Tuula Haatainen muistelee ratkaisuaan HBL:ssä

Tuula Haapainen muistelee HBL:ssä 13.7.2013 vuosien taa, kun hän opetusministerinä poisti ylioppilaskirjoitusten pakkoruotsin.
HBL otsikoi Haataisjutun, että ruotsin kirjoittaminen on romahtanut.
V. 2006 "keskipitkä"(mikä sana?) kirjoitti , kas, kun oli pakko-, 14851 abiturienttia, nyt vain 8527.
Pitkän ruotsin silloin 1974, nyt enää 1414.

Haatainen muistelee, että teki ratkaisunsa, koska kaikki palaute rehtoreilta ym. sekä Lukiolaisten liitolta oli, että poistettava on. (paitsi tietenkin Rkp oli eri mieltä.)
Haatainen muistelee, että "Avasimme (me ministerit?) nettikeskustelun, mutta se piti sulkea, kun se täyttyi vihakirpoituksista.
Haatainen kertoo, että hänkin sai silloin vihapostia.
Haataisen mukaan vihaa kohdistetaan nyt ruotsia kohtaan.
Haatainen painottaa, että "Vihakirjoittelu täytyy saada loppumaan, että jokaisen poliitkon on nyt sitä vaadittava painokkaasti!

Lopuksi Haatinen nuoleskelee Rkp:tä kertomalla, että kesälukemistoonsa kuuluu Lundbergiä, Donneria ja joku vielä, kolmaskin kirjialija, joka hänkin on ruotsinkielinen.
Ilmoita


17 Vastausta

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.


Jos ruotsi oli pakollinen niin miten sen v 2006 kirjoitti n 16 000 abiturienttia kun ylioppilaita kuitenkin valmistui yli 30 000 ?

Jokin ei täsmää.
Ilmoita
Totta,
vapaushan koitti 2004.

Määrä romahti heti.
HBL ei halunnut ottaa vetatiluluvuksi pakollisuuden aikaa, vaan vuoden 2006, että näyttäisi siistimmältä..
Ilmoita
Tässä linkki ylioppilastutkintolautakunnan virallisiin lukuihin ruotsin kielen kokeen kirjoittajista pakkokauden viimeisestä vuodesta vapauden aikakauteen. Jossain välissä pitää katsoa, mitä on tapahtunut ruotsinkielisten suomen kokeen kirjoittajien määräien kehityksestä. Vuonna 2005 "toinen kotimainen kieli" eli ruotsi suomenkielisille ja suomi ruotsinkielisille muuttui valinnaiseksi.
http://www.simplesite.com/Tala/13312245?i=65367395
1 VASTAUS:
Nyt ei joko Talan tai käännöstston antamat luvut pidä paikkaansa.
+Lisää kommentti
Rkp:n kokema viha ei ole kuitenkaan vielä niin kova, että pakkoruotsi ja muut suomenruotsalaisten tukimuodot otettaisiin tarkasteluun, joten suomalaisilla on vielä tekemistä.
Ilmoita
Tehtiinkö haastattelu suomeksi vai ruotsiksi?
Ilmoita
PAkkoruotsi poistuu ja hyvä että kirjoitellaan, se ei ole mitään vihakirjoittelua vaan vapaustaistelua. RKP on syytä ottaa huomioon historia, miten käy rasisteille ja alistajille ennen pitkää.. kannattaa ottaa valtaväestön kanta huomioon.!
Ilmoita
Miksi ihmeessä suomalaispoliitikot menevät ikään kuin ripittäytymään surumediaan kieliasoista?

Tottakai suomalainen päättäjä sa ja pitääkin puolustaa äänestäjiensä tahtoa ja oikeutta!
1 VASTAUS:
Tätä olen myös ihmetellyt. Vakuuttavat kuin alamaiset, että lukevat koko kesälomansa ruotsinkielistä kirjallisuutta.
+Lisää kommentti
Suomeksihan haastattelu tehtiin, eihän Suomessa ministerit osaa/halua puhua ruotsia , -vaikka kannattavatkin pakkoruotsia. Saamansa pakkoruotsitusrahan vastineeksi.
Esim. Henna Virkkunen ei todellakaan ala koskaan puhua ruotsia.
1 VASTAUS:
"Nettiviha ei yllätä ex-ministeri Haataista. Itse hän sai kokea uhkaa ennen kuin hävitti ylioppilasruotsin."

(jaaha, metodi siis toimi vielä 2003?)

10 vuotta mennyt siitä, kun pakkoruotsikeskustelu tapetoi etusivut ja ja keskustelu raivosi yleisönosastoissa. Hallitukset olivat alkaneet kokeilla vapaaehtoisuudella joissain kouluissa. Haatainen, opetusministeri, halusi yhtenäisen linja koko maahan. Joko lakkauttaa kokeilu tai vakinaistaa se.

Viesti rehtoreilta, ruotsinopettajilta, kieltenopettajilta ja Suomen Lukiolaisten liitolta oli selkeä, ja Haatainen koki ettei vaihtoehtoa ole; poistetaan.

– Tunsin että minulla ei ole oikeutta antaa toisenlaista lakiehdotusta. Kaikki kyselyt antoivat saman vastauksen.

Päätös ei ollut helppo.

– Päätin että valitsemme vapaaehtoisen tien, mutta ruotsin asemaa ja opetusta vahvistetaan.
Kiinnostus kirjoittaa on laskenut sitten vuoden 2005, kun uudistus tuli voimaan.

Tänä keväänä 40 % pojista kirjoitti ruotsin, tytöistä 70 %. Vuodesta 2006 on keskipitkän kirjoittaien määrä melkein puolittunut.

Onko ruotsin asemaa sitten onnistuttu vahvistamaa, siihen ei Haatainen osaa vastata, vaan sanoo, mitä voitaisiin tehdä. Itse hän matkusti Ahvenanmaalle töihin ja oppimaan ruotsia, saatuaan sairaanhoitajatutkintonsa.(Ilmeisesti n 30 vuotta sitten, koska Haatsinen on vähän päälle 50.)
(Siis pitää mennä Ahvenanmaalle siirtotyöläiseksi?)

Yo-ruotsin vapauttaminen ei ollut yritys saada pakkoruotsia pois.
– Mutta silloin jotkut luulivat että se tarkoitti sitä. . Ei todellakaan! on sellaista puhetta, joka minusta on tyhmää", painottaa Haatainen pontevasti.
(PAKKoruotsia vastustavat ovat siis tyhmiä?)
Hän näkee selviä etuja ruotsin kirjoittamisessa. Sanoi lapsilleen, että "siitä saa todistuksen ja sillä on merkitystä kun hakee töitä."
(Työnsaamisen edellytys on siis Suomessa vähemmistökielen osaaminen!)
Haatainen on huomannut kevään nettivihan. Myös hän on kokenut saman. Muistaa että netin avattuaan piti sulkea se kun oli täynnä kiihotusviestejä.
Väkivallan uhka ei loppunut kun hän jätti politiikan. Helsingin apul kaupunginjohtajana hän sanoi somalilaisista, että he rikastuttavat suomalaista kulttuuria ja vihaa tuli. oli sokissa, että mitä mä nyt tein ja mistä tää tulee. Minusta oli itsestään selvää, että olemme monikulttuurisia ja nyt viha kohdistuu ruotsiin.
Yksittäistä syytä ei ole ´tähän ruotsia kohtaan tulevaan nettivihaan, sanoo Haatainen. (Hei, Tuula, oiskohan se PAKKOruotsi?

–Nyt on lama, mutta ruotsia vihataan myös kun menee parmemin. (Rkp:n yksi lumeteoriahan on, että nettiviha aiheutuu köyhyydestä.) Tykkään että se täytyy lopettaa ja sanoa, että me emme hyväksy sitä. se pitäisi sanoa selvästi. Jokainen itseään arvostava kansan valitsema tulee vetää raja.

Haatainen on nyt Kuntaliitossa ja toimii valmistelemaas kunta ja sosiaali- ja terveydenhoito uudistusta., mutta ei sulje ovea politiikkaankaan.

Mikä saisi sinut palaamaan?

–Hyvinvointiyhteiskunta tulevaisuuden turvaaminen. Eniten innostun kuitenkin eettisistä ja moraalisista kysymyksistä keskusteluilmapiirissä. ällistelen puhetta feminismistä, sovinismista, neutraalista avioliitosta...
+Lisää kommentti
Haatainen puhuu kuin poliitikko, tässä hän ikään kuin ei olisi lainkaan halunnut koskea pakkoruotsin yo-kokeeseen, mutta kun ne muut...

Kun 2004 yo-tutkintoa uudistettiin ja pakkoruotsi poistettiin kokeiden joukosta, käytiin hallituksessa läpi perustelut:
- haluttiin antaa tilaa matemaattisten aineiden lukemiselle ja kirjoittamiselle,
- haluttiin turvata ammattikoulun kautta kirjoituksiin tulevien yo-kirjoitukset,
- haluttiin päästä irti kirjoitusten ja lukion kielipainotuksesta,
- haluttiin vähentää reppuja ja lyhentää lukioaikaa.

Myös Haatainen itse puhui näistä torjuessaan RKP:n "kompromissiehdotuksen" kolmesta pakollisesta kielikokeesta:
"Rkp:n esittämä viiden pakollisen aineen malli oli käytössä vuosina 1919-46. Tuolloin reputtaneiden määrä pahimmillaan hipoi 20:tä prosenttia. Jos toisimme nykylukioon viiden pakollisen aineen mallin, reputtaneiden määrä kasvaisi huimasti. --- Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaanhan on koko hallitus sitoutunut, ja näiden tavoitteiden mukaista on myös lisätä ammatillista väylää tulevien lukion suorittamista. Tällä hetkellä 80 prosenttia ammatillisen tutkinnon kautta tulleista kirjoittaa ylioppilaskokeessa neljä pakollista ainetta eikä enempää. --- Viiden pakollisen aineen järjestelmä myös pitää sisällään edelleen tämä kielipainotteisuuden eli ei toisi siinä suhteessa mitään helpotusta. --- Jo tällä hetkellä lukio-opiskeluaika on venynyt sillä tavalla, että 18 prosenttia suorittaa sen neljässä vuodessa. Tavoitteenahan on tietysti, että se suoritettaisiin kolmessa vuodessa, joten tämä viiden aineen malli sotisi myös tätä tavoitetta vastaan. Asiantuntijatahot hyvin laajasti vastustivat viiden aineen mallia, muun muassa lukioiden rehtorit olivat hyvin laajalti sitä vastaan. --- asiantuntijatahot toivat esille nämä samat perustelut ja kriteerit, joita tässä esitin." (Haataisen puheesta eduskunnassa)

Seuraavan lainaukseksi kerrotun tekstin löysin keskustelupalstalta, joten en voi taata sen aitoutta: --- Tuula Haatainen kertoo kirjassaan ”Arjen kuningattaret”, kuinka pakollinen yo-ruotsi poistui. Kun Haataisesta tuli vuonna 2003 opetusministeri, niin hänelle selvisi, että päätös ylioppilasruotsista ei voinut odottaa. Kaikki virkamiehet opetusministeriössä olivat vapaaehtoistamisen puolesta. Esteitä oli vain omassa puolueessa ja hallituksessa. Piti tehdä huolellinen suunnitelma. Haatainen puhui silloisen puoluesihteeri Eero Heinäluoman kanssa. Haataisen mukaan Heinäluoma oli samaa mieltä siitä miten pitäisi edetä. Paavo Lipponen oli vaikein este.
– Heinäluoma neuvoi minua aloittamaan vaikeimmasta esteestä eli Lipposesta.
Paavo Lipponen oli pääministerinä pysäyttänyt aikaisemmat suunnitelmat pakollisen yo-ruotsin poistamisesta. Haatainen piti pitkän keskustelun Lipposen kanssa, jossa hän viittasi mm. kansan tahtoon.
– Kansalaiset eivät enää hyväksy palaamista pakoruotsiin kirjoituksissa
Lipponen ei ollut ihastunut ollenkaan suunnitelmiin, mutta sanoi lopulta, että hän luottaa opetusministeriön päätökseen. Haatainen kirjoittaa myös, että hänen kamppailunsa pakollista ylioppilasruotsia vastaan oli vaikea myös hänen erityisavustaja Maarit Feldt-Rannalle. Se johti siihen, että Haatainen ei voinut hyödyntää erityisavustajaansa kamppailussa. Hallituksessa Haatainen luotti vain Matti Vanhaseen, jonka kanssa hän teki valmisteluja. Sen jälkeen asiat sujuivat paremmin erityisesti, kun RKP ei tehnyt asiasta hallituskysymystä.

Näin siis ilmeisesti todellisuudessa. Mutta nyt ei ollut Haataisen mielestä oikea aika palata todellisuuteen ainakaan HBL:n sivuilla.
2 VASTAUSTA:
Aivan selvästi Haatainen katuu ratkaisua.
Onkohan Haatainen palaamassa aktiivipolitiikkaan, kun mielistelee surutahoja?

Pitää varmistaa selusta ennenkuin jatkaa eteenpäin. Tällaista on meno svekokratiassamme!
+Lisää kommentti
Mielenkiintoista !!

Saanko täsmennyksen

"Haatainen kertoo, että hänkin sai silloin vihapostia."

Siis saiko Haatainen vihapostia koska hän opetusministerinä poisti ylioppilaskirjoitusten pakkoruotsin?

Vai niinkuin aina kun asiasta keskustellaan jotain niin viha lentää ?

Lähinnä hämmentää

että lähettikö sitä vihapostia just ruotsalaiset jotka ei tahdo pakkoruotsia poistettavan

vai

suomalaiset jotka tahtoo sen poistamista?
Ilmoita
Haatainen ei kerro "vihapostin" lähettäjistä tarkemmin mitään eikä niiden tulon ajankohtaan.
Käsitin, että sitä olisi tullut silloin kun hän vielä opetusministerinä pohti, että poistaako kokonaan yo-pakkoruotin vai ei. Eli että olisi tullut uhkailuja, että jotakin käy, jos ei vakinaista kokeilua, eli vapauta ruotsin kirjoittamista.
Vaikuttivatko uhkailut Haataisen päätökseen?
Hän antaa ymmärtää, että päätökseen vaikuttivat rejhorit, opettajat ja ruotsinopettaajt ja Lukiolaisten liitto.
Hekö uhkailivat? Ei, he vai kertoivat faktoja, ja perustelivat Haataisellle yhdenmukaisesti, miksi pakkoruotsin pitää poistaa kirjoituksista.
Viesti oli heiltä kaikilta sama; pois pakkoruotsi yo-kirjoituksista.

Entäpä rkp-läiset? Uhkailivatko he Haataista ennen hänen tekemäänsä päätöstä? Tai sen jälkeen, kun päätös olisin todella huono Rkp:n kannalta?
Uhkailevatko rkp-läiset vieläkin Haataista?

Pakkoruotsin vastsutajat eivät taatusti uhkaile, koska hehän kiittivät Haataista ja Vanhasta ylioppilaskirjoitusten pakkoruotsin poistamispäätöksestä..
Ilmoita
Pakkoruotsiin kohdistuvaa vihaa on kasvatettava. Ei se muuten mihinkään lähde.
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Tuula Haatainen muistelee ratkaisuaan HBL:ssä

Tuula Haapainen muistelee HBL:ssä 13.7.2013 vuosien taa, kun hän opetusministerinä poisti ylioppilaskirjoitusten pakkoruotsin.
HBL otsikoi Haataisjutun, että ruotsin kirjoittaminen on romahtanut.
V. 2006 "keskipitkä"(mikä sana?) kirjoitti , kas, kun oli pakko-, 14851 abiturienttia, nyt vain 8527.
Pitkän ruotsin silloin 1974, nyt enää 1414.

Haatainen muistelee, että teki ratkaisunsa, koska kaikki palaute rehtoreilta ym. sekä Lukiolaisten liitolta oli, että poistettava on. (paitsi tietenkin Rkp oli eri mieltä.)
Haatainen muistelee, että "Avasimme (me ministerit?) nettikeskustelun, mutta se piti sulkea, kun se täyttyi vihakirpoituksista.
Haatainen kertoo, että hänkin sai silloin vihapostia.
Haataisen mukaan vihaa kohdistetaan nyt ruotsia kohtaan.
Haatainen painottaa, että "Vihakirjoittelu täytyy saada loppumaan, että jokaisen poliitkon on nyt sitä vaadittava painokkaasti!

Lopuksi Haatinen nuoleskelee Rkp:tä kertomalla, että kesälukemistoonsa kuuluu Lundbergiä, Donneria ja joku vielä, kolmaskin kirjialija, joka hänkin on ruotsinkielinen.

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta