Muita syrjäytyneitä tyttöjä?

22 v täällä. Pahinta mitä on olemassa on se kun joku kysyy mitä teen työkseni tai missä opiskelen. En siis voi tehdä edellämainittuja paniikkihäiriön takia. Mmutta, sinulla on ratkaisu! Otavan opistossa voi opiskella lukion kokonaan netissä. Kirjoituksissa vaan pitäisi käydä, mut nekään ei kai ole pakollisia jos haluaa pelkän lukion päästötodistuksen. Alle 18 v kyllä mielestäni tarvitsi myös liikunnan kurssin joka ehkä pitäisi tehdä koululla, mutta jos sekin on ihan nou nou niin odota kunnes olet täysi ikäinen. Ei ole edes kokeita vaan ne voi tehdä kirjoittamalla esim. Esseitä yms.ja pitämällä oppimispäiväkirjaa. Tottakai ois hyvä sosialisoitua, mutta jos se ei ole mahdollista niin et ainakaan ihan rannalle jää.

Hei,
juu tuo otavan opisto niinku jo mainittiinkin, niin on todella hyvä. Siellä saa suoritettua vaikka mitä kursseja (minun mielestä myös liikunnan), ja jos koko lukion siellä suorittaa niin taisi olla ilmainen? Itse suoritan siellä muutamia kursseja vain etänä, joita ei ole tarjolla omassa koulussani, mutta todellakin opettajat tuntuvat olevan siellä mukavia, ja heiltä voi aina kysäistä s-postilla neuvoa, jos jotain tulee.

Sitten on tietenkin myös nettilukio.fi (pohjois-suomessa), ja sielläkin voi kursseja suoritella. Ja myös on olemassa erilaisia aikuislukioitakin ympäri Suomea, missä voi suoritella kursseja myös etänä, esim. Eiran aikuislukio (Helsingissä).

Olet vielä niin nuori, että suosittelen kyllä että suoritat jotkut opinnot, niin helpompi sitten vanhempana päästä jatko-opiskelemaan tai töihin, ja voithan sinä aloittaa jopa jonkun harrastuksen (missä on vähän ihmisiä), niin pääsee hieman juttelemaan muiden kanssa. Esimerkiksi kansalais- ja työväenopistot järjestelevät monenlaista kurssia (liikuntoja, kieliä, musiikkia, taidetta yms.), että varmasti jotain sinuakin kiinnostavaa löytyy. Ja onhan se totta kai jännittävää mennä ekaa kertaa uuteen paikkaan/kurssille, mutta siitä se sitten helpottuu.

Täällä 19-vuotias yksin asuva, koulut lopettanut ja työtön. :/ lääkärissä
käyminen tuottaa ajoittain vaikeuksia. Myös erilaiset pelkotilat kuuluvat arkeen. Todettu on stressihäiriö sekä pari muuta mielialahäiriötä. Paskalta kieltämättä tuntuu, kun entiset ystävät rakentavat tulevaisuuttaan ja itse ei edes pääse kaupassa käymään. Mutta tosiaan, et ole yksin.

23-vuotias nainen tässä myös, en ole aikoihin sanut töitä, olen hyvin yksinäinen ja ahdistaa olla pummi, pelkään etten ikinä saa töitä ja samalla pelkään miten uskaltaisin töissä käydä...koko tulevaisuus ahdistaa ja jännittää, lääkkeillä.en voi itseäni pelastaa vaan muutoksia elämään tarvittaisiin, tuntuu vaan että olen umpikujassa ja on vain yksi tie pois tästä nöyryyttävästä elämästä.

Kyllä sieltäkin pystyy nousemaan!
Se tulee vaatimaan paljon, mutta kyllä se onnistuu.
Pikkuonnistumiset kasvaa lopulta virraksi ja eräänä päivänä huomaa arvostavansa itseään.

Itse nousin pohjalta ja pääsin ongelmieni herraksi.

Jos haluat kysellä/viestitellä, niin laita viesti.