollisen aluksen toimenpiteillä välttää, on myös sen ryhdyttävä sellaisiin toimenpiteisiin, joilla yhteentörmääminen parhaiten voidaan estää.
c) Konealus, joka tilanteessa, jossa alusten suunnat leikkaavat toisensa, ryhtyy tämän säännön a kappaleen 2 kohdan mukaisiin toimenpiteisiin yhteentörmäämisen välttämiseksi toisen konealuksen kanssa, ei saa, mikäli olosuhteet sen sallivat, muuttaa suuntaansa vasemmalle itsestään vasemmalla Puolella olevan aluksen vuoksi.
Nuo pykälät vapauttaa hitaan veneen kipparin, kunhan yrittää tehdä mitä tosiasiallisesti voi ja takaa nopean vastaavan teoistaan, jos nuo laiminlyö.
Teetkö myös tieliikenteessä omia sääntöjä sen mukaan, mikä tuntuu itsestä järkevältä. Meriteiden säännöt ovat hyvin yksiselitteiset. Tosin vesillä ei ole olemassa etuajo-oikeutta vaan väistämisvelvollisuus.
Täysin selkeä tilanne, sinun olisi pitänyt hidastaa tai jopa pysäyttää veneesti. Tämä olisi myös pitänyt tehdä niin ajoissa, että busterkuski olisi havainnut, että hoidat väistämisvelvollisuuttasi. Ei noin avuton saa olla. Väistäminen on tehtävä selkeästi. Säännöt ovat täysin selvät. Väistettävän veneen nopeus ei anna sinulle mitään ylimääräisiä oikeuksia.
Nyt ollaan vesillä, eikä tieristeyksessä. Jos kerran se busterkusi oli kääntymässä isomman veneen tulosuuntaan, niin ei kenenkään keulan edestä saa koukata!
Täällä on myös aiemmin pähkäilty nopeuden merkitystä väistötilanteissa.
Joku on jopa esittänyt, että nopeamman olisi väistettävä hitaampaa, mikä on järkeenkäypää jo ihan käytännön syistä. Varsinkin jos se nopea vene on selvästi pienempi.
Kyllä, säännöt ovat selvät.
Veneen tulee aina säilyttää ohjailunopeus, joten kunnon sivutuulessa kapeassa syvyydenrajoittamassa väylässä satamasta ulos ei voi eikä saa sääntöjen mukaan pysähtyä. Sivulle ei voi kääntyä , koska siellä ei vettä riitä kuin kenties sille busterille.
Tällöin astuu kuvaan se sääntöjen kohta, jonka mukaan kyse on väistämisvelvollisuudesta eikä toisen osapuolen (busterin) etuajo-oikeudesta.
Busteri siis väistää, koska toinen ei sitä voi tuossa tilanteessa sääntöjen mukaisesti tehdä.
Voi vain hidastaa pienimpään tilannekohtaiseen ohjailunopeuteen, mikä saattoi olla tilanne jo ennestään, eli jatketaan entisellä nopeudella suoraan väylän reunaa tilannetta seuraten.
> Säännöt ovat täysin selvät. Väistettävän veneen nopeus ei anna sinulle mitään ylimääräisiä oikeuksia.
Täsmälleen niin, ne antavat velvollisuuksia sille busterikuskille väistää, eikä toiselle osapuolelle mitään ylimääräisiä oikeuksia. Päälleajo ei sii ole sallittua, ja siitä olisi busteri kuski joutunut vastuuseen jos olisi niin tehnyt. Nyrkkiä saa suomessa halutessaan myös puida, joten tilanteessa ei menetelty välttämättä sääntöjen vastaisesti. Toki jatkossa busterikuskin parempi ennakointi olisi suositeltavaa, mutta mikään ei siihen pakota.
> Jos kerran se busterkusi oli kääntymässä isomman veneen tulosuuntaan, niin ei kenenkään keulan edestä saa koukata!
Sääntöjen mukaan moottoriveneet väistävät oikealle, joten oikealta lähestyvä busteri kääntyy nimenomaan keulan edestä, toki tilannetta saa ja kannattaa ennakoida, eikä kääntyä ihan vierestä vaan ajoissa kauempaa, tai vaihtoehtoisesti toiselta puolelta JO ENNENkuin kyse on sääntöjen mukaisesta väistötilanteesta.
> Joku on jopa esittänyt, että nopeamman olisi väistettävä hitaampaa, mikä on järkeenkäypää jo ihan käytännön syistä. Varsinkin jos se nopea vene on selvästi pienempi.
Järkeenkäypää tai ei, niin jos ei sitä pykälistä löydy ei siihen voi eika saa luottaa.
Luottaa voi vaan siihen, ettei kummallakaan osapuolella ole etuajo-oikeutta, vaan kyse on ainoastaan velvollisuuksista.
Yhteentörmäyksen ehkäisemiseksi on sääntöjen mukaan kummankin osapuolen tehtävä tarvittaessa mitä pystyy. Siitä voi lähteä noissa tilanteissa.
"Sääntöjen mukaan moottoriveneet väistävät oikealle, joten oikealta lähestyvä busteri kääntyy nimenomaan keulan edestä"
Tässä se nähdään kun uusavuttomat tunarit lähtevät vesille.
Mitähän siitäkin tulisi jos ahtaissa paikoissa kaikki alkaisivat pyörimään vasemmalta tulevien keulan ympäri orjallisesti jotakin sääntöjä tulkiten???
Kyllä minäkin yhdyn siihen, että satamasta ulos johtavaa väylää pitkin tuleva tulkoon ensin ulos väljemmille vesille, ja jos itse olen sinne menossa, niin perän kautta ehdin yhtä hyvin ja kaikki käy turvallisemmin.
Lue pykälä 17 oikeassa asiayhteydessään tästä: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030
äläkä levitä vääriä tietoja säännöistä.
Viimehetkellä väistettäessä tehdään 17 b mukaan mitä parhaiten voidaan tehdä väistösuunnista riippumatta.
Virhe tehtiin kuitenkin jo sitä ennen. Busterikuskin velvollisuus pitää suuntansa ja nopeutensa 17 a1 mukaisesti koskee ainoastaan väistötilannetta, ei sitä hetkeä kun aikaa on vielä reilusti reagoida tilanteeseen ajoissa nopeutta muuttamalla tai kääntämällä kumpaan suuntaan haluaa, eikä myöskään enää kun on ilmeistä ettei toinen osapuoli pysty tai osaa tai halua väistää.
Osaavalle busterikuskille noiden väliin ei sitä aikaa jää ollenkaan, joten olisi voinut väistää milloin halusi ihan sääntöjen mukaan. Ei vaan osannut ennakoida tilannetta eikä hahmottaa toisen osapuolen väistämismahdollisuuksia.
Kerro mistä satamasta tulit ja mitä väylää, jotta voidaan arvioida tarvitsiko väylän nimellissyyvyyttä. Väylä kun ei sinänsä anna mitään oikeuksia. Oliko niin vaikea tilanne että ohjailukykyä ei voinut hetkeksikään menettää. Täytyy olla todella ahdas paikka, jotta pienaluksen ohjailu olisi jotenkin rajoitettua.
Asiantonta öykkäröintiä moinen kun busterilla oli varaa kaiketi valita
mennäkkö edestä vai takaa niin miksi edes ottaa stressiä sinusta silloin.
Sanokaapas muuten tälläiseen tilanteeseen jotain:
Olen lähestymässä kapeaa paikkaa ja sitä ennen oikealla puolelle
on joku purjevene paikoillaan suurinpiirtein ja laskemassa purjeita.
Olemme jo ohittaneet purjeveneen tai olemme rinnan en tarkkaan
tiedä mutta purjepaatti lähti koneelle sitten tulemaan oikealta
ja oli siinä vähän tilanne että kumpi meistä oikein nyt menee ensin.
Edessä oleva paikka siis kapea kahden saaren välistä menevä reittiä
että ,mielellään ei yhtä aikaa mennä kun vastaankin on tulossa liikennettä.
Purjepaatti luovutti sitten kuitenkin :) Toki olisin kääntynyt sitten
kohta itse vasemalle tehden 360 asteen kunniakierroksen jos se
purjepaatti tosiaan olisi aikonut ryysätä väkisin sieltä oikealta.
Hän aloitti sen tilanteen, oli pysähdykissä että mielestäni hän olisi voinut
odottaa 10s ja lähteä sitten liikkeelle meidän taakse eikä
tulla ajamaan rintarinnan.
Jos olit ohittaja niin silloin mastolla varustettu moottorivene ( ei purjevene kun purjeet on alhaalla, siis meriteiden säännöissä) tulee säilyttää sama suunta ja nopeus kuin ennen ohituksen alkua. Jos ajatte samaan suuntaan, niin silloin teillä ei ole risteävää kulkusuuntaa. Kannattaa perehtyä näihin perusasioihin.
Yleensäkin hyvä PERIAATE monessakin asiassa liikenneasioihin liittyen
on mennä takaa!
Niin maaliikenteessä kuin vesiliikenteessä.
Liittyt moottoritielle kiihdytyskaistalla autolla niin pyri aina enemmin
motarilla ajavan taakse kuin eteen jos siis sattuu kohdalle.
Vesillä niin mene enemmin takaa kuin edestä, vielä suuremmella
syyllä kuin maaliikenteessä, jos busterisi piiputtaa siihen http://www.lindaline.fi/fi/pildid/37 tallinnan laivan eteen niin juopoilla saattaa viru valkea pullo läikkyä
ja sulla myös saattaa vähän heilahtaa vene.
En tarkoita sitä että vasemmalta tulevan tarvitse huomioida
tilannetta milläänlailla mutta ainakin jos veneen on kovin paljon
eri nopeuksilla liikkuvia niin eiköhän se nopeampi vene yleensä
voi tehdä ne ratkaisut. Muutoinhan hitaat veneet joutuisi olemaan
paikoillaan väylillä koko ajan jos on muuta liikennettä.
Ammattiliikenne asia taas erikseen eli ne menee ensin ja
sitten muut eikä pidä mennä tilanteeseen missä joku
ammattiliikenteen vene joutuisi puuttumaan tilanteeseen
eli ei mennä purjeilla kikkailee väärään aikaan väärään paikkaan.
"Ammattiliikenne asia taas erikseen eli ne menee ensin "
Voi että ne urpot jaksaa vääntää tätä.
Lue meriteiden säännöt.
> Yleensäkin hyvä PERIAATE monessakin asiassa liikenneasioihin liittyen
on mennä takaa!
> Niin maaliikenteessä kuin vesiliikenteessä.
Loogisesti mahdotonta, kun suunnat risteävät niin jos törmäys halutaan välttää on toisen pakko mennä ensin ja toisen jälkeen, molemmat nyt vaan eivät voi mennä perän takaa, vaan ensin menevä ajaa aina keulan edestä, väliä toki saa ja kannattaa jättää hieman enemmänkin.
Tilannehan oli täysi selvä eli sinä olit väistämisvelvollinen. Tuskin edes kapeiden väylien sääntö vaikuttaa, jos kerran sille Busterille riitti vesi siellä oikealla.
Muuta väittävät ovat 100% väärässä. Ja sille yhdelle kommentoijalle: kyllä meidän huviveneilijöiden on syytä lähteä siitä, että töissäolevat menkööt ensin. Eivät hekään tule meidän työpaikoillemme kupeksimaan.
> töissäolevat menkööt ensin. Eivät hekään tule meidän työpaikoillemme kupeksimaan.
Toimitko sinä tieliikenteessäkin samoin, väistät etuajooikeutetullakin tiellä kärkikolmion takaa tulevaa taksia (=ammattiliikennettä) ollessasi lomamatkalla?
Mistä tunnistat ne työajalla tavallista henkilöautoa ajavat, että osaat niitäkin väistää?
Eihän kaikilla ole kylttejä katolla kuten takseilla.
Kapeiden väylien sääntö vaikuttaa jos itselle ei vettä riitä muualla, vai oletatko laivojenkin väistelevän bustereita jos busterilla riittää vettä mutta laivoilla ei, mikäli laiva ei olekaan vielä ammattiliikenteessä, vaan esim matkalla telakalta luovutukseen omistajalle tai vasta koeajolla.
Mistä tunnistaa töissäolevan veneilijän?
Busterkuski toimi oikein, kun väisti teitä ja vältti yhteentörmäyksen.
Te toimitte väärin, kun pakotitte oikealta lähestyvän veneen väistämään.
Paitsi jos tilanne oli sellainen, että te ette voineet turvallisesti antaa tilaa edes hidastamalla kulkuanne, väistämisestä puhumattakaan.
Todennäköisesti pakotitte Busterin väistämään teitä aika lailla. Ei kai sieltä muuten olisi nyrkkiä puitu ja huidottu?
Ok, eli jatkossa joudumme aina katsomaan jos 100 metrin päässä sattuisi oikealta puolelta tulemaan nopea vene kohti, niin silloin meidän on varmuuden vuoksi pysähdyttävä, ettei nopeissa veneissä tarvittaisi heilutella nyrkkiä?!? Siinä ajassa saa juuri 9 metrisen raskaan akselivetoisen pysähtymään, jotta busterit voivat kulkea keulan edestä ja sen jälkeen kääntyä vasemmalle. Kyllä on hienot meriteiden säännöt!
Ps. Jos 30 solmua lähestyvä vene jotuu tekemään äkkiliikkeen väistääkseen 5 solmua kulkevaa, niin missä on vika???
Ps2. Olimme juuri ohittaneet satamaan vievän väylän 4 solmun nopeusrajoitusmerkin, eli välittömästi meidät ohitettuaan busteri joutui ottamaan vauhdin alas.
Lisää näitä "meriteiden sääntöjen" virtuooseja nyrkkejä heiluttamaan, niin kaikki sujuu hyvin!
No...
Kysyit, kuka toimi oikein. Minä vastasin.
Sinä et vielä kertonut, olisitteko pystyneet omaa kulkuanne vaarantamatta antamaan Busterille tilaa meriteiden sääntöjen mukaan?
Toinen kysymys: onko mielessäsi jokin muu sääntö, jonka mukaan vesillänpitäisi väistää?
Ihan kiva, että keskustelua syntyy.
Itse asiassa kysyin kuka teki väärin, en kuka oikein.
Mutta vastaus omaan kysymykseesi: olisin voinut pysäyttää veneen vetämällä täydet pakit päälle, ilman että se olisi meille aiheuttanut vaaraa, mutta tosiasiallisesti tilanne näytti kyllä siltä, että siitä huolimatta olisi busteri rysähtänyt oikean puolen kylkeen. Suuntaakin olisin voinut ruveta muuttamaan, mutta se tuskin siinä ajassa olisi mitään muuttanut.
Onkohan meriteiden säännöt juuttuneet aikaan, jolloin liikenne oli väljempää ja veneiden nopeuserot pienempiä.
Näyttää muutenkin olevan monella vesilläliikkujalla oikean tilannenopeuden tajuaminen hukassa, mutta minkäs teet?
Kerro, mistä satamasta ja väylästä oli kyse, niin keskustelu saisi jotain konkretiaa...
> Sinä et vielä kertonut, olisitteko pystyneet omaa kulkuanne vaarantamatta antamaan Busterille tilaa meriteiden sääntöjen mukaan?
Mitä tarkoitat, siinähän juuri annettiin riittävästi tilaa busterille, koska törmäystä ei kerran tapahtunut. Kerro kuitenkin tarkemmin mitä pykälää meriteiden säännöistä tuossa tarkoitat ?
> Toinen kysymys: onko mielessäsi jokin muu sääntö, jonka mukaan vesillänpitäisi väistää?
Ei tuo ole tilanteessa olennaista, vaan se mitä väistämisellä tarkoitetaan.
Yleensä liikkumista siuten ettei yhteentörmäyksen vaaraa ole olemassa, eli pois toisen kulkureitiltä.
Hidas vene ei kuitenkaan kerkeä pois tosi nopean edestä edes täysdellä vauhdilla, ihan riippumatta siitä mihin suuntaan etenee. Siinä ei siis hidas pysty väistämään oli tilaa kuinka paljon tahansa. Se takiahan se 17 pykäläkin säännöistä löytyy, ettei hitaalla pysty tosinopeaa väistämään edes peilityynessa keskellä valtamerta.
Suuntaansa voi muuttaa kuten nopeuttaankin, mutta mikään muutos ei takaa että yhteentörmäyksen vaara poistuu, joten väistäminen nyt vaan on mahdotonta.
ainoa keino on silloin ottaa nopeus pois niin ei itse ole se törmääjä, vaan jos silti törmätään niiin nopea on vastuussa laiminlyötyään 17 pykälän. Tämä siis silloin kun tilaa on.
Sataman ulostuloväylässä tilanne on hitaalle vielä mahdottomapi, sillä siinä pysäyttäminen johtaa usein siihen että vene ajelehtii poikittain väylään tukkien nopean tien kokonaan. Silloin siis jatketaan mieluumin minimi ohjailunopeudella suoraan eteenpäin, jotta tilanne olisi mahdollisimman helppoa nopealle ennakoida ja yhteentörmäykseltä vältytään. Nopean tulee silloin huomioida 9d "Alus ei saa ylittää ahdasta kulkuväylää, jos ylitys estää sellaisen aluksen kulkua, joka voi navigoida turvallisesti vain itse kulkuväylässä. "
Pykäliä tulee siis noudattaa, mutta ei niissä sanota että väistämisvelvollisen tulee aina onnistua väistössään jopa fysiikan lakien vastaisesti, vaan mm niitä tilanteita varten on se 17 pykälä, koska sääntöjen laatijat hyvin tietävät ettei väistämisvelvollisen ole aina mahdollista väistää. Syitä on useita, kulkusyvyyden rajoitukset, kääntymisnopeus on laivoilla huonopi kuin pikku purkkarilla, nopeusero johtaa siihen ettei mikään väistövelvollisen kulkusuunta johdakaan varmasti väistöön, jne.
Keskellä valtamerta voi kääntää perän kohti sitä nopeaa, jollloin nopea onkin ohittaja ja väistövelvollinen. Tämä mikäli se nopea säilyttää alussa suuntansa suoraan kohti, eikä oikein tarkoituksella jahtaa sitä hidasta yrittämällä päälleajoa mistä suunasta tahansa ajamalla spiraalia kohti hidasta.
Kapealla satamaväylällä ei yleensä ole tilaa tehdä samaa temppua, eikä se johtaisi kovin hyvään lopputulokseen siitä syystä, että satama-allas tulee äkkiä täyteen jos kukaan ei pääse sieltä pois.
Uppoumarunnkoinen toimi tilanteessa väärin. Busterikuskilla oli etuajo-oikeus. Vastauksista huokuu sääntöjen osaamattomuus. Sääntöjä ei pidä tulkita miten itsestä järkevämmältä tuntuu, vaan noudattaa olevia sääntöjä. Niin se menee.
Busterikuskilla ei ollut etuajo-oikeutta, koska meriteiden säännöissä ei sellaista ole missään tilanteessa olemassa.
Noudata siis omaa ohjettasi:
"Sääntöjä ei pidä tulkita miten itsestä järkevämmältä tuntuu, vaan noudattaa olevia sääntöjä."
ja korjaa virheesi opettelemalla ne säännöt.
Uppoumarunkoinen ei välttämättä toiminut väärin, vaan saattoi hyvinkin toimia niin hyvin sääntöjä noudattaen kuin tosiasiallisesti oli mahdollista, eli piti pienimmän mahdollisen ohjailunopeuden ja säilytti suuntansa.
Uppoumarunkoisella ei ollut mahdollisuutta varmuudella ennakoida kumpaan suuntaan busterikuski aikoo kääntää, oikealle rikkoen sääntöä 9d jolloin uppiksen väistäminen olisi sujunut paremmin pysähtymällä ja ajelehtimalla poikittain sulkien satamaan menevän väylän kokonaan,
vaiko vasemmalle kuten busteri lopulta tekikin, jolloin uppoumarunkoisen olisikin ollut parempi ajaa hana pohjassa pois edestä.
Kun ei voi olla varma on parasta hidastaa pienimpään ohjailunopeuteen valmiina pysähtymään nopeasti. Uppis siis toimi juuri oikein sääntöjen mukaan yrittäen suoriutua väistövelvollisuudestaan niin hyvin kuin mahdollista.
On tämä aikamoista spekulointia, kun ketjun aloittaja ei halua kertoa, missä tilanne tapahtui. Kartasta olisi aika helppo katsoa, mitä tiloja kenelläkin oli väistellä.
Ikinä ei tarvitse sellaisia väistöjä tehdä, jotka johtavat oman aluksen vaaraan.
Sellaisessa tilanteessa, jossa toinen kohtaavista aluksista joutuisi väistämällä vaaraan, väistämisvelvollinen on aina se alus, joka ei joudu.
Arvaan, että aloittaja ei halua kertoa tapahtumapaikkaa siksi, että se saattaisi hänen toimintansa epäilyttävään valoon. Hän halusi saada täältä tukea sille ajatukselleen, että nopeampi väistää. Taisi vähän saadakin, mutta ei merellä sattuvia tilanteita netin pulinapalstoilla ratkota. Suosittelen COLREGiin tutustumista. Sitä noudattamalla on yleensä aika vahvoilla, jos kaikesta varovaisuudesta huolimatta yhteentörmäys tapahtuu.
Onko luetun ymmärtäminen hukassa? Eikös aloittaja kertonut, että hän olisi mitään vaarantamatta voinut pysähtyä, mutta mikäli busteri ei olisi väistänyt olisi silti saattanut rysähtää koska se tuli vauhdilla suoraan kohti.
Eli ihmettelen minäkin tätä: jos 30 solmua ajava joutuu tekemään äkkiliikkeen väistääkseen 5 solmua ajavaa, niin missä on vika?
Tähän pitäisi saada jokin yksiselitteinen vastaus. Näköjään täälläkin menevät näkemykset aika rajusti ristiin, vaikka sääntöjen pitäisi olla täysin selvät!?
Jäämme odottamaan lisätietoja, etenkin tapahtumapaikkaa ;-)
Paikka oli Inkoon kyläsatama. Tosin samanlainen tilanne olisi voinut tulla eteen periaatteessa missä vain, joten en näe paikalla niinkään suurta merkitystä.
Se kyläsataman lahti on matala, joten sinne jokeen vievältä väylältä ei kannata ruveta poikkeamaan ellei tunne paikkoja.
Siellä minäkin Busterilla ajan loma-aikoina vähintään joka toinen päivä, ja aina silloin tällöin tulee ruopattua väylää vastaan hitaampi vene, joka ei suostu hidastamaan vaan tunkee väkisin eteen.
Paikassa ei ole virtauksi eikä aallokkoa, joten mateluvauhdillakin ohjaus toimii.
Tuolla myös tuntuu olevan yleistä kuvitella, että keppien välissä ajajalla olisi jonkinlainen etuajo-oikeus keppien ulkopuolelta tulevaan nähden. Näinhän ei tietenkään ole, kuten ei muillakaan väylillä.
Eli nopeutta pois vaan, jos pitää päästää joku edeltä.
Ou, kuulut siis samaan kuzipääzakkiin kun sipoolaisetkin, jotka bustereillaan ja swingeillään poukkoilevat ojentamassa ulkopaikkakuntalaisia?
"Siellä minäkin Busterilla ajan loma-aikoina vähintään joka toinen päivä, ja aina silloin tällöin tulee ruopattua väylää vastaan hitaampi vene, joka ei suostu hidastamaan vaan tunkee väkisin eteen."
Asenne kohdallaan, vai lienetkö sittenkään siellä kovin usein liikkunut? Itse käyn Inkoossa useamman kerran vuodessa, sesonkiaikana jolloin muutenkin on ruuhkaa. Joki on välillä tosi ahdas esim isolle ja kankeakulkuiselle teräsveneelle, joten itse ainakin annan tietä ulos tuleville ennen kuin itse alan "tunkea" sisään.
Tämä tosin liittyy enemmän yleissivistykseen ja kohteliaisuuteen kuin mihinkään pykäliin, joten ymmrrän jos sellaiset asiat eivät rajalliseen ajatusmaailmaasi mahdu.
Ota myös huomioon, että mikä tutuilla vesillä on sinulle itsestään selvyys, ei välttämättä näytä samalta isomman vieraan veneen puikkojen takana.
0 0=tosinolla. Nollan kannattaa tutustua sääntöihin. Oikealta tulevalla on etuajo-oikeus. Vasemmalta tulevalla on väistämisvelvollisuus. Molemmista suunnista tulevien tulee tehdä kaikkensa yhteentörmäyksen välttämiseksi. Onko kiva olla nolla ?
Opettele ne säännöt.
Sieltä ei löydy yhtään pykälää jossa edes mainitaan etuajo-oikeus, koska sellaista ei vesillä ole.
Jos kumpikin veneen kippari osaa mittailla lähestymiskulmia, kaukaa pystyy tunnistamaan mitä veneen kippari aikoo. Valtaosassa tapauksissa ei tarvitse tehdä mitään.
Mielestäni vaikuttaisi siltä, että busteri lähestyi nopeusrajoitusaluetta ja sieltä vastaan tulevaa isompaa alusta liian suurella tilannenopudella. = huonoa ennakointia ja huonoa merimiestapaa.
Toiseksi, busteri oli kääntymässä vasemmalle ja nopeusrajoitusalueelle, joten sen olisi pitänyt ajoissa alentaa vauhtia ja näyttää aikeensa satamasta ulos tulevalle isommalle alukselle. =edelleen huonoa tilannetajua ja merimiestapaa
Kertojan mukaan busteri tuli kohti ja teki äkkikäännöksen. Mikäli nopea vene joutuu tekemään äkkiliikkeen väistääkseen selvästi hitaampaa venettä ei kyseessä ole edelleenkään kuin huonoa ennakointia ja liian suuri tilannenopeus.
Veikkaan, että nämä seikat olisivat mahdollisen törmäyksen jälkipuinnissa vahvasti tapetilla.
Miten ja millä etäisyydellä alueen rajasta pitää toimia, kun lähestytään nopeusrajoitusaluetta?
Riittääkö, että ajetaan alueella nopeusrajoitusten mukaan, vai pitäisikö vielä tehdä jotakin muuta?
Kuinka suurella kohtaavien alusten nopeuserolla väistämissäännöt muuttuvat?
Vast.1. Riippuu täysin liikennetilanteesta.
Vast.2. Pitää tehdä paljon muuta turvallisen liikkumisen takaamiseksi. Vesillä ei ole oikeuksia, vaan velvollisuuksia.
Vast.3. Sitä ei ole määritelty vaan jokainen yhteentörmäys arvioidaan tapauskohtaisesti. Silloin punnitaan olosuhteet, nopeudet, merimiestapa, jne.
Merilaki sen enempää kuin säädöksetkään eivät tunne käsitettä "etuajo-oikeus", on ainoastaan väistämisvelvollisuuksia. Siksi aivan kaikki ovat väistämisvelvollisia aina. Törmäyksen tapahduttua arvioidaan tapauskohtaisesti osapuolten valmiudet ja edellytykset väistämisvelvollisuuden toteuttamiseksi ja toiminta vallitsevat olosuhteet huomioiden.
Jos kaksi moottorialusta lähestyy toisiaan siten, että yhteentörmäyksen vaara on olemassa, kumpi väistää?
Eikös tästä ole Meriteiden säännöissä yksiselitteiset ohjeet, vai mitä ajat takaa?
Lainopillisesti siitä ei nimenomaan ole YKSISELITTEISIÄ ohjeita.
Ainoa yksiselitteinen ohje on se, että yhteentörmäysvaaran vallitessa molemmat alukset ovat väistämisvelvollisia.
Usko huviksesi, näin se nyt vaan menee.
Meriteiden säännöissä ei ole olemassa yksiselitteisiä väistämisohjeita kohtaavien alusten välisten törmäysten estämiseen?
Niinkö?
Kertoisitko lisää. Anna vaikka yksi esimerkki COLREGin ohjeesta, joka on sinusta moniselitteinen tai muuten epäselvä.
Tottakai törmäyksiä oikeudessa arvioidaan tarvittaessa, mutta aika heikoilla olet, jos olet meriteiden säännöistä piittaamatta ajanut aluksesi toisen eteen, ja vetoat sitten vaikka siihen, että "se toinen tuli niin kovaa, että luulin sen väistävän".
Hyvin huono juttu on, että netissä yksinkertainen todellisuus usein helposti hämärtyy ja ryhdytään kyseenalaistamaan ja komplisoimaan asioita, joissa ei loppujen lopuksi ole mitään kummallista.
Tieliikenne on useimmille niin tuttua, varmaan autokoulun ansiosta, ettei ihan tämmöistä höpötystä siitä enää käydä.
Vai menisitkö sanomaan, että kärkikolmion takaa päätielle ajamiseen ei ole olemassa yksiselitteisiä ohjeita?
En kerro sinunkaltaiselle jankkaajalle muuta, kuin että opiskele vaikka juristiksi, niin näkemyksesi avartuvat.
Jos kaikki olisi niin yksiselitteistä kuin haluat itsellesi ja muillekin uskotella, niin me lakimiehet olisimme työttömiä.
Ja unohda ne kärkikolmiojutut. Niillä ei ole mitään tekemistä vesillä liikkumisen kanssa.
Hauskaa kesänjatkoa. Mieti jotakin mukavampaa välillä.
Netissä ei kukaan tiedä, että olet koira. :-)
Entäs jos olenkin jo juristi, vaikken sitä nimimerkilläni väitäkään?
Hauskaa ajanvietettä tällainen keskustelu joka tapauksessa on. En silti taida pohtia "Lakimies48":n neuvoja, kun seuraavan kerran olen törmäyskurssilla vesillä.
Muuten: mikä on "lakimies"? En tiedä, missä sellaista ammattinimikettä käytetään. Viittaatko siihen, että olet suorittanut kursseja oikeustieteellisessä tiedekunnassa, vai haluatko vain tuollaisella nimimerkillä antaa lisää painoarvoa kirjoituksillesi?
Onko COLREG muuten tuttu, eli oletko lukenut sen ajatuksella läpi?
Vuh, vuh!
;-)
Et saa hissuksiin etkä mitenkään muutenkaan ajella muista välittämättä ja ajatella, että muut kyllä väistävät sinua.
Et voi toimia niin tieliikenteessä, etkä myöskään vesillä.
Vai olisiko mielestäsi esimerkiksi niin, että sinä voisit ajaa traktorilla sivutieltä kolmion takaa hissuksiin päätielle, ja nelinkertaista nopeutta tai vieläkin kovempa ajavat väistävät?
Ei kai?
Aloittajan kertoman mukaan tilanne olisi jo kuvailemassasi tilanteessa verrattavissa siihen, että traktorisi on jo tiellä kun 100 km/h tuleva auto rysähtää perään, jolloin kyseessä onkin äkkiä peräänajo. Tilanne voi kääntyä autoilijaa vastaan huonon hitaamman ajoneuvon ennakoinnin takia.
Kaikki ei ole niin mustavalkoista kuin äkkiä voi luulla.
Kyllä sen 100 km/h ajavan auton pitää hidastaa, jos edessä on traktori. Samoin vesillä ohittavan veneen on väistettävä ohitettavaa sen nopeudesta riippumatta.
Kolmion takaa et kuitenkaan saa ajaa etuajo-oikeutetulle tielle muiden eteen, et hissuksiin etkä muutenkaan.
Tämä johtaa joskus siihen, että saat odotella sen traktorin kanssa kolmion takana iän kaiken maantielle pääsyä, kun 100 km/h ajavia autoja tulee koko ajan.
Miksi vastaavanlainen tilanne vesillä olisi sinusta jotenkin toisenlainen?
Pitäisikö sinusta tieliikenteessäkin ryhtyä soveltamaan väistämisessä tilannekohtaista pohdintaa selkeiden liikennesääntöjen sijaan?
Vesillä tilanteet ovat nimenomaan toisenlaiset, koska merilaissa ja vesiliikenteen säädöksissä käytetään todella niin kuin epäilit, sitä tilannekohtaista pohdintaa. Tämä johtuu osittain juuri siitä, että vesillä alusten keskinäiset erot ovat niin paljon suuremmat kuin tieliikenteessä.
> Kyllä sen 100 km/h ajavan auton pitää hidastaa, jos edessä on traktori.
Ei tarvitse, mikäli paikalla ei ole ohituskieltoa, on hyvä näkyvyys riittävän pitkälle, ketään ei tule vastaan, eikä trakrori käytä vilkkua tai anna muutakaan suuntamerkkiä.
Eikä myöskään jos paikalla on ohituskaista, tai leveäkaistatie jolla mahtuu ohittamaan ylittämättä keskiviivaa.
> Kolmion takaa et kuitenkaan saa ajaa etuajo-oikeutetulle tielle muiden eteen, et hissuksiin etkä muutenkaan.
> Miksi vastaavanlainen tilanne vesillä olisi sinusta jotenkin toisenlainen?
Vesillä ei ole kärkikolmiota, joten vastaavaa tilannetta ei ole.
Vesillä ei ole myöskään ajoratoja eikä -kaistoja.
> Pitäisikö sinusta tieliikenteessäkin ryhtyä soveltamaan väistämisessä tilannekohtaista pohdintaa selkeiden liikennesääntöjen sijaan?
Ei liikennesääntöjen sijasta vaan niiden mukaisesti.
Esim päätät kiihdytätkö, jarrutatko, vai käännätkö ratista kun olet tieliikenteessä tilanteessa jossa sinun tulee väistää. Tämä on nimenomaan tilannekohtaista pohdintaa, eikä ennalta säännöissä määrättyä toimintaa.
Samoin kuin se kuinka kaukana vastaantulevan ajoneuvon tulee vähintään olla ennenkuin ohittaminen vastaantulijan kaistaa käyttäen on sallittua. Ei vastausta lue laissa missään pykälässä vaan se vaatii tilannekohtaista pohdintaa oman ajoneuvosi suorituskyvystä, sinun ja muiden osapuolien ajonopeuksista, säätilasta, mahdollisista muista tekijöistä, (kevyt liikenne, muuttuva nopeusrajoitus ym.)
Tässä sohvaperunoille hieman tositietoa liikenteen turvallisuusvirastolta kopsattuna.
"Kun moottoriveneiden kulkusuunnat risteävät, vasemmalta tuleva on väistämisvelvollinen. Vesillä toimitaan siis samoin kuin tieliikenteessä. Mikäli mahdollista, vasemmalta tulevan on syytä väistää oikealta tuleva vene perän takaa. Väistämisen voi suorittaa esimerkiksi veneen nopeutta ja kurssia muuttamalla."
Tuon säännön kun opettelette ulkoa ja noudatatte sitä, niin hyvin sujuu. Ja huomatkaa: muut sössötykset tähän kohtaan kokeneilta jermuila on osaamattomuutta.
Huomasit ilmeisesti myös lauseen, jossa sanottiin, että vesillä ei ole etuajo-oikeutta?
Kerro miten väistetään perän takaa, jos olet jo lähtötilanteessa toisen nopeamman keulan edessä.
Mihin suuntaan ajat, ja millä nopeudella, jos veneesi suorituskyky mahdollistaa 0...6 solmun nopeus alueen mihin suuntaan tahansa, ja se toinen kulkee 50 solmua suoraan kohti.
Ulkoa opettelu on toki helppoa, mutta eipä suju tuo tulkinta sultakaan.
Ps, toinen venehän ei tule oikealta, jos käännät suoraan kohti tai suoraan poispäin, eikä myöskään jos käännät veneesi 180 astetta, sillioin se nopea nimittäin tuleekin hitaan vasemmalta. Mutta sen nopean perän taakse et pääse mitenkään ennenkuin väistämistilanne on jo kokonaan ohi ja nopea ajamassa jo poispäin.
Aivan oikein! Tässä vielä idiooteille tiedoksi:
http://yle.fi/uutiset/vesilla_ei_ole_etuajo-oikeutta/6696155
Lukekaa ensimmäinen ohje (pääperiaate)!
Kohdassa 4. Todetaan lisäksi, että väistö kannattaa tehdä veneen takka, eli ei keulan edestä.
Nämä ovat liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) ja purjehdus ja veneilyn ohjeita, ja niitä tuomioistuimet noudattavat mahdollisia riitatilanteita ratkottaessa.
Koko ketju osoittaa miten tarpeellinen pakollinen vesiliikenteen ajokortti tässä maassa on. Luupäistä sakkia tuntuu riittävän. Ajokorttiasiasta voisi tehdä kansalaisen lakialoitteenkin. Saisi kannatusta lainlaatijoiden piirissä aivan varmasti.
Ei auta ajokortti tässä asiassa. Eräällä kaverilla on autonajokortti ollut kymmeniä vuosia ja silti hän ajaa aina edellä ajavan peräkontissa kiinni. Veneellään hän joutuu jatkuvasti ongelmiin väistämisvelvollisuuden suhteen, vaikka on veneillyt kymmeniä vuosia. Hän on opiskellut aikanaan laivurikursseilla veneilyn väistämissäännöt, mutta jotenkin ne ovat unohtuneet ja nykyään hänen päässään pyörii näitä väylälläajo-oikeuksia ym. huuhaasääntöjä. Hänellä on siis oikeastaan hyvin kattava veneajokortti suoritettuna. Valistus on ainut asia joka voisi tehota häneen, tosin epäilen sitä vahvasti.
Jos ajokortti olisi pakollinen, ei vahingon aiheuttaja voisi selitellä, ettei tiennyt väistämissäännöstä. Tai että kuvitteli väistämissäännön olevan toisenlainen, vaikka todellisuudessa väistämissäännöissä ei ole sinällään tulkintaa.
Tuolla asialla ei ole mitään tekemistä ajokortin kanssa. Jos ei tiedä väistämissääntöjä, ja kuljettaa venettä vesillä, on tietämättömyys raskauttava ei lieventävä asia. Lakipykälät tulee aina selvittää etukäteen mikäli mahdollista.
Niissä nimenomaan on tulkintaa sen suhteen mitä pykälää (pykäliä) tilanteessa kulloinkin sovelletaan.
Lisäksi on tulkittavaa siinä, mistä hetkestä lähtien yhteentörmäyksen vaaran on oletettava olevan olemassa.
Kuten myös siinä mistä hetkestä alkaen 17 pykälä koskee venettä, jonka pitäisi sääntöjen mukaan sitä ennen säilyttää suuntansa ja nopeutensa.
Tulkittavaa on siinäkin, että katsotaanko veneen säilyttävän suuntansa jos ajaa kaarevaa reittiä rantaviivaa seuraten, kun suoraan ajaminen johtaisi törmäykseen rantaan.
Ainoa missä ei ole tulkintaa on se, ettei kenelläkään ole etuajo-oikeutta eikä päälleajo-oikeutta.
Vaikka kortti tulisi pakolliseksi, voisi vesillä silloinkin liikkua kortillisia veneilijöitä jotka virheellisesti kuvittelevat ettei säännöissä ole tulkittavaa.
Kerro miten väistetään perän takaa, jos olet jo lähtötilanteessa toisen nopeamman keulan edessä.
Mihin suuntaan ajat, ja millä nopeudella, jos veneesi suorituskyky mahdollistaa 0...6 solmun nopeuden mihin suuntaan tahansa, ja se toinen kulkee 50 solmua suoraan kohti.
Ulkoa opettelu on toki helppoa, mutta eipä suju tuo tulkinta sultakaan.
Ps, toinen venehän ei tule oikealta, jos käännät suoraan kohti tai suoraan poispäin, eikä myöskään jos käännät veneesi 180 astetta, sillioin se nopea nimittäin tuleekin hitaan vasemmalta. Mutta sen nopean perän taakse et pääse mitenkään ennenkuin väistämistilanne on jo kokonaan ohi ja nopea ajamassa jo poispäin.
Mainiota. Nyt alkaa sohvaperunakin ymmärtämään, että ajokortin myötä osaaminen kohottaisi kaikkien turvallisuutta ja ennenkaikkea mukavuutta kivassa harrastuksessa, kun ei tarvitsisi ihmetellä sääntöjä. Vasemmalta tuleva ymmärtää aloittaa väistöliikkeen ajoissa ja tarvittaessa pysähtyy. Ei se ole vaikeaa.
Tässä Trafin ja veneilyjärjestöjen laatima ohjeistus väistämisestä vesillä:
http://yle.fi/uutiset/vesilla_ei_ole_etuajo-oikeutta/6696155
Olennaiset pointit tuosta löytyvät aika selvästi. Eli vesillä ei ole sellaista käsitettä kuin etuajo-oikeus. Ja kaiken kattavana ja ensimmäisenä listattuna pääperiaatteena on aivan perustellusti tämä:
"1. Pääperiaate on, että helpommin ohjattava alus väistää vaikeammin ohjattavia."
Näin ollen ei liene epäselvää, että nopea ja ketterä pikkubusteri väistää kankeaa ja hidasliikkeistä akselivetoista, vaikkakin molemmat ovat yhteentörmäyksen uhatessa velvollisia ryhtymään väistötoimenpiteisiin. Busterilla se onnistuu yleensä kädenkäänteessä ja nopeasti.
Kohta 1 on täysin tilannekohtainen. Kun ylitän Ahvenanmerta, laivat muuttavat kurssiaan, jos ovat väistövelvollisia. Tuo näkyy hyvin selvästi AIS-vastaanottimesta. Jos alkaisin väistellä laivoja vastoin kansainvälisiä sääntöjä, menisi tilanne kaikkien lähistöllä olevien laivojen kesken vaikeasti ennustettavaksi. Ohjailukyvyn rajoittuneisuus ei siis tarkoita pelkästään alusta, vaan on tilannekohtainen.
Busterin velvollisuus oli säilyttää suunta ja nopeus, koska se ei ollut väistövelvollinen. Uppoumaveneellä ei ollut ohjailukyvyn suhteen mitään sellaista rajoittuneisuutta, joka olisi estänyt sitä väistämästä busteria.
Ei kai kukaan ole niin tyhmä että väistättää isoja laivoja, tankkereita yms.
Niin tekevät kaikki, jotka menevät pienveneellä Ruotsista Bornholmiin. Katso liikennettä esim. http://www.marinetraffic.com/ais/. Onneksi isojen laivojen kipparit osaavat liikennesäännöt.
Näin on. Laivat väistävät avomerellä, jos voivat ja ovat väistämisvelvollisia.
Eiköhän se ketjun aloittaja pikkuveneellään Inkoossa olisi pystynyt ihan samaan.
Ehkä siellä tarvittaisiin lakimies48:aa vähän opastamaan :-)
... pykäliä noudattamaan siitä.
> Busterin velvollisuus oli säilyttää suunta ja nopeus, koska se ei ollut väistövelvollinen.
Busterin kuskilla oli velvollisuus nöudattaa myös sääntöä 17, eikä jättää säännön noudattamista niin myöhään että nyrkin puiminen oli tarpeen.
> Uppoumaveneellä ei ollut ohjailukyvyn suhteen mitään sellaista rajoittuneisuutta,
> joka olisi estänyt sitä väistämästä busteria.
Mistä tiedät? olitko paikalla näkemässä?
Vai etkö kenties ymmärrä mitä väistäminen tarkoittaa?
Ei riitä että suunta tai nopeus muuttuu, vaan väistäminen edellyttää että yhteentörmäyksen vaara poistuu.
Miten voit olla tilannetta näkemättä varma, että uppoumavene olisi tuohon pystynyt muttei sitä edes yrittänyt?
Ei oltu paikalla näkemässä, mutta saattaa alkuperäisen kirjoittajan näkemyskin poiketa tapahtuneesta. Busteri tuli siis aivan yllättäen kuin torpeedo suoraan kohti. Jos busterin nopeus oli nelinkertainen ja tähtäys keskelle venettä niin sen täytyi olla lähempänä kuin uppiksen pituus busterin leveys kerrottuna neljällä, jotta törmäys olisi tapahtunut. Uppiksesta havaittiin buster vasta kun se oli 10 metrin etäisyydellä? Oli uppiksen tähystyksessä vikaa? Keskustelu tästä asiasta on tärkeää, koska on vallalla ihmeellisiä käsityksiä nopeuden, väylän, ammattimaisuuden vaikutuksesta väistämisvelvollisuuteen. Siksi ajelen itse enimmäkseen väylien ulkopuolella, koska siellä on yleensä vähemmän näitä lakien väärinymmärtäjiä.
Korjaus: 40 m:n etäisyydellä.
Ensinnäkin laskelmasi (9m 2m ) * 4 antaa tulokseksi 44m, eikä 40m
Toiseksi laissa http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030#id1901624
On pykälä 8d, mikä tilanteessa vaikutti olennaisesti.
" 8d) Toimenpiteen, johon on ryhdytty yhteentörmäämisen välttämiseksi toisen aluksen kanssa, on oltava sellainen, että toinen alus sivuutetaan turvallisen välimatkan päässä. Toimenpiteen vaikutusta on huolellisesti seurattava, kunnes alus on lopullisesti sivuutettu ja selvitty siitä."
On hyvin mahdollista ettei uppiksella ollut tosiasiallista mahdollisuutta toteuttaa tätä 15 pykälän mukaisesti suuntaa muuttaen, jolloin ainoa vaihtoehto oli hiljentää, ja /tai pysäyttää ja/tai peruuttaa vaikkei peruuttamallakaan 8d pykälän mukainen turvallinen välimatka toteutuisi.
Tällöin busterille automaattisesti aiheutuu siitä velvollisuuksia !!!!
Tällöin busterin olisi tullut noudattaa pykälää " 8c) Jos tilaa on riittävästi, saattaa suunnan muutos yksinään olla tehokkain toimenpide välttää lähitilanne edellyttäen, että se suoritetaan hyvissä ajoin, on riittävän suuri eikä johda toiseen lähitilanteeseen."
jo ennen kuin yhteentörmäyksen vaara oli olemassa, ja busterillla oli velvollisuus 17 a1 mukaisesti säilyttää nopeutensa ja suuntansa.
Busteria koskivat kuitenkin myös muut 17 pykälän kohdat, joita busteri ei ilmeisesti riittävän ajoissa noudattanut koska katsoi tarpeelliseksi puida nyrkkiä.
Busterikuskin kannattaisi siis ymmärtää 17 pykälä kokonaisuudessaan jatkossa, sekä pykälät 8 ja 15 myös toisen osapuolen kannalta, mikä merkitsee ettei uppis voi väistää ajamalla edestä pois vaikka siihen olisi saattanut pystyä, sillä turvallinen välimatka ei toteutuisi, ja lisäksi sellainen teko voisi johtaa törmäykseen jos/kun busteri vielä kaartaisi oikealle. Siispä sellaista väistöyritystä ei uppiksella ollut mahdollisuutta tehdä vaikka matkaa olisi enemmän kuin 100m.
Ota myös huomioon, että busteri saattoi ilmaantua näkyviin saaren takaa kaartaessaan, jolloin busterin suunnasta ja nopeudesta saa varmuuden vasta huomattavan lähellä. Uppis ei siis silloin voi väistää ajoissa. Myös sataman rakenteet usein rajoittavat näkyvyyttä satamassa vielä oltaessa. Sataman suulle ei siis kannata ajaa liian lujaa kuviteltuun etuajo-oikeuteen luottaen.
Unohdit samaisen laitoksen säännön: vasemmalta tuleva väistää oikealta tulevaa, kuten autoilussakin. Puolitotuuksia ei pitäisi viljellä, se vain aiheuttaa harmia.
> vasemmalta tuleva väistää oikealta tulevaa, kuten autoilussakin.
Tuollaista sääntöä ei ole olemassa.
Meriteiden säännöissä kerrotaan ainoastaan väistämisvelvollisuuksista, ei siellä oleteta että niissä myös aina onnistutaan, ja juuri niitä tilanteita varten sääntö 17 on olemassa.
Lisäksi purjeveneiden välillä vasemmalta tuleva ei aina edes ole väistämisvelvollinen.
Merellä kukaan ei ole etuajo-oikeutettu.
> Puolitotuuksia ei pitäisi viljellä, se vain aiheuttaa harmia.
Noudattaisit omaa ehdotustasi.
Tämähän on aivan älytöntä keskustelua (kuten netissä usein on).
Ensin joku, joka ei tunne meriteiden sääntöjä ja on tullut törppöilleeksi vesillä, kysyy olisiko pitänyt väistää.
Sitten asiasta aletaan keskustella puolesta ja vastaan.
Mistä tahansa asiasta voi väitellä, jos haluaa, mutta sillä ei musta muutu valkoiseksi.
Huolestuttavaa on myös se, että keskusteluun löytyy kymmeniä kirjoittajia, jotka hekään eivät näytä tuntevan meriteiden sääntöjä.
Ehkä se ajokortti vesillekin olisi perusteltu.
Olen samaa mieltä " kummaa väittelyä " -nimimerkin kanssa sekä tämän väittelyn ala-arvoisesta tasosta, että ajokortin tarpeellisuudesta veneilijöille. Käsittämätöntä jossittelua päivän selvästä säännöstä. Hankkikaa elämä hyvät ihmiset.
Minua ihmetyttää tässä kinassa se, että toistetaan busterin olleen velvollinen säilyttämään suuntansa ja nopeutensa!?!
Siis hetkinen??? Vene, joka tulee vauhdilla suoraan toista kohti!?? Oletteko nyt ihan järjissänne???
Ymmärrättekö todella mitä silloin seuraa, jos hidas vene ei ehdi pysähtyä tai alta pois?
Kuten pykälät sanovat: vesillä EI ole etuajo-oikeutta!
Jokut tosiaan kuvittelevat ettei 17 pykälässä ole muuta kuin kohta a1
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030#id1905762
"14 sääntö Keulat vastakkain tilanne
a) Kun kaksi konealusta lähestyy toisiaan vastakkaisilta tai lähes vastakkaisilta suunnilta niin, että yhteentörmäämisen vaara saattaa syntyä, kummankin aluksen on muutettava suuntaansa oikealle niin, että ne sivuuttavat toisensa vasen sivu vasenta sivua vastaan."
Kannattaisi huomata, että vaikka keulat osoittavat 90 astetta eri suuntaan, voi tuo pykälä olla tilanteeseen sovellettavissa, kuten nimenomaan käy jos toinen on lähes paikallaan ja toinen etenee todella nopeasti.
Tällöin nimittäin alukset lähestyvät TOISIAAN lähes vastakkaisista suunnista, vaikka liikkuvatkin veteen nähden noin 90 astetta eroaviin suuntiin.
Kaikki busterikuskit ei vaan tätäkään ymmärrä. Yli 30 solmua kulkevien veneiden kuskeille kaivattaisiin pakollista kurssia tuon selvittämiseksi.
Ehkäpä aloittajan kertomassa tilanteessa olikin kyse juuri tästä.
Mikäli busteri olisi AJOISSA muuttanut suuntaansa 5 astetta oikealle, mitään yhteentörmäyksen vaaraa ei olisi koskaan muodostunutkaan. Mutta kun ei tajunnut tilannetta vaan kuvitteli omaavansa jonkun etuajo-oikeuden. 17 a1 pykälä ei todellakaan tällaista menettelyä kiellä.
Ammattimerenkulkija kirjoittaa asiaa. Jos nopea vene hyvissä ajoin tekee pienenkin kurssin muutoksen, niin kohtaaminen tapahtuu riittävällä välimatkalla. Hidas alus ei tätä ehdi tehdä.
Juu, mutta tuohon ei kannata luottaa.
B osan 14 säännön sanamuoto muissa kielissä ei useimmiten tarjoa samaa tulkintaa kun suomessa, vaikka järkevää se olisi.
Esim englanniksi alusten kurssit ratkaisevat, eikä alusten suhteellinen nopeus toisiinsa.
Suomessa voi kuitenkin noudattaa pienveneiden välillä suomen lakia sellaisenaan, välittämättä siitä miten tuo valtiosopimus on laadittu englanniksi ja ranskaksi, sillä ei tuollainen menettely niissäkään kielissä ole kiellettyä.
" Miettikääs nyt oikeasti " on oikeassa. Vasemmalta tulleen olisi pitänyt hyvissä ajoin ryhtyä sellaisiin väistötoimiin, että oikealta tullut olisi ne ajoissa havainnut.
Ei pitäisi olla vaikeata.
Hankaluus tuleekin siinä, että monin verroin nopeampi vene, joka on 100 metrin päässä on aika pian kohdallasi, eikä satamien läheisyydessä ole aina sitä 100:kaan metriä. Ja miten voi toisen aikeita arvata?
Mielestäni täällä on kontoistamiseen esitetty hyvä kysymys, johon ei vielä nämä etuajo-oikeus uskovaiset ole vastanneet:
Eli: Kerro miten väistetään perän takaa, jos olet jo lähtötilanteessa toisen nopeamman keulan edessä.
Mihin suuntaan ajat, ja millä nopeudella, jos veneesi suorituskyky mahdollistaa 0...6 solmun nopeus alueen mihin suuntaan tahansa, ja se toinen kulkee 50 solmua suoraan kohti.
Kyllä taitaa hitaan veneen kohtalo olla aika lailla sen hurjastelijan käsissä, vaikka jonkun säännön mukaan hitaan olisikin väistettävä.
Mitä sellaista vasemmalta tullut uppis olisi voinut ajoissa tehdä, jonka busterikuski olisi voinut havaita?
Tilaa muuttaa suuntaa ei välttämättä ole, ja vaikka olisi se vie liikaa aikaa eikä johda turvallisen välimatkan saavuttamiseen 8d mukaisesti.
Ei siinä uppis muuta voi tehdä kuin pysäyttää 8e mukaisesti ja jäädä ajelehtimaan esteeksi liikenteelle keula tuuleen, eli mahdollisesti poikittain väylään nähden, jos hidastaminen pienimpään mahdolliseen ohjailunopeuteen ei auta.
Siinä olisi sitten busteri joko törmännyt tai ainakin hukannut aikaansa paljon enemmän nyrkkiä puiden väylän ollessa tukossa.
Kannattaisi busterikuskien siis jatkossa ennakoida tilanteita paremmin ja joustaa A osan toisen säännön mukaisesti kuvitelluista oikeuksistaan.
Tai sitten pysäköidä jonkun laivan keulan eteen oikealta ajaen keskellä merta ahtaiden kulkuväylien ulkopuolella ja testata niitä oikeuksiaan ihan käytännössä. Voisi sitten lopulta huomata ettei toinen väistövelvollinen osapuoli todellakaan väistä silloin kun ei siihen tosiasiassa pysty, jolloin selviäisi miksi 17 pykälä on olemassa.
Vihjeeksi voin antaa, että vastaus löytyy B-osan pykälästä 17
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030#id1905762
sekä A osan toisesta säännöstä.
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030#id1901624
> Eli kuka teki väärin ja mitä?
> Olisiko meidän pitänyt pysähtyä ja odottaa että buster koukkaa meidän keulamme
> editse ja kääntyy satamaan vai mitä?
Miten voit olla etukäteen varma, että busteri oli menossa siihen satamaan josta olit tulossa?
Jos et ole varma mitä toinen aikoo tehdä, sinun olisi tullut tarvittaessa pysähtyä, jopa peruutta, mikäli siihen olisit tilanteessa turvallisesti pystynyt.
Muttei missään tapauksessa yrittää ehtiä busterin keulan edestä ja luottaa siihen että busteri kääntyy tarvittaessa VASEMMALLE mikäli tilanne muuten johtaa törmäykseen.
Busterin olisi tullut kääntää kurssia AJOISSA oikealle, jolloin se olisi mennyt edestäsi RIITTÄVÄLLÄ turvavälillä jolloin yhteentörmäyksen vaaraa ei olis ollut olemassa.
Molemmat siis toimivat väärin laiminlyöden velvollisuutensa.
Nelinkertainen vauhti ei ole mikään ongelma väistää mikäli tilanne havaitaan ajoissa ja tilaa väistää on joka puolella. Joko huomattavan suuri kurssin muutos oikealle ta olennainen nopeuden alentaminen ajoissa muuttavat tilannetta ajoissa tehtynä tarpeeksi. Saaristossa jossa kulkusyvyys voi rajoittaa suunnan muuttamista tai saaret peittää näkyvyyttä estäen tilanteen havaitsemisen ajoissa ja tehden toisen osapuolen suunnan säilyttämisen jopa mahdottomaksi tilanne on toinen.
Miettikääs aloittajan kuvaama tilanne uudestaan syyspimeällä, valaisemattomalla väylällä.
Oikealta lähestyy vihreä ja punainen kulkuvalo kovaa vauhtia. Mahdollisesti risteävällä kurssilla.
Mitä tehdään?
Jos on tilaa, käännetään oikealle niin kauan, kunnes näkyy pelkkä punainen kulkuvalo. Tällöin törmäysvaaraa ei enää ole.
Jos ei ole tilaa, hidastetaan vauhtia, kunnes jälleen näkyy pelkkä punainen tai suuntima lähestyviin kulkuvaloihin alkaa selvästi muuttua.
Missään tapauksessa ei:
1) käännetä vasempaan
2) lisätä nopeutta tai edes säilytetä sitä, jos suuntima lähestyviin kulkuvaloihin tuntuu pysyvän samana
3) oleteta, että lähestyvä alus väistää
Pimeällä ei ole "uppiksia" tai "bustereita", on vain kulkuvaloja, joskus myös tutka- tai AIS-havaintoja.
Noin kun menettelet jäät luultavasti jonkun yliajamaksi.
Ainoa järkevä vaihtoehto on kääntää 90 astetta vasempaan ja äkkiä, jolloin se toinen on ohittaja. Siihen tosin riittää hieman vähempikin suunnan muutos, eli kun nopea ei enää näe sivuvaloa, vaan pelkän perävalon. Tämä on myös turvallista, sillä toinen ei tiedä hitaamman suunnan muutoksista mitään ennenkuin valojen värit vaihtuvat, eli voi hyvin olettaa käännöksen olleen vaikka 5 astetta.
Oikealle kääntämällä yrität törmätä toiseen osapuoleen, eli käännät keulan toista kohti, kun toinen on jo ennestään tulossa kohti, eli näet sekä punaisen että vihreän.
Äärimmäisen vaarallinen ja sääntöjen vastainen neuvo.
Sääntöjen ensisijaisena tavoitteena on yhteentörmäyksen välttäminen, eikä sellaiselle kurssille hakeutuminen jolla törmäys on varmaa, eli keulat vastakkain jolloin väistämiseen on vielä mahdollisimman vähän aikaa.
.
.
.
Oikealle käännetään silloin, kun näet siitä oikealta tulevasta nopeammasta ainoastaan toisen sivuvalon, etkä molempia. Tällöin molemmat ovat ennestään menossa kohti samaa paikkaa, ja käännöksen jälkeen eivät enää ole.
Meriteiden säännöt, 19
d) Aluksen, joka ainoastaan tutkan avulla toteaa toisen aluksen, on arvioitava, onko lähitilanne kehittymässä ja/tai onko yhteentörmäämisen vaara olemassa. Milloin näin on, aluksen on ryhdyttävä väistötoimenpiteisiin hyvissä ajoin ja, jos tämä toimenpide on suunnanmuutos, on mikäli mahdollista vältettävä:
1) suunnanmuutosta vasemmalle poikkiviivan keulan puolella olevan aluksen takia, lukuun ottamatta ohitettavaa alusta;
""..............
Eli oikeassa olet, jos oikealta lähestyvä alus lähestyy takaviistosta. Muussa tapauksessa väistetään oikealle. Takaviistosta oikealta lähestyvän, varsinkin nopeamman, aluksen kanssa törmäys vältetään kuitenkin käytännössä parhaiten pitämällä suunta ja hiljentämällä omaa vauhtia.
Luepas poika tosta....
Tämä on oikeasti masentavaa, ettei näitä sääntöjä tunneta. Onko jotenkin suomalainen ilmiö?
14 sääntö
Keulat vastakkain tilanne
a) Kun kaksi konealusta lähestyy toisiaan vastakkaisilta tai lähes vastakkaisilta suunnilta niin, että yhteentörmäämisen vaara saattaa syntyä, kummankin aluksen on muutettava suuntaansa oikealle niin, että ne sivuuttavat toisensa vasen sivu vasenta sivua vastaan.
b) Tällaisen tilanteen katsotaan olevan olemassa, kun alus näkee toisen aluksen suoraan edessään tai melkein suoraan edessään ja yöllä nähdessään toisen aluksen mastovalot linjassa tai melkein linjassa ja/tai molemmat sivuvalot sekä päivällä nähdessään toisen aluksen vastaavasta näkökulmasta.
c) Jos alus on epävarma siitä, onko tällainen tilanne olemassa, sen on pidettävä tilannetta sellaisena ja toimittava sen mukaisesti.
Olen pakollisen ajokortin kannalla yhä varmemmin.
Jep, sama täällä. Tätä keskustelua lukiessa tulee mieleen, että jonkinlaisella veneenajokoululla olisi tarvetta.
Sympatiat ketjun aloittajalle.
Edelleenkään ei ole tullut selvää vastausta yhteen kysymykseen. Eli neljännen kerran:
Kerro miten väistetään perän takaa, jos olet jo lähtötilanteessa toisen nopeamman keulan edessä.
Mihin suuntaan ajat, ja millä nopeudella, jos veneesi suorituskyky mahdollistaa 0...6 solmun nopeus alueen mihin suuntaan tahansa, ja se toinen kulkee 50 solmua suoraan kohti.
Kyllä taitaa hitaan veneen kohtalo olla aika lailla sen hurjastelijan käsissä, vaikka jonkun säännön mukaan hitaan olisikin väistettävä.
Otetaan vielä huomioon, että siitä kun uppiksen puikoissa tajutaan toisen todellakin tulevan kohti, on aikaa korkeintaan sekunteja!
Jos nopeamman veneen keula osoittaa kohti venettäsi, eivät veneiden kulkusuunnat risteä, joten voit jatkaa ihan normaalisti. Jos tuo nopeampi ajaa päällesi, sieltä ei ole sinua havaittu ollenkaan, joten valmistaudu hyppäämään makuullesi veneesi turkille. Väistäminen ei todellakaan ole sinun käsissäsi.
Kovasti on pohdittu veneiden törmäämistä. Vakavia törmäyksiä sattuu onneksi erittäin harvoin. Ainoat, joista olen kuullut, ovat olleet sellaisia, että alle jäänyt on havaittu liian myöhään. Syyllinen on joka kerran ollut päälleajaja.
" Vastaus kiitos "-nimimerkki saa oikeat vastaukset muihinkin häntä askarruttaviin kysymyksiin menemällä saaristolaivurilaivurikurssille. Ei sitten tarvitse esittää nokkelaa täällä muiden harmiksi. Myöhemmin voi jatkaa rannikkolaivurikurssille jne.
Höpö höpö,
tähän on olemassa yksinkertainen väistämissääntö, jonka mukaan toimitaan. Säännössä ei ole mainintaa nopeudesta. Oikealta tulevaa väistetään.
Sen voi tehdä monella tavalla, yksi on vauhdin pois ottaminen, jotkut taitavimmista osaavat myös kääntää venettään.
En ymmärrä tätä keskustelua, haetaanko tällä sympatiaa niille, jotka pahastuvat siitä että omasta virheestä huomautetaan?
Kyllä. Tässä juurikin haetaan sympatiaa sääntöjä tietämättömälle veneilijälle, jolle paha busterkuski heristi nyrkkiä, kun joutui väistämään, vaikka ketjun aloittajan olisi pitänyt väistää.
Tieliikenteestä ei vastaavaa keskustelua saa, koska kaikki joutuvat käymään autokoulun, jossa selkeät säännöt opetetaan. Vesillä saa valitettavasti suhata, vaikka ei ihan täydellä pakalla pelaisikaan...
Kyllä olette taukkeja... Eikö tuon pidemmälle leikkaa???
Taidankin tästä lähteä vähän kokeilemaan noita väistämissääntöjä tuonne vilkkaan sataman edustalle.
Ajan 65 solmua kohti vasemmalta lähestyviä veneitä ja lopulta koukkaisen ohi viime metreillä ja samalla puin nyrkkiä! Sellaistako haluatte???
Veikkaan, että 99% ei osaa väistää minua niin kuin meriteiden säännöt edellyttävät, eli niin, että huomaan väistön riittävän ajoissa ja että sivuutus tapahtuu riittävällä etäisyydellä!
... Jos kerran säännöt ovat aivan yksiselitteiset, eikä niissä sanota mitään nopeudesta...
;)
Muistakaa että merellä otetaan tilannenopeus myös huomioon.
Merelläkään ei vauhdilla saa lisäoikeuksia, jos sitä tarkoitit.
Tässä teille mitä säännöt tarkoittavat aloittajan kuvaamassa tilanteessa:
"8d) Toimenpiteen, johon on ryhdytty yhteentörmäämisen välttämiseksi toisen aluksen kanssa, on oltava sellainen, että toinen alus sivuutetaan turvallisen välimatkan päässä. Toimenpiteen vaikutusta on huolellisesti seurattava, kunnes alus on lopullisesti sivuutettu ja selvitty siitä."
On hyvin mahdollista ettei uppiksella ollut tosiasiallista mahdollisuutta toteuttaa tätä 15 pykälän mukaisesti suuntaa muuttaen, jolloin ainoa vaihtoehto oli hiljentää, ja /tai pysäyttää ja/tai peruuttaa vaikkei peruuttamallakaan 8d pykälän mukainen turvallinen välimatka toteutuisi.
Tällöin busterille automaattisesti aiheutuu siitä velvollisuuksia !!!!
Tällöin busterin olisi tullut noudattaa pykälää " 8c) Jos tilaa on riittävästi, saattaa suunnan muutos yksinään olla tehokkain toimenpide välttää lähitilanne edellyttäen, että se suoritetaan hyvissä ajoin, on riittävän suuri eikä johda toiseen lähitilanteeseen."
jo ennen kuin yhteentörmäyksen vaara oli olemassa, ja busterillla oli velvollisuus 17 a1 mukaisesti säilyttää nopeutensa ja suuntansa.
Busteria koskivat kuitenkin myös muut 17 pykälän kohdat, joita busteri ei ilmeisesti riittävän ajoissa noudattanut koska katsoi tarpeelliseksi puida nyrkkiä.
Busterikuskin kannattaisi siis ymmärtää 17 pykälä kokonaisuudessaan jatkossa, sekä pykälät 8 ja 15 myös toisen osapuolen kannalta, mikä merkitsee ettei uppis voi väistää ajamalla edestä pois vaikka siihen olisi saattanut pystyä, sillä turvallinen välimatka ei toteutuisi, ja lisäksi sellainen teko voisi johtaa törmäykseen jos/kun busteri vielä kaartaisi oikealle. Siispä sellaista väistöyritystä ei uppiksella ollut mahdollisuutta tehdä vaikka matkaa olisi enemmän kuin 100m.
Ota myös huomioon, että busteri saattoi ilmaantua näkyviin saaren takaa kaartaessaan, jolloin busterin suunnasta ja nopeudesta saa varmuuden vasta huomattavan lähellä. Uppis ei siis silloin voi väistää ajoissa. Myös sataman rakenteet usein rajoittavat näkyvyyttä satamassa vielä oltaessa. Sataman suulle ei siis kannata ajaa liian lujaa kuviteltuun etuajo-oikeuteen luottaen.
Uppis saattoi olla lähtökohtaisesti väistämisvelvollinen, mutta busteristi teki enemmän virheitä kun kaahasi sataman suulle.
Hyvään merimiestapaan ei kuulu liioin kaahailu eikä kukkoilukaan puhumattakaan nokittelusta tai kikkailusta. Näyttää siltä, että ajokortilla selvittäisiin näistä pahimmista suunsoittajista, mutta asenteisiin vaikuttaa lopulta vain se, että jokainen pyrkii noudattamaan sääntöjä veneillessään. Ehkäpä sitten sääntöjen noudattaminen tarttuu myös näihin uppiniskaisimpiin lajitovereihinkin ja kaikenlaisten sääntösovellusten jakelu loppuu paremman tiedon ollessa mukana.
Pykälien luetteleminsesta ei ole apua tässä tilanteessa koska pitäisi tietää, mihin pykälään viittaa. Voimme jatkaa keskustelua ikuisesti esimerkiksi oelttamalla, että busterin ratissa oli kaksivuotias suomenhevonen, jonka isäntä teki virheen luovuttaessaan veneen sellaiselle, joka ei sitä hallitse ja uppis oli syväksen rajoittama lentovene.
Alunperin kyse oli siitä pitääkö oikealta tulevaa nopeampaa venettä väistää. Kyllä pitää.
No tehdään sitten tämä empiirinen testi:
Ajan 65 solmua kohti vasemmalta lähestyviä veneitä ja lopulta koukkaisen ohi viime metreillä ja samalla puin nyrkkiä! Sellaistako menoa haluatte???
Veikkaan, että 99% ei osaa väistää minua niin kuin meriteiden säännöt edellyttävät, eli niin, että huomaan väistön riittävän ajoissa ja että sivuutus tapahtuu riittävällä etäisyydellä!
... Jos kerran säännöt ovat aivan yksiselitteiset, eikä niissä sanota mitään nopeudesta...
;)
" Kokeilemaan kokeilemaan " -nimimerkille tiedoksi, että hyviin merimiestapoihin ei kuulu viisastella eikä hurjastella. Eikä muutella kurssia eikä toimia toisia kohtaan muutoinkaan nokittelevasti. Sinulla on vielä pitkä matka merimiestaitoiseksi, mutta aloita jollain peruskurssilla. Kyllä se siitä sitten pikkuhiljaa sinustakin kelpo veneilijä tulee.
Ok, eli busterikuski, jota aloittaja kuvasi toimi siis huonon merimiestavan mukaisesti.
Olen samaa mieltä. Nopean veneen kuljettajalta vaaditaan tavallista enemmän ennakointia, ettei joudu liian lähelle hitaammin kulkevia!!!
Voit puida nyrkkiä ihan niin paljon kuin haluat, siitä ei säännöt sano mitään. Jos tulet minun venettä kohti oikealta risteävällä kurssilla, väistän antaakseni sinulle vapaan kulun.
Osoitan myös aikeeni selvästi aikeeni. Jos yhteentörmäämisen välttämiseksi on tarpeen tai jos tilanteen arviointi vaatii enemmän aikaa, vähennän nopeutta tai pysähdyn kokonaan tai peruutan.
Teen kaiken tarpeellisen, vaikka veneesi on nopeampi ja epäilemättä myös kalliimpi kuin minun.
Suurin osa merellä liikkujista tuntee väistämissäännöt koska väistäminen ei ole muodostunut ongelmaksi tai huolenaiheeksi ahtailla ja vilkkailla väylilläkään.
Ei näköjään vieläkään mene jakeluun?!?
Sun hidastamiset, pysähtymiset tai vaikka peruuttamiset on ihan silkkaa teoriaa siinä vaiheessa, kun yrität noita manööverejä tehdä sen muutaman sekunnin ajan kun tulen saaren takaa suoraan sinua kohti 65 solmun nopeudella.
Nopeasta veneestä katsottuna 6 solmua etenevä uppis näyttää seisovan paikallaan. Koko kohtalosi on kyllä täysin minun väistöjeni ja liikkeideni varassa. Myönnä pois.
Toisaalta kommentistasi paistaa läpi, että istut enemmän toimistolla teoretisoimassa, kuin ohjastat venettä.
" Jore6 "-nimimerkin teksti oli upeaa luettavaa. Sen sijaan " Kyllä on jäykkä " -nimimerkki halveksii sääntöjä ja asettaa hurjastelevan veneilytyylinsä sääntöjen yläpuolelle. Kyllä jäykän teksteistä pikemminkin ilmenee, ettei säännöistä ole minkäänlaista tietoa. Nyt jäykkämies venekursseille ja sassiin.
No niin, alat sinäkin myöntää, että hurjastelu johon kuuluvat aloittajan kuvaamat busterikuskin äkkiliikkeet kertovat typeryydestä ja piittamattomuudesta!!!
Hienoa! Juuri tähän tuolla sarkastisella esimerkillä pyrinkin!!
Kiitos,
T. Kyllä on jäykkää
Kyllä nopeaakin venettä voi väistää.
Eihän veneen paikkan tarvitse muuttua pahimmassakaan tapauksessa kuin puolet omasta pituudesta ja puolet busterin leveydestä, jos busteri tähtää keskiveneeseen :)
Juuri näin!
Ei traktorillakaan tarvitse ajaa sivutieltä maantielle nopean lähestyvän auton eteen kuin pari metriä. Tai jättää ajamatta eteen, jos on väistämisvelvollinen.
Eikös olekin ihmeellistä? Vai mitä, aloittaja?
Idiootti maakrapu vertaa vieläkin maantieliikenteeseen.
Maantietä ajavalla on oikeasti etuajo-oikeus suhteessa kärkikolmion takaa tulevaan. Vesillä ei ole mitään etuajo-oikeuksia! Joko ymmärrät eron? Jos et, niin olet todella yksinkertainen. Valitan.
Kolmion takaa tulevalla traktorilla on väistämisvelvollisuus. Samoin kuin aloittajan esimerkissä hänellä oli. Mikä siis on ero? Selittäisitkö vähän.
Tie- ja vesiliikenteessä ei ole päälleajo-oikeutta kummassakaan. Jos törmäyksen voi välttää, se on vältettävä, täysin riippumatta siitä, onko väistämisvelvollinen vai ei.
Jos törmäys kaikkien osapuolten yrityksestä huolimatta tapahtuu, syyllinen on usein se, jolla oli väistämisvelvollisuus.
Tieliikenteen etuajo-oikeus ei tarkoita sitä, että saa ajaa päin. Jos ilmenee, ettet ole tehnyt mitään törmäyksen välttämiseksi, vaikka siihen olisi ollut todellinen mahdollisuus, voit hyvinkin joutua vastuuseen, vaikka olisit miten etuajo-oikeutettu.
Oleellista on sekä tieliikenteessä että vesiliikenteessä, että väistämisvelvollinen väistää, jos se vain suinkin on mahdollista. Tieliikenteessä väistäminen tarkoittaa joissakin tapauksissa pysäyttämistä odottamaan muiden nopeampien menoa ensin. Joskus se voi tarkoittaa peruuttamistakin, jos vasta traktorin liikkeelle saatuaan esimerkiksi havaitsee nopeasti lähestyvän auton päätiellä.
Tämmöistä tämä on, eikä edes vaikeaa. Eihän?
ps. En ole maakrapu, vaan kokenut avomeripurjehtija. Millainen veneilykokemus sinulla on?
Et ole avomeripurjehtijaa nähnytkään, koska:
1. Juttelet koko ajan traktoreista, etkä erilaisista kohtaamistilanteista vesillä.
2. Joudut kysymään, mitä eroa on alusten väistövelvollisuuksilla vesillä ja kärkikolmion takaa tulevalla traktorilla!
Lyhyesti: Traktori voi turvallisesti pysähtyä odottelemaan kärkikolmion taakse odottelemaan vaikka tunniksi. Vesillä alukset eivät ole kiinteällä maaperällä, joten turvallinen toiminta ja velvollisuudet puolin ja toisin riippuvat ohjattavuudesta, sääoloista, syväyksestä, nopeuksista. Tilanneharkintaa tarvitaan paljon enemmän. Siksi vesillä ei ole määritelty kenellekään etuajo-oikeutta.
En lisää tähän perään tapasi mukaan, että ei ole vaikeaa -eihän, koska näyttää oikeasti olevan liian vaikea traktorimiehelle tajuta.
Kyseessä on tässä tapauksessa väistämisvelvolisuuden noudattaminen traktorilla tai veneellä.
Kaikki on helppoa, kun osaa.
Kyseessä on tässä tapauksessa jore6n periksiantamattomuus.
Jore6lle kaikki on helppoa koska jore6 on täydellinen. Jore6n elämässä ei ole tulkinnanvaraisia asioita, koska ne ovat ikävän hankalia.
Jore6 tuntee sekä hyvän merimiestavan, ja sitäkin paremmin hyvän maantiemiestavan! ;-)
Kivaa saada tunnustusta :)
Pienellä harjoittelulla muut pääsee samaan.