Alkoiko Paratiisistä myös tieteellisen pimeyden aika-kausi?

ultra-kreationisti

Tiede on täynnänsä mysteerejä. Sellaisina monet seikat näyttävät säilyäkin arvostettujen Professoreiden ponnisteluista huolimatta. Näyttää siltä, että ihmiskunta kulkee pimeydessä jossa valonvälähdyksiä ajoittain ilmaantuu - mutta selkeää näkemistä, argumenoitua totuutta ei vain tunnu löytyvän. Ihmisen ja luomakunnan tulo tääne maapallolle on arvoitus - edelleen. Samoin muiden planeettojen elämä on salaisuus - onko sitä? Nämä kysymykset ovat niin tärkeitä, että isot maat uhraavat paljon rahaa avaruustutkimukseen.

Mitä on ajateltava menneisyydestä, kun Raamattu kertoo luomisesta, Aadamista ja Eevasta, syntiinlankeemuksesta - ja hengellisestä kuolemasta, jonka ihmisen väärä valinta aiheutti .Ennen tuota kohtalokasta erehdystä ihmisen näkökyky oli rajaton. Oliko se sitä myös tieteellisesti? Tiesikö Aadam maailmankaikkeuden salaisuudet? Oliko Aadam Paratiisissa jotain paljon enemmän kuin me ehkä ymmärrämme? Aadam puhui Herran kanssa. Herra puhui Aadamille. Käärme puhui Aadamille - ja myös toisin päin. Oli dialogia. Oli osaamista - sellaista, jota ei tänä päivänä pysty ihminen kuin kuvittelemaan "kehityksen" kulminaationa. Tapahtuiko pahantiedon hedelmän maistamisessa myös senlaatuinen tragedia, että samalla, kun ihminen tajusi synnin olevan olemassa, hän kadotti viisautensa maailman salaiisuuksiin - siis tieteellisen ymmärryksensä. Olisiko ihan mahdollista ajatella, että aiemmin luotu, ja sittemmin langennut käärme olisi tiennyt tuon seuraamuksen kohtaavan ihmiskuntaa - ja että Aadam-parka joutui olemaan tämän sokeutumisen airut. Tässä pohdittavaa; onhan siinä jotain hämärää, kun ihmiskunta on tieteellisesti niin "pihalla" maailmankaikkeuden salaisuuksista - edellämainituista seikoista esimerkiksi.

4

83

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Oletpa keksnyt tarinan. On helppo myöntää, että tieteellinen näkökykysi on mennyt ja uskonnollinen näkökykysi on rajaton.

    • >Tässä pohdittavaa; onhan siinä jotain hämärää, kun ihmiskunta on tieteellisesti niin "pihalla" maailmankaikkeuden salaisuuksista - edellämainituista seikoista esimerkiksi.

      Hämärää? Ihmiskunta on kymmeniä tuhansia vuosia vanha, mutta moderni tiede syntyi vasta 1800-luvulla. Odotellaan ihan rauhassa tieteen kehitystä toiset 150 vuotta, niin eiköhän vaikka kuinka moni vielä nyt hämärältä näyttävä asia ole jo aivan kirkas.

      Kreationistien yleinen harha ja harhautus on vedota siihen mitä tiede tietää juuri tänään ja selittää aukot jumalfantasioilla. Siitä vaietaan, että jumalanmentävät aukot ovat tieteen ansiosta vähentyneet valtavasti ja jos kehitys jatkuu entisellään, ne vähenevät vastedeskin yhtä hurjaa vauhtia.

      Fundisuskonto ei kehity mihinkään vaan pysyy staattisesti paikallaan, mutta tiedepä kehittyy, ja se on fundiksille myrkkyä.

      • ultra-kreationisti

        Ei kehitys itsessään voi olla pää-asia. Kehityksen "pyörinä" on luonnollisesti aikaisemmat asiat. Kehityksen tarkoitus on viedä asioita parempaan suuntaan. "Staattisuus", jolla sanalla morkkasit ilmeisesti eniten kreationismia, ei sinällänsä tarvitse olla edes mikään huono asia - ei silloin, jos on perusymmärrys esim. maailman rakenteesta on jotakuinkin kunnossa, ja varsinkin silloin, jos tuo järkähtämätömyys on todellisten perustusten ylläpitämistä; uskomista asioihin, jotka ovat totta. Siis: jos kehitysajattelusta tulee itsetarkoitus, niin se voi johtaa yhtäaikaisesti noiden kehitysten "pyörien" irroittamiseen - ja siinä tapauksessa kehitys ei enää pyöri - se tippuu. Rotkoon. Pimeyteen. Hyvillä asioilla on juurensa - niinkuin kasvuaan jatkavilla, kukoistavilla kasveilla.
        Muta varsinaisesti siihen aloitusasiaani mennen, halauisin huomauttaa, että varsin
        tarkoitukseton ja jähmeä on se kuvio, että alle sadan vuoden ihmiselämän aikana ei saisi vähän enemmän valottaa maailmankaikkeuden salaisuuksia. Samalla ei voi olla ajattelematta menneitä sukupolvia. Tuyo pimeys tuntuisi erityisen tarkoituksettomalta, jos kaikki seikat Universumissa paljastuessaan osoittaisivat, että Raamattu luomiskertomuksineen ei olekaan totta. Ajattele esittämääni yhtälöä vasten. Se, että aavistelin Aadamin "kehittyneisyydestä" ei tarkoita, että olisin sen asian selvittänyt perinpohjin. Minua vain askarruttaa se tieteellisten ihmisten mysteeriviidako - sitäpaitsi, kuinka kauan meitä yleisöä pidetään pimennossa, koska vuorenvarmasti ei voida osoittaa maailman synnyn mekanismeja. Eniten huolta - ajattelevalle ihmiselle - tuo yksinkertainen kysymys: mistä me olemme tulleet?


      • tieteenharrastaja
        ultra-kreationisti kirjoitti:

        Ei kehitys itsessään voi olla pää-asia. Kehityksen "pyörinä" on luonnollisesti aikaisemmat asiat. Kehityksen tarkoitus on viedä asioita parempaan suuntaan. "Staattisuus", jolla sanalla morkkasit ilmeisesti eniten kreationismia, ei sinällänsä tarvitse olla edes mikään huono asia - ei silloin, jos on perusymmärrys esim. maailman rakenteesta on jotakuinkin kunnossa, ja varsinkin silloin, jos tuo järkähtämätömyys on todellisten perustusten ylläpitämistä; uskomista asioihin, jotka ovat totta. Siis: jos kehitysajattelusta tulee itsetarkoitus, niin se voi johtaa yhtäaikaisesti noiden kehitysten "pyörien" irroittamiseen - ja siinä tapauksessa kehitys ei enää pyöri - se tippuu. Rotkoon. Pimeyteen. Hyvillä asioilla on juurensa - niinkuin kasvuaan jatkavilla, kukoistavilla kasveilla.
        Muta varsinaisesti siihen aloitusasiaani mennen, halauisin huomauttaa, että varsin
        tarkoitukseton ja jähmeä on se kuvio, että alle sadan vuoden ihmiselämän aikana ei saisi vähän enemmän valottaa maailmankaikkeuden salaisuuksia. Samalla ei voi olla ajattelematta menneitä sukupolvia. Tuyo pimeys tuntuisi erityisen tarkoituksettomalta, jos kaikki seikat Universumissa paljastuessaan osoittaisivat, että Raamattu luomiskertomuksineen ei olekaan totta. Ajattele esittämääni yhtälöä vasten. Se, että aavistelin Aadamin "kehittyneisyydestä" ei tarkoita, että olisin sen asian selvittänyt perinpohjin. Minua vain askarruttaa se tieteellisten ihmisten mysteeriviidako - sitäpaitsi, kuinka kauan meitä yleisöä pidetään pimennossa, koska vuorenvarmasti ei voida osoittaa maailman synnyn mekanismeja. Eniten huolta - ajattelevalle ihmiselle - tuo yksinkertainen kysymys: mistä me olemme tulleet?

        Kyllä se "tieteellisen pimeyden aika-kausi" näyttää olevan sinun päässäsi.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olit niin lähellä

      Taas söpis olit siinä ihan käden etäisyydellä❤️ Jos sinä ja minä olisimme olleet kahden, olisin hypännyt sun kaulaan. Sa
      Ikävä
      119
      5334
    2. Mitä elukkaa kaivattusi

      muistuttaa? Vastaan ite myöhemmin. Miehelt.
      Ikävä
      52
      3316
    3. Haleja ja pusuja

      Päivääsi kulta 🤗🤗💋❤️❤️❤️ kaipaan sinua Tänäänkin.. Miksikäs se tästä muuttuisi kun näin kauan jatkunut 🥺
      Ikävä
      37
      2948
    4. Kun me näemme taas

      Siihen on viikkoja, korkeintaan kuukausia. Jännite välillemme vetää meidät ennemmin tai myöhemmin toistemme läheisyyteen
      Ikävä
      33
      2842
    5. Onko mukava nähdä minua töissä?

      Onko mukava nähdä minua töissä vai ei? Itse ainakin haluan nähdä sinut 🤭
      Työpaikkaromanssit
      26
      2246
    6. En kirjoita sulle tänne

      Enään nainen. Olen kyllä kiltisti enkä ala mihinkään kuin tosirakkaudesta. Kanssasi sitten jos se on mahdollista ja pidä
      Ikävä
      11
      1927
    7. Oletko mielikuvasi kaivatusta muuttunut

      Lähiaikoina? Jos, mihin suuntaan? Miten ja miksi?
      Ikävä
      118
      1667
    8. Hei rakas sinä

      Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle
      Tunteet
      24
      1550
    9. Oi mun haniseni

      Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli
      Ikävä
      10
      1538
    10. Hukkuu hukkuu

      Mitä houdiineja nämä kun ajaa veteen
      Laitila
      104
      1467
    Aihe