Ja tässä kyselee purjehduksesta kiinnostunut ja eka purjevenettä kuolaava että minkäkokoisella veneellä sitä mies voi purjehtia yksin, 30 vai 35 jalkaa?
Ja sitten se ikuisuuskysymys: uusi vai käytetty purjevene. Näyttää nuo käytetytkin olevan melkoisissa hinnoissa. Ruotsissa näyttää olevan käytetyissä melko suuri valinnan vara.
Ja sitten se ikuisuuskysymys: uusi vai käytetty purjevene. Näyttää nuo käytetytkin olevan melkoisissa hinnoissa. Ruotsissa näyttää olevan käytetyissä melko suuri valinnan vara.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Jos olet aloittamassa harrastusta, niin suosittelen ehdottomasti 30-jalkaista käytettyä. Sellaista käsittelee vielä aika hyvin yksinkin.
Itse olen seilannut 34 vuotta ja nykyinen 30-jalkainen on optimikokoa.
Kiitos vastauksesta! Tuo 30 jalkainen tuntuu näin aloittelijalle sopivalta.
Entäs tällainen? Uusi myynnissä Ruotsissa:
http://www.jeanneau.se/jeanneau/sun-odyssey-30i
Hirvittää vain aina nuo käytetyt että minkä romukasan rahallaan saa.
Onko Suomessa kunnollisia veneen katsastajia niin saisi puolueettoman arvion mahdollisen käytetyn ostossa?
Valtuutettuja venetarkastajia löytyy ja heidän asiantuntemukseen kannattaa turvautua, kun sopiva pursi on löytynyt.
Ensitöikseen on hyvä määritellä budjetti, jonka on valmis käyttämään. Samalla on hyvä varautua aloittelijana muutaman tonnin lisämenoon. Varusteet maksavat yllättävän runsaasti ja niitä on pakko hankkia.
Jokaisella on omat venemieltymykset. Tuo Jeanneau vaikuttaa modernilta purrelta, jolla on melko jollamaiset ominaisuudet. Kovemmassa kelissä ja tiukassa kryssissä venettä on purjehdittava aktiivisesti. Usein aloittelijalle voi olla parempi valinta raskaampi ja rauhallisemmin käyttäytyvä vene. Mutta kukin tyylillään.
Itselläni on neljäs matkapursi menossa ja koko on maltilliset 30-jalkaa. Kyseessä on 70-luvulta oleva ja hyvin rakennettu puolitonnari, johon on tehty olennaiset päivitykset (purjeet, kone, sisustus, varusteet). Tällaisissa veneissä saa mielestäni rahoille hyvän vastineen. Vanhojahan ne tosin ovat. Mikä ei itseäni häiritse.
Suuri KIITOS asiallisista neuvoista!!!!!
"uo Jeanneau vaikuttaa modernilta purrelta, jolla on melko jollamaiset ominaisuudet."
Tuon jonkun eläkeläisen tai betoniveneen omistajan näkökulma. 30i on alirikattu raskas matkapursi, jos vaikka vertaat mumm30 tai farr30 veneisiin.
Hoh hoijaa
Taas utv:n väsynyt öinen komentti. Palsta onkin oiva todiste kuinka väsyttävää, tylsää ja aivot mädättävää on uppotukkiveneily.
Purren valinta on sikäli mielenkiintoista, että nykyisin tärkeimpänä kriteerinä näyttää olevan nopeus. Sillä tunnutaan kuitenkin tarkoittavan yleensä heikon ja avotulen ominaisuuksia. Kun tuulet nousee ja kääntyy vastaiseksi, nämä herkät ja nopeat purret jäävät herkästi satamaan.
Purjehdusta aloittelevan kannattaakin miettiä, millaista purjehdusta haluaa harrastaa. Jos tykkää leppoisasta purjehduksesta suojaisilla saaristoväylillä, riittävästi rikattu, suhteellisen kevyt ja tasapohjaisempi pursi on hyvä valinta. Jos taas haluaa avomeri- ja rannikkopurjehdusta kovemmissakin keleissä myös vastaisissa keleissä, niin raskaampi ja maljamaisemmalla pohjalla varustettu vene voi toimia paremmin.
Olisi mielenkiintoista tosiaan kuulla, millaisella budjetilla olet liikkeellä. Oletko muuten käsistäsi kuinka näppärä eli pystykö miten hyvin tekemään purren perushiollot? Oma kokemukseni on, että matkapurren omistaminen edellyttää joko riittävästi rahaa erilaisten palveluiden ostamiseen tai siten omaa osaamista. Veneen erilaiset järjestelmät (sähkö-, moottori- ja navigointilaitteet sekä lämmittimet ym.) vaativat jatkuvasti huolenpitoa ja myös korjauksia. Ostopalvelut ovat tänä päivänä kalliita ja työvoiman saaminenkin voi kesäkuukaisina olla vaikeaa.
Huomattavasti yksinkertaisemmalla pääsee, jos tyytyy pienmpään purteen ja esim. vanhan sisäkoneen sijasta perämoottoriin. Varsinkin vanhat sisäkoneet voivat aiheuttaa paljon päänvaivaa ja edellyttää todellista harrastuneisuutta. Matkapurressa kon on kuitenkin tänä päivänä vältämättömyys ja sitä tarvitaan usein, kun olosuhteet ovat hankalampia.
Kerropa aikanaan, minkälaisen purteen olet päätymässä. Onko Jeanneun lisäksi joitakin muita venetyyppejä, jotka kiinnostavat?
"Kun tuulet nousee ja kääntyy vastaiseksi, nämä herkät ja nopeat purret jäävät herkästi satamaan."
Tosipurjehtijoilla on nopeita ja herkkiä prusia ja uppotukkiveneilijät jäävät satamaan, jos keli on ikävä.
Näinhän se on, ilman poikkeuksia!
Minäkin tiedän kaikki asiat ja olen aina oikeassa. Useimmat muut ovat kyllä eri mieltä, mutta siis väärässä.
On totta, että yleistyksiä tulee välttää. Itselleni on vain tullut vaikutelma, että tietynlaiset purret pyrkivät välttämään kovempia kelejä ja vastaisia tuulia. Mutta toki kippareissakin on eroja..
Aloittelijalle tekee kuitenkin mieli korostaa, että nopeus ei purressa ole välttämättä ainoa arvo. Yhtä lailla tärkeää on helppo hallittavuus, selkeät ja kestävät rakenteet.
Monet ominaisuudet ovat myös niitä, jotka paljastuvat vasta merellä. Venenäyttelyssä ei välttämättä saa asioita oikeaa kuvaa.
Miehisröstä se on kiinni. Itse yllätyin kun vuokrasin dufour34. Kulki kuin ja kryssillä todella mukava vene merellä. Ja nopea lys 1.25 ainoa vika mielestaäni turhan iso 2 henkilölle. Toi jeannau 30i olis varmaan aika sopiva. Messuilla tutustuin ja mielestäni melko laadukkaan tuntuinen jos vertaa muihin massatuutanto veneisiin.
Mutta osta niin pieni vene jolla toimeen tulet. Pieni vene pienet huolet. Kyllä tolla jeanneau30i veneellä pärjää koko itämeren alueella.
Aloittajalla oli kaksi kysymystä ensimmäistä venettä hankkiessa:
Kuinka isoa voi voi purjehtia yksin, 30 vai 35 jalkaa?. Vastaus on, että molempia. Yksin satamaan tulo vaarantaa muut veneet eikä ensikertalaisen tulisi sitä yrittää.
Uusi vai käytetty?. Vastaus: mahdollisimman uusi käytetty. Rahalla saa eniten vastinetta ja se on jo varusteltu. Untuvikolle uunituoreen veneen varustelu voi olla "haastavaa" -kuten nykyään on tapana sanoa.
Loputtomiin voidaan sitten esittää mielipiteitä jollista vs uppotukeista, pitkä- vs eväköleistä, avo- tai umpiperistä jne.
Komppaan Seppomarttia, itsekin päädyin muutama vuosi sitten moderniin kolme kesää käytettyyn purteen.
Yksin purjehtimisen näkökulmasta itseskuuttaavalla fokalla varustettu vene on helpompi ratkaisu, samoin köysien tuominen sitlooraan ja hyvä autopilotti.
30-35-jalkaisen kanssa kyllä aina merellä selviää, mutta yksin rantautuminen vaatii jo melkoista ennakkosuunnittelua ja taitoa varsinkin kovemmalla kelillä.
Pari vuotta sitten vanhan veneen ostaneena, en sanoisi, että uudenkaan veneen varustelu olisi haastavaa. Haastavampaa on ne kaikki pienet ja vähän isommat viat, jotka eivät selvinneet tarkastuksessa venettä ostaessa tai pätevien ammattilaisten löytäminen, mm. veneen moottorihuoltoon. Kokemusteni jälkeen minusta on varmasti kehittymässä niuho veneenomistaja.
Toisaalta olen ottanut tämän omistamisen haasteena ja aion saada nykyisen veneeni hyvään kuntoon aikaa ja rahaa satsaamalla. Toinen vaihtoehto olisi ollut luopus nykyisestä ja ostaa uusi tilalle. Luottamus siihen, kuinka vanhaa venettä on kohdeltu ennen minua on mennyt.
Varmasti tuo lähes uusi on hyvä vaihtoehto, samoin kuin uusi. Vanhaa ostaessa saa varautua kaikenlaisiin piilovikoihin, joten kannattaa varautua ostaessa tuleviin kuluihin eli ei maksaa ylihintaa. Onneksi en tehnyt sitä, joten rahaa jää tehdä veneestä entistä ehompi, ainakin käyttökelpoisempi.
Suomessa pruejvenekanta on vanhanaikaista, ylipainoista ja alirikattua, kiitos mielikuvamarkkinoinnin, jota mm Vene-lehti ja tämän palsta UTV.t harrastavat.
Totuus kuitenkin on, että se on kipparista kiinni kuinka mukavaa ja helppoa matkanteko purjeveneeellä on. Purjealaa voi aina vähentää keliin sopivaksi nopeassa veneessää, mutta uppotukeissa ei voi tehdä mitään kevyissä tuullssa muuta kuin ajaa koneeella.
Tuulta pitää olla 8 m/s jotta uppotukit kulkisivat lähelle runkonopeuttaa, kevyet nopeat purret taas kulkevat 4 m/s tuulessa lähellä runkonopeuttaan.
Aloittelijoiden kannattaakin seurata vaikkapa näitä:
http://www.youtube.com/user/DestremauSailingTV?feature=watch
http://sailinganarchy.com/
http://www.blur.se/
niin on parempi käsitys veneistä ja purjehduksesta, kuin suomalaisia medioita seuraamalla.
Tuosta voi katsoa millainen vene Blur oli aikoinaan yhdeksän vuoden verran:
http://www.blur.se/boats/albin-nova/
Helppo yhtyä Seppomartin ajatuksiin. Vaikka itse arvostan klassisia veneitä, toki myönnän myös uudempien konstruktioiden hyvät puolet.
Alkuperäiseen kysymykseen vastaaminen ei ole kuitenkaan aivan helppoa. Otetaan esimerkiksi tilanne, että kysyjällä on veneen hankkimiseen käytettävissä vaikkapa 40 ke ja hän etsii noin 30-jalkaista matkavenettä. Mitä suositella?
Seppomartin mukaan mahdollisimman uusi. Mitä tuolla hinnalla saisi? Itse taas suosittelisin vanhempaa hyvin pidettyä ja päivitettyä purtta.
Mitä mieltä muut ovat?
terveiset täältä Saaristomereltä, tälläkin viikolla koko viikon tuulta 8-10m/s ja aika samanlaista ollut viime vuosina heinäkuussa. Maltillisemmin purjepinta-alaa omaava fokka vene on ollut oikein loistava näissä heinäkuun lomakeleissä. Kakkosreivillä tultiin tänäänkin Aspöstä Korpooseen seiska solmua oikein mukavasti.
Ei sitä isoa tarvi nostaa ollenkaan, jos tuulta on yli 10m/s. Ainakin mun vene menee pelkälä fokalla joka suunaan ihan riittävää vauhtia, ja kylla on helppoa purjehdus.
eiks ole vähän epätasapainossa yhdessä purjeella?
Ei yhtään epätasapainossa tämä vene, menee kuin juna ja nousee hyvin.
Pelkällä isolla ei toimi, on takapainoinen. Tiedän kyllä, että kaikki veneet ei pelitä yhtä hyvin, mutta kannattaa kokeilla.
ja ikääkuin ei kevyttä tuulta olisi lainkaan lomakaudella itämerellä;-) Kesäkuussa mm vedettin porkkalasta tallinaan ja takaisin 0-4 m/s tuulessa purjein.
Jos tullta 8-10 m/s ykkösreivi riittää Hanse, Jeanneau yms uudehkoihin matkapursiin. Muuten on venyneet ja pussikaat purjeet tai ei osata litistää purjeita ja tehdä toppiin kiertoa purjeisiin.
Isopurjetta sopivasti trimmaamalla (sitten ettei se vedä, mutta ei myöskään läpsytä )voi purjehtia reivaamtta 12 m/s tuulaesesakin.
Tehokas ison trimmaus edellyttää mielestäni leveää levankia. Noiden cruisereiden perusversioissa ei sellaista taida olla. Ilmeisesti joillakin valmistajilla voi valita performance-paketin, jolloin mukaan tulee jonkinlainen levanki, pidempi masto ja paremmat purjeet. Yhden uudehkon 30-jalkaisen cruiserin kohtasin muutamia päiviä sitten n. 8-9 m/s kryssissä. Taisi olla venevalmistajan toimittamat alkuperäiset purjeet. Iso näytti siltä, että sitä ei kyllä olisi 12 m/s tuuleen saanut trimmattua.
Tuon SO:n testipurjehdus:
http://www.helmarin.fi/object/PDF/Tests/SO30i_VMestari_2009-07.pdf
Ykkösreivikin oli ollut liikaa 9-12 m/s kelissä tuon mukaan.
Mulla on 30 jalkainen kotimainen vuodelta 1992 enkä vaihtais noihin edes päittään.
Olisin ostanut aikanaan (25 vuotta sitten) Swanin, jos olisi rahat riittäneet. Jouduin kuitenkin tyytymään silloin jo yli 10 vuotta vanhaan Avanceen, joka minulla edelleen on ja sekä vene että minä olemme yhä ns. täysin pelittäviä. Varsinkin vene.
No joo, en ole Saksaa kauempana tällä paatilla käynyt, mutta sitä pidemmät reissut vaatisivat jo sapattivapaita, jos normaalisti käy ansiotyössä. tosin muillakin merillä olen seilannut, mutta lentänyt paikanpäälle ja vuokrannut veneen muutamaksi viikoksi.
Nykyään elintason noustua on noussut vaatimustasokin kovasti nuoremmilla seiloreilla. Mikäs siinä, jos rahkeissa riittää, tai pankki on suostuvainen, eikä vaimokaan ala turhia nalkuttamaan. Väittäisin kuitenkin, että aloittava seilori voi päästä seilaamisen alkuun vielä nykyäänkin varsin kohtuullisella summalla. Ihan kelpopaatteja saa jo 15-35 ke hintaluokassa. Niitä 30-jalkaisiakin, kun vähän katselee ja odottaa sopivaa. Niissä ei juuri häviä, jos joutuu paatin myymään tai mielii vaihtaa isompaan, kun on päässyt jyvälle purjehduksesta. Eikä tarvitse itkeä pieniä naarmujakaan.
Mutta, tämä on vain vanhan miehen horinaa. Eihän mulla autokaan ole kuin keskihintainen, vaikka kyllä uudehko.
Katso nettivene H-star hyvin purjehtiva vene.
H.t ovat pieniä ja hitaita verrattuna aloittajan ehdottaamaan Jeanneau 30i:hin. Tältä palstalta onkin tyhmää kysellä yhtään mitään jos modernt veneet kinnostavat.
Tämä keskustelu on tarpeellista, mutta sikäli vaikeaa, ettei alkuperäisen ostajan budjettia ole tiedossa. Jos ostajalla on käytössä vaikka 80 - 100 ke, on suhteellisen helppo katsella uutta tai uudehkoa modernia purtta.
Klassisten veneiden ystävänä on hellpo myöntää niiden hyvät puolet. Purjehdus on helppoa, tiloja rittää ja viimeistely on pääsääntöisesti hyvää. Jos rahaa on kuitenkin vähemmän, tilanne on toinen.
Itselläni on pieni epäilys, että nykypursien rakenteet eivät ole kestävydeltään verrattavissa perinteisimpiin ratkaisuihin. Kun katsoo vaikkapa kölien kiinnityksiä, niin kyllä hirvittää. Samoin olen skeptinen kevyisiin kerrosrakenteisiin. Vaatii huolellista asennusta ja hoitoa, ettei kosteus pääse tekemään esim. kansien läpivienneissä tuhojaan.
Itse suosittelisin uuspurjehtijalle vanhempaa venettä, johon on tehty tärkeät päivitykset tai sitten varautua niiden tekemiseen. Uudella koneella, purjella, juoksevalla rikillä ja verhoiluilla perusrakenteeltaan terve pursi on käyttökelpoinen vuosia eteenpäin.
"Kun katsoo vaikkapa kölien kiinnityksiä, niin kyllä hirvittää. Samoin olen skeptinen kevyisiin kerrosrakenteisiin"
Vähänpä tiedät klassikoista, eli vaikkapa 1970 luvun veneistä, niissä käytettiin balsaa kannessa ja jäykisteissä. Rakenne on totaalisen pilalla, jos balsa vettyy, divinycellin kohdalla ei ole.
Miksi yhä käytetään balsaa esim valtamerikilpapursissa johtuu siitä, että hartsi tartuu paremmin ja siten delaminoituminen vaikeampaa.
Toki tiedän, että 70-luvun pursissa käytettiin balsaa väliaineena. Olen itsekin omistanut tunnetun ruotsalaisen veistämön purren, jossa kannen väliaineena oli balsa. Ja jossa oli myös alkavaa delaminoitumista. Sen verran paljon kansi antoi myöten ja ritisi jalkojen alla.
Huoleni kohdistuu lähinä runkojen kerrosrakenteisiin ja erityisesti kölikiinnityksiin. Aika tulee näyttämään, miten hyvin rakenteet uhmaavat aikaa. Saattaa olla, että jotkut veneet ovat parempia kivilleajon jälkeen. Kölitukkeja on lisätty ja kiinnityksiä vahvistettu.
Mutta kuten sanottu, jokainen tyylillään ja budjetillaan. Itse olen tykästynyt omaan klassiseen puolitonnariin, enkä ole koskaan kärsinyt nopeuseroista uudempien veneiden rinnalla. Kummalla tullaan ensimmäisenä satamaan kun riippuu niin monista eri tekijöitä.
"Itse olen tykästynyt omaan klassiseen puolitonnariin, enkä ole koskaan kärsinyt nopeuseroista uudempien veneiden rinnalla"
Ei pidä paikkansa, IOR veneet eivät ole nopeita uudempien sääntöjen tai ilman sääntöjä mukaan tehtyen paattien verrattuna. ORC ja IRC tuottaa nopeampia veneitä kuin myös ilman mittasääntöjä piirretyt.
Esmes Still 900 lys 1.15, uusi first 30 lys 1.25 etc
Sanoin siis, etten ole kärsinyt nopeuseroista uudempien pursien kanssa. Käytännön suorituskyky kun riippuu niin monesta tekijästä.
Tämänkin kesäloman aikana on ollut muutamia kovatuulisempia päiviä. Oma puolitonnarini on kulkenut samassa rintamassa modernien 35-jalkaisten kanssa. Vaikuttaa siltä, että vaikka purret periaatteessa olisivat nopeampia, niitä ei purjehdita riittävän aktiivisesti. Varmuuden vuoksi pidetään pieniä rättejä ylhäällä, jottei tule broachinongelmia. Näillä perinteisillä konstruktioilla voi vetää iloisesti vaikka 40 asteen kallistuksilla, jos tarpeen. Saariston vaihtelevilla väylillä kun tuulen suunta voi vaihdella paljonkin.
Mutta koitas pärjätä tolla firstilla tasoituskisoissa ei onnistu tolla lys-luvulla, se on ihan varma.
Ensiveneen ostajalle vanha käytetty on liian haastava kunnostusprojekti kun ei ole mitään kokemusta. Samopin ihkauuden varustelu, mikä voi vaatia 10-20 k€. Tuore käytetty on paras lähtökohta. Budjetti puolestaan määrittää kokoluokan.
Dehler käyttää vieläkin balsaa väliaineena, koska se on
helpoin valmistajan kannalta. Mutta haluaako asiaks
balsaa jossa kosteus leviää kuin kulkutauti vai vaahtoa
jossa kosteus ei leviä ???
Tämä käsitys että balsa pilaantuu heti kun se kastuu elää sitkeäasti laituripuheissa ja vähän muuallakin. European Boatbuilder-lehdessä oli n 5 vuotta sitten artikkeli jossa amerikkalainen tutkija oli tutkinut väitteen paikkansapitävyyttä. Tulos oli se, että se olosuhdeikkuna (lämpötila, hapensaanti yms) jossa balsa menettää lujuuttaan on hyvin pieni. Balsa voi olla märkä pitkiä aikoja ilman että se mustuu, ja mustuminenkaan ei ole varma merkki siitä että lujuus on kärsinyt. Toki on ymmärrettävää että veneenomistaja joka näkee täysin mustuneen väliaineen on huolissaan eikä häntä paljon lohduta se että lujuus voi hyvinkin olla tallessa.
Toinen yleinen käsitys on että jos vettä on päässyt balsaan ja se jäätyy on väliaine piloilla. Tässä tutkimuksen tulos oli samantapainen; kyllä balsan sillä tavalla piloille saa mutta olosuhdeparametreja piti varioida todella paljon ennenkuin sellainen yhdistelmä löytyi joka heikensi lujuutta.
Valitettavati ei ole artikkelia tallella eikä EB:llä ole sähköistä arkistoa.
40 astetta kallellaan....noinkohan peräsin on vedessä,tai pitääkö se edes ....tai mikä on nopeus??????Kryssillä ykösellä 10 m/s ja ...huh huh ....ota lääkkeet
Peräsin on vedessä ja pitoa riittää. Luonnollisestikaan noilla kallistumilla Ei normaalisti purjehdita. 25 astetts on omalla veneelläni raja, jonka jälkeen kannattaa viimeistään pienentää purjepinta-alaa.
Mutta joskus tulee mutkaisells väylällä ja puuskaisella kelillä tilanteita, jossa hetkisen pitää prässätä kunnolla. Perinteisemmän pohjamuodon omaavissa pursissa ei ohjattavuutta tällöin menetetä. Katsopa joskus vaikka kutosten kovatuulista kisaa.
Myöskään ylisuuret kallistumat eivät vie näissä kapeaperäisissä pursissa nopeutta samalla tavoin kuin moderneissa jollamaisissa veneissä.
Aloita pienemmällä veneellä 24-26 ft. Jolla ensin treenaat kunnolla asiat selkäytimeen, sen jälkeen jos kiinnosturta riittää, satsaat isompaan...ihan vaan mun mielipide !