Suomalaisten tulee osata englannin lisäksi muitakin valitsemiaan kieliä, venäjää, saksaa, ranskaa…
Ihminen kykenee oppimaan ja ylläpitämään vain kahta vierasta kieltä tehokkaasti. Nyt tuo toinen vieras lailla asetettu ruotsiksi.
Niinpä puhumme suomea ja – englantia – ruotsia ei kuitenkaan osata pakollisuudesta huolimatta tai
sen vuoksi. Ruotsi vapaaehtoiseksi, siksi:
ALLEKIRJOITA
LEVITÄ ETEENPÄIN
http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi
Tunnistus mobiilivarmenteella, pankkitunnuksin tai varmennekortilla.
Ihminen kykenee oppimaan ja ylläpitämään vain kahta vierasta kieltä tehokkaasti. Nyt tuo toinen vieras lailla asetettu ruotsiksi.
Niinpä puhumme suomea ja – englantia – ruotsia ei kuitenkaan osata pakollisuudesta huolimatta tai
sen vuoksi. Ruotsi vapaaehtoiseksi, siksi:
ALLEKIRJOITA
LEVITÄ ETEENPÄIN
http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi
Tunnistus mobiilivarmenteella, pankkitunnuksin tai varmennekortilla.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Toisen kotimaisen kielen pakollisesta opiskelusta voi toki olla montaa mieltä, mutta oma kanta asiaan olisi hyvä perustella asiallisesti.
Aloittajan perustelut eivät pidä paikkaansa.
Tutkimusten mukaan useiden kielten oppiminen parantaa kykyä omaksua myös uusia kieliä. Lisäksi useamman kielen aktiivisen käyttämisen on todettu kehittävän päättelykykyä ja suojaavan muistisairauksilta.
Aivojen kannalta on samantekevää, mistä kielistä opiskelu aloitetaan, kunhan opiskelllaan riittävän montaa kieltä. Aivojen eivät kieltenkään suhteen ole varasto. Päinvastoin, aivojen kapasiteetti paranee käyttämällä niitä aktiivisesti uusien asioiden opiskeluun.
Normaaliälyinen ei-oppimisvaikeuksista kärsivä keskiverto-oppilas kykenee äidinkielen lisäksi opiskelemaan vaikka neljää tai useampaakin vierasta kieltä. Monilla alueilla maailmassa on ihan tavallista joutua päivittäin käyttämään neljää-viittä kieltä eri tilanteissa, eri ihmisten kanssa, ja ihan tavalliset lapset omaksuvat ympäristönsä kielet suuremmitta ongelmitta. Tuskin me suomalaiset niin paljon tyhmempiä olemme.
Jos äo on alhainen tai kärsii muutenkin mittavista opiskeluvaikeuksista,
voi tietysti jo kahden vieraan kielen opiskelu ja hallinta tuottaa vaikeuksia.
Yleensä tällaiselle henkilölle myös muiden pakollisten aineiden kuten matematiikan, ädinkielen, biologian, historian opiskelu tuottaa vaikeuksia ja kaikenlainen itsenäistä päätöksentekoa vaativa työskentely on vaikeaa.
Yhden kielen poistaminen opetussuunnitelmasta tällaisesta opiskelijasta osaavampaa muissa aineissa, sen sijaan sekä yksilöllinen lukiopetus että tuki- ja pienryhmäopetus auttaa monia huimasti.
Kerran opittu kieli ei tietenkään säily aktiivisena jos sitä ei käytä, mutta tarpeen tullen kerran opiskellun kielen mieleen palauttaminen on huomattavasti nopeampaa kuin uuden kielen opiskelu alusta asti.
Aiemmat kieliopinnot missä tahansa kielessä helpottavat uusien ja erityisesti samansukuisten kielten oppimista. Hyvä ruotsinkielentaito helpottaa huomattavasti germaanisten kielten kuten Saksan oppimista
Englanti ei muuten ole peruskoulussa tai lukiossa pakollinen kieli, jos peruskoulussa A-kieleksi valitsee harvinaisemman kielen kuten vaikka ranskan, venäjän tai saksan jne. Myöskään Helsingin yliopisto ei yleisesti vaadi englannin opiskelua osana pakollisia kieliopintoja, mikäli tutkinto-ohjelman luonne ei sitä erikseen edellytä.
Ihan käsittämätön vastaus. "Tutkimusten mukaan ..." - Niin minkä, ja kenen tutkimusten? Tutkimuksia nyt on maailma täynnä ja yksittäinen tutkimustulos ei mitään todista. Tosielämässä vain harvat ihmiset kykenevät puhumaan sujuvasti neljää kieltä. Kyllä se voi silti onnistua sellaisissa olosuhteissa, joissa noita kieliä tarvitsee usein. Ruotsia ei tarvitse Suomessa usein, suurimmassa osassa maata ei tarvitse ruotsia koskaan.
Useimmissa peruskouluissa englanti on käytännössä pakollinen kieli, koska muiden kielten opetukseen ei ole opettajia eikä tule ryhmiä. Ei tavalliset pulliaiset valitse lapselleen A-kieleksi muuta kuin englantia, koska ovat tottuneet siihen, että englannilla pärjää. A-kielen valinnaisuus toimii käytännössä joissakin suurimmissa kaupunkikouluissa, joissa opiskelee hienostolapsia, joiden vahemmilla on varaa hifistellä neljän kielen osaamisella. Yleensä maailmalla pärjää parhaiten englannilla. Jos lisäkieliä kaipaa, niin oikeasti viennin kannalta hyötyä on myös espanjan, kiinan ja venäjän osaamisesta.
Ruotsia en ole omassa erittäin kansainvälisessä työssäni tarvinnut vielä koskaan, sillä omaan työhöni ei kuulu palvella ummikkoruotsinkielisiä vanhuksia tai maanviljelijöitä. Aika harvan työssä ruotsia tarvitaan, ja niihin hommiin varmaan riittäisi suomenruotsalaisia ja vapaaehtoisesti ruotsia opiskelleita hakijoita tarpeeksi. miksi siis pitää pakottaa ihmiset opiskelemaan sellaista, mitä he eivät halua eivätkä tarvitse?
"Helsingin yliopisto ei vaadi englannin opintoja osana pakollisia kieliopintoja." Ei, ei vaadi, mutta käytännössä suurin osa tekee pakolliset suullisen ja kirjallisen kielitaidon kokeet englannista. Kelan opintotuella opiskeleva opiskelija ei voi notkua kovin monta vuotta yliopistossa opiskelemassa kaikkia mielenkiintoisia kieliä. Käytännössä pakolliset opinnot pitää tehdä siitä kielestä, jota osaa parhaiten. Tavallisen pulliaisen lapsella se A-kieli on englanti.
Keskivertoihminen kykenee oppimaan ja ylläpitämään vain kahta vierasta kieltä.
Elämässä on muutakin kuin 5 -6 kielen pänttäys, mitä vaaditaan meiltä suomalaisilta. Missään muualla ei ole tällaista.
Kaikki eivät tee työtä kielillä, eivätkä opiskele kokopäivätoimisesti 2-5 kieltä.
Olen opiskellut 6 kieltä, puhun niistä vain su ja eng, sillä ruotsin päätin unohtaa. Kiitos pakkoruotsittajien.
Ruotsi on alle 10 milj. paikallinen kieli, ei ole mitään perustetta pitää sitä pakollisena.
Allekirjoita ja LEVITA eteenpäin sähköpostilla tai muuten
www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi
Nyt 40 311 nimeä kasassa.
Nyt yli 45 500 nimeä
http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi
LEVITÄ ja allekirjoita!