Mielestäni se, että on joutunut / päässyt narsitin uhriksi, ei kerro uhrista yhtään mitään muuta, kuin sen, että tämä on tullut olleeksi narsistin kanssa.
Kuka tahansa voi joutua naristin uhriksi. Se, että on ollut narsistin kanssa, ei kerro tapahtumistakaan mitään muuta, kuin sen, että on ollut narsistin kanssa. Suhde on voinut alkaa miten tahansa ja se on voinut päättyä miten tahansa, tai sitten se voi jatkua edelleen...
Mielestäni narsistin uhrilla voi olla poikkeuksellisen hyväkin itsetunto. Tai sitten itsetunto voi olla huono. Miten suhde lopetetaan, ei mielestäni ole itsetunnosta kiinni. Jos uhrilla on hyvä itsetunto, häntä ei liikuta narsistin sanomiset eivätkä tekemiset, vaan hänestä on ilmanmuuta selvää, että narsisti on outo...
Itselleni narsisti on lyönyt jonkinlaisen haavan aikoinaan, mutta minusta tuntuu, että se on parantunut täysin, enkä enää piittaa koko jutusta. En muistele pahalla narsistia oikeastaan, vaikka n. ei osannutkaan käyttäytyä, ja vaikka hänellä ei ole empatiakykyä... Hän on luonnonoikku.
Monikin on sanonut, että narsistin kanssa seikkailu on opettanut itsestä jotakin uutta. Minulla on sellainen olo, että olen kokenut jotakin uutta, enkä oikeastaan antaisi kokemusta pois. Kokemus sisälsi / sisältää niin paljon hyvää.
Oma narsistini on herttainen ja kiva, kun näemme vain harvoin.
Kuka tahansa voi joutua naristin uhriksi. Se, että on ollut narsistin kanssa, ei kerro tapahtumistakaan mitään muuta, kuin sen, että on ollut narsistin kanssa. Suhde on voinut alkaa miten tahansa ja se on voinut päättyä miten tahansa, tai sitten se voi jatkua edelleen...
Mielestäni narsistin uhrilla voi olla poikkeuksellisen hyväkin itsetunto. Tai sitten itsetunto voi olla huono. Miten suhde lopetetaan, ei mielestäni ole itsetunnosta kiinni. Jos uhrilla on hyvä itsetunto, häntä ei liikuta narsistin sanomiset eivätkä tekemiset, vaan hänestä on ilmanmuuta selvää, että narsisti on outo...
Itselleni narsisti on lyönyt jonkinlaisen haavan aikoinaan, mutta minusta tuntuu, että se on parantunut täysin, enkä enää piittaa koko jutusta. En muistele pahalla narsistia oikeastaan, vaikka n. ei osannutkaan käyttäytyä, ja vaikka hänellä ei ole empatiakykyä... Hän on luonnonoikku.
Monikin on sanonut, että narsistin kanssa seikkailu on opettanut itsestä jotakin uutta. Minulla on sellainen olo, että olen kokenut jotakin uutta, enkä oikeastaan antaisi kokemusta pois. Kokemus sisälsi / sisältää niin paljon hyvää.
Oma narsistini on herttainen ja kiva, kun näemme vain harvoin.
Vastaukset 9
Vanhimmat
"Jos uhrilla on hyvä itsetunto, häntä ei liikuta narsistin sanomiset eivätkä tekemiset, vaan hänestä on ilmanmuuta selvää, että narsisti on outo..."
Voiskohan olla, että narsistinen ihminen ei niinkään innostu hyväitsetuntoisista ihmisistä, jotka osoittavat etteivät niin pidä heistä, koska muunkinlaisia ihmisiä on tarjolla heiteltäväksi. Hyvä itsetunto suojaa ja mielestäni myös aiempi kokemus narsisteista suojaa ihmistä, ei narsisti jaksa pidempään kiinnostua ihmisistä, jotka ignooraavat heidät täysin.
"ei narsisti jaksa pidempään kiinnostua ihmisistä, jotka ignooraavat heidät täysin. "
Niin... Alussahan narsistit (ainakin minun) ovat aivan hurmaavia... Tottakai mielellään on sellaisen kanssa, joka osaa ihastuttaa ja kehua...
Outo käytös ei ala aivan heti. Minä kuvittelin narsistin hermojen olevan vähän jumittuneina menneiden, heikompien suhteiden takia. Ajattelin, että rauhoittuu, kun huomaa, että nyt on paremmin...
Olin varmasti tietyllä tavalla tavoittamattomissa narsistille, joten kuukausien kuluessa hän mielenkiintoaan menettikin. Hän huomasi, etten taipunut hänen oikkuihinsa ollenkaan, vaan elin määrätietoisesti omaa elämääni, ja hän oli vain osa sitä. Hän huomasi, että rahoihini ei pääsisi käsiksi, enkä suostu miellyttämään häntä olemalla käytössä 24h/vrk...
Hän lähti suhteesta kasvonsa jotenmiten säilyttäen. Minulle se oli järkytys, ja vasta kuukausien päästä sain asiantuntevampaa tietoa ja minulle heräsi epäilys, että kyseessä olisi kuin olisikin narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä.
Narsisti antoi ymmärtää, että rakasti minua yhä lähtiessään, ja että teki sen aivan pakon edessä. Hän on näyttänyt, että on säilyttänyt ihailunsa minua kohtaan.
Olen raivonnut ja kiukunnut narsistille tyyliin, minulle ei tällaista tehdä. Olen toivottanut hänet jätelaitokselle suorinta tietä yms. Lopulta hän on nauranut purkauksilleni.
En syytä häntä siitä luonnonoikusta, minkä luonto on hänelle laittanut. Niiltä osin se on ollut minulle ikävää, kuin minä olen siitä joutunut kärsimään. Muut kärsivät omat tuskansa.
Kuulostaapa tutulta. Hyvin hyvin tutulta itseasiassa.
"Hän huomasi, etten taipunut hänen oikkuihinsa ollenkaan, vaan elin määrätietoisesti omaa elämääni, ja hän oli vain osa sitä. Hän huomasi, että rahoihini ei pääsisi käsiksi, enkä suostu miellyttämään häntä olemalla käytössä 24h/vrk..."
Noin se meni, tuttuja kertomuksia. Noista asioista väännettiin vuosia, lopulta ymmärsi rahajutut, mutta tuossa viimeisessä asiassa on edelleen parantamisen varaa.
"Mielestäni narsistin uhrilla voi olla poikkeuksellisen hyväkin itsetunto. Tai sitten itsetunto voi olla huono."
Kerrankin järkevä avaus aiheesta, täydet pisteet :). Täysin samaa mieltä, tunnen muutaman narsistin uhrin eikä heidän itsetunnossaan ole mitään vikaa.
Harhaluulo narsistin uhrien heikosta itsetunnosta on peräisin psykiatreilta jotka hoitavat narsistien uhreja. Heikon itsetunnon omaavat tarvitsevat apua, josta psykiatrit yleistävät kaikkien narsistin uhrien olevan heikko itsetuntoisia.
Toinen syy on että jotkut narsistit etsivät haikkoitsetuntoisa ihmisiä, voidakseen käyttää heitä hyväksi.
Toisaalta jotkut narsistit kaipaavat turvallisuutta ja eikä heikko itsetuntoinen sovellu turvallisuuden lähteeksi. Riippuu siis mihin tarkoitukseen nasse uhrinsa haluaa, rakkaus asioista hän ei ymmärrä mitään. Suhteella on aina jokin muu tarkoitus, tai ei tarkoitusta lainkaan, naselle tulee vain hurahduksen tunne, että tuossa se on.
Ps.
Avun hankkimisessa eikä heikossa itsetunnossa ole mitään hävettävää, kannattaa hakea apua jos ei tunntu muuten selviävän.
Täällä myös samoilla linjoilla aloittajan kanssa. Erot ovat eroja ja joskus liika medikalisointi peittää ratkaisukeskeisyyden. Omastakin puolestani vilpittömästi ja ilman alentuvaa asennetta toivon exän elämään onnea. Olimme kaksi yhdessä elävää ihmistä hyvine huonoine aikoine ja matkan varrella intressimme muuttuivat rajusti sen myötä yhteiselo.
Ex-puolisoni 100% narsistin hokema/mantra:
Hullu saa olla muttei tyhmä.
Minun käsittääkseni narsistin mielipide on että saa olla tyhmä muttei hullu.
Oliskohan niin, että narsisti vaihtelee myös tuon lauselman sisältöä tilanteen mukaan :-D