Suomalaisten tulee osata englannin lisäksi muitakin valitsemiaan kieliä, venäjää, saksaa, ranskaa…
Ihminen kykenee oppimaan ja ylläpitämään vain kahta vierasta kieltä tehokkaasti. Nyt tuo toinen vieras lailla asetettu ruotsiksi.
Niinpä puhumme suomea ja – englantia – ruotsia ei kuitenkaan osata pakollisuudesta huolimatta tai
sen vuoksi. Ruotsi vapaaehtoiseksi, siksi:
ALLEKIRJOITA
LEVITÄ ETEENPÄIN
http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi
Tunnistus mobiilivarmenteella, pankkitunnuksin tai varmennekortilla.
Ihminen kykenee oppimaan ja ylläpitämään vain kahta vierasta kieltä tehokkaasti. Nyt tuo toinen vieras lailla asetettu ruotsiksi.
Niinpä puhumme suomea ja – englantia – ruotsia ei kuitenkaan osata pakollisuudesta huolimatta tai
sen vuoksi. Ruotsi vapaaehtoiseksi, siksi:
ALLEKIRJOITA
LEVITÄ ETEENPÄIN
http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi
Tunnistus mobiilivarmenteella, pankkitunnuksin tai varmennekortilla.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jos äo on alhainen tai kärsii muutenkin mittavista opiskeluvaikeuksista,
voi tietysti jo kahden vieraan kielen opiskelu ja hallinta tuottaa vaikeuksia.
Yleensä tällaiselle henkilölle myös muiden pakollisten aineiden kuten matematiikan, ädinkielen, biologian, historian opiskelu tuottaa vaikeuksia ja kaikenlainen itsenäistä päätöksentekoa vaativa työskentely on vaikeaa.
Yhden kielen poistaminen opetussuunnitelmasta tällaisesta opiskelijasta osaavampaa muissa aineissa, sen sijaan sekä yksilöllinen lukiopetus että tuki- ja pienryhmäopetus auttaa monia huimasti.
Normaaliälyinen keskiverto-oppilas kykenee äidinkielen lisäksi opiskelemaan vaikka neljää tai useampaakin vierasta kieltä. Monilla alueilla maailmassa on ihan tavallista joutua päivittäin käyttämään neljää-viittä kieltä eri tilanteissa, eri ihmisten kanssa, ja ihan tavalliset lapset omaksuvat ympäristönsä kielet suuremmitta ongelmitta. Tuskin me suomalaiset niin paljon tyhmempiä olemme.
Itseasiassa tutkimusten mukaan useiden kielten oppiminen parantaa kykyä omaksua myös uusia kieliä. Lisäksi useamman kielen aktiivin käyttämisen on todettu kehittävän päättelykykyä ja suojaavan muistisairauksilta.
Kerran opiskeltu kieli ei tietenkään säily aktiivisena jos sitä ei käytä, mutta tarpeen tullen kerran opiskellun kielen mieleen palauttaminen on huomattavasti nopeampaa kuin uuden kielen opiskelu alusta asti.
Englanti ei muuten ole peruskoulussa tai lukiossa pakollinen kieli, jos peruskoulussa A-kieleksi valitsee harvinaisemman kielen kuten vaikka ranskan, venäjän tai saksan jne. Myöskään Helsingin yliopisto ei yleisesti vaadi englannin opiskelua osana pakollisia kieliopintoja, mikäli tutkinto-ohjelman luonne ei sitä erikseen edellytä.
toki jos kokoajan opiskelisi aktiivisesti kieliä ja käyttäisi paljon aikaa kaikkien oppimiensa kielien taidon ylläpitoon, voisi oppia useita kieliä (normaali ihminen)
mutta pitää opiskella muutakin, mitä tulisi jos kaikki opiskelisivat vain kieliä?
ja aivan varmasti ruotsin oppimattomuudessa on paljolti kyse motivaation puutteesta. eikö siis nimenomaan kannattaisi antaa lapsien valita, haluavatko opiskella ruotstia, venäjää, saksaa vai ranskaa.
ruotsin (tain minkä tahansa muun kielen) opiskelua on aika hankala perustella sillä, että jokin toinen kieli on sitten helpompi oppia. miksi opiskella ruotsia helpottaakseen saksan opiskelua, varmasti pääsee helpommalla kun vaan suoraan lukee sitä saksaa. muutenhan kaikkien ihmisten kannattaisi opiskella kaikki maailman kielet, jos se kerta niin helppoa on
riittäisi jos suurin osa suomalaisista osaisi vain englantia, ja muutamat sitten sen lisäksi yhtä tai kahta kieltä, että löytyy tulkkeja ja kääntäjiä tarpeen tullen
terveisin pitkä matematiikka L ja ruotsi 6 (ei kirjoitettu)