Ensisynnyttäjä ja RV 18

Varmaaan sama juttu kaikilla tähän aikaan.
Itselläni oli myös monta viikkoa neuvoloiden välissä ja ehdin kuvitella mitä kauheimpia juttuja. Mutta toisaalta, eihän sille mitään mahda jos kesken menee? Kamalaa se olisi mutta tosiasia.
Kannattaa siis keskittyä positiivisiin juttuihin ja ottaa ihan rauhassa.
Jokainen nainen ja raskaus on yksilöllinen ja turhaa on verrata itseään muihin, koska mikään raskaus ei ole samanlainen. Toisella iso vatsa ja toisella pieni.
Ota kaikki ilo irti "väliajasta", loppuraskaudesta voi tulla ikävä tätä seesteistä aikaa.

Onkohan teidän neuvolassa mahdollisuutta kerran viikossa mennä ilman ajanvarausta neuvolaan tsekkaamaan oman mielenrauhan vuoksi sydänääniä tms niin kuin Espoossa. Soita ja kysy?
Itselläni 19 5 ja eilen sitten oli neuvola ja kaikki ihan ok. Huoli on kuitenkin aina läsnä.
Olen pikkuhiljaa alkanut tuntemaan jotain pieniä muljahduksia ja potkuja ihan viime päivinä. Vatsaa ei juuri ole vielä, olen kyllä pieni nainen muutenkin. Muitakaan tuntemuksia ja oloja ei juuri ole.

Kovastihan sitä odottaa että tuntisi liikettä mutta sikiö on kuitenkin vielä pitkän aikaa hyvin hauras ja vaarassa, monta raskautta on mennyt kesken vko 20-30.
Entäs sitten kun alkaa tuntea liikkeitä ja yhtäkkiä onkin muutama tunti tai päiviä hiljaista? Tuskin huoli siitä laantuu ennen kuin vauva on sylissä, sehän vain kertoo siitä, että on ottanut raskauden tosissaan ja ottaa vastuuta. Elämä on kovaa ja vahvimmat selviytyy.
Odotankin kovasti joulukuuta että saisin vauvan ulos turvallisesti ja terveenä.
Toivon kaikkea hyvää sinulle.

Olen etsinyt kauheesti näille viikoille osuvia keskusteluja, niitä kuitenkaan ei ainakaan täältä juuri löydy, useimmat kyselee tyyliin: " Voinko olla raskaana?" ja "mitä oireita 5 2?".


Neuvolassa voi myös ottaa asioita esille jos jokin mietityttää, he ovat nähneet raskauden jos toisenkin ja kaikki on niin erilaista jokaiselle.

Raskauden alussa minulla oli todella todella paha olo ja kuukautismaisia kipuja, (on itseasiassa välillä vieläkin ja pelkään että noni, nyt on menoa).
Sitten kaikki meni pois, tilalle tuli aivan uskomaton päänsärky ja selkäkipu, tuntui kuin selkä olisi katki. Päänsärkyyn ei auttanut mikään, ja neuvolassa sanottiin että kaikki on kunnossa ja joillekin hormonit tekevät niin. Enää ei ole ollut sellaista.
Aloin syömään foolihappoa, magnesiumia, lisärautaa ja monivitamiinia ja jaksaminenkin on parantunut huomattavasti.

Olin joskus 10 vuotta sitten raskaana ja se paha olo oli silloin potenssiin sata verrattuna tähän raskauteen ja kaulalleni, kasvoihin ja yläkroppaan ilmestyi yhtäkkiä valtavia, hirveitä kuumia läiskiä ja olin ihan laikukas ja tulessa. Päädyin silloin aborttiin ja olen ajatellut että oireet oli jotain niin kamalia että ehkei kaikki ollut ihan kunnossa.
En ole nähnyt tai kuullut että kellään olisi ollut tuollaista.



Vau.fi on osoittautunut paljon tietorikkaammaksi niille jotka kaipaavat keskustelua ja etsivät tiedon itse. Siellä on paljon muutakin hyödyllistä ja rauhoittavaa tietoa.

Hei! Täysin normaalia, että jossain vaiheessa raskautta on huolissaan jostakin. Eiköhän se jokaisen odottavan kohdalla näin ole, varsinkin ensimmäistä odottavilla. Näin ainakin luulisin..
Itse odotan myös ensimmäistä, nyt on viikko 26 menossa. Kaikki on ollut kunnossa koko raskauden ajan, mutta aina välillä tulee jostakin huoli. Raskauteni on myös ollut tosi vähä oireinen. Rintojen arkuutta ollut koko raskauden ajan, nyt on tullut selkä kipuja, ja vessassa täytyy useammin juosta. Alussa oli pahoinvointia parina aamuna. Siinä ne mun oireet. Rv 8-9 mulla tuli ruskeaa vuotoa, ja silloin jo pelkäsin pahinta. Kaikki oli kuitenkin kunnossa. Rv 14 oli neuvola, seuraava vasta viikolla 20, kun jouduin aikaa vaihtamaan. Kun oireet oli niin vähäisiä, eikä liikkeitä tuntenut vielä, niin kyllä mä monesti mietin siinä välillä, että onko pikkusella kaikki kunnossa. Odotin kovasti ensimmäisiä liikkeitä, ja viikolla 18 ne tunsinkin! Sen jälkeen liikkeet ovat olleetkin päivittäisiä. Ja samalla viikolla ne tunsi jo kädellä masun päältä, oli miehestäkin hienoa tuntea vauvan potkut :) Kyllä mä edelleen joka päivä odotan, että milloin pikkunen alkaa potkimaan ja liikuskelemaan. Alusta lähtien liikkunut eniten iltaisin. Siitä tulikin sitten sellainen tapa, että nukkumaan käydessä on aina pakko odottaa niitä päivän viimosia potkuja :) Maha mulla oli alussa tosi pieni. Tuntuu, että nyt vasta alkanut kasvamaan. Mieskin sanoi, että kuukaudessa on kasvanut nyt paljon enemmän, kuin mitä sitä ennen. Painon nousukin vaikuttaa, ja mulla se on tässä vaiheessa noussut n. 3kg. Yksilöllistä tuo masun kasvukin on, riippuu myös omista mitoistasi ennen raskautta. Onhan se ihanaa, kun raskaus alkaa näkymään :) Eilen oli neuvola, mukavaa oli päästä taas sydänääniä kuuntelemaan. Tuo vau.fi sivu on aika mukava, tietoa löytyy, ja sieltä voi lueskella mitä eri raskausviikoilla tulisi tapahtua :)
Onnea loppu raskauteesi! :) Kaikki menee varmasti hyvin. Älä huolehdi liikaa, nauti raskaudesta! Jos jokin asia kovasti painaa mieltä, niin soita ja kysy neuvolasta.