missä menee kauniin ja ruman raja?

Vaikeen kysymyksen esitit...
Ehkäpä sitä rajaa ei ole, kauneus ja rumuus on meissä kaikissa...
Välillä kauneus on enempi esillä, välillä taas rumuus...
Joku ihminen voi saada minusta esiin enkelin, toinen taas paholaisen... hmm... ei kuitenkaan ihan konkreettisesti :)
Mutta kyllä ne kumpikin on pintaa syvemmällä...

Niin kauneus ja rumuus taitavat olla aika abstrakteja käsitteitä loppupeleissä. Se mikä on kaunista voi lopulta olla melkein mitä vaan. Omasta mielestäni näen äärimmäisen harvoin ihmisiä jotka luokittelisin rumaksi. Se ei tarkoita, että kokisin nämä ihmiset henkilökohtaisella tasolla kiinnosavina, mutta ihmistä voi katsoa niin monella eri tapaa.
Esim. voin nähdä kuusikymppisen rehevän naisen. Sellaisen hyvin perussuomalaisen. Hän ei välttämättä herättäisi minussa mitään kiinnostusta sillä tasolla, mutta silti hän voi olla kaunis. Hänellä voi olla lempeät kasvot tai upea profiili. Tai sitten hänen olemuksensa voi muuten vaan olla miellyttävä sillä tavalla mitä ei edes osaa sanoittaa.

Kauneus on tavallaan myös kokonaisuus. Olen tutustunut ihmisiin jotka alussa eivät ole tuntuneet mitenkään viehettäviltä, mutta sitten ajan kanssa heidän ihanan luonteen tultua esiin heistä on tullut mitä viehettävimpiä naisia. Ja sama pätee myös toisinpäin. Olen tavannut naisia jotka ovat ulkoisesti todella kauniita, mutta jonkun aikaa heidät tunnettua se kaikki on kuin rapissut pois syystä tai toisesta.

Kukaan ei kai voi määrittää missä menee kauneuden raja. Se taitaa olla jokaisen katsojan silmissä ja sydämessä.

ruma = se jota et halua panna
siltä väliltä = se jonka annat panna sinua
kaunis = se jota haluat panna

Kauneus on katsojan silmässä. Ihan oikeasti. On tutkittu että ihminen joka tietyiltä piirteiltään muistuttaa jotain itselleen tuttua esim: omaa äitiä, isää jne... sukuominaisuutta, herättää luottamusta. Tai jos vaikka lapsen ostit jäätelon joltain todella mukavalta myyjättäreltä, saattaa jokin piirre hänessä jättää muistijäljen aivoihisi. Sitten vanhempana saatat tiedostamattasi ihastua saman oloiseen tai näköiseen naiseen. Ihminen on ihmeellinen. Toisaalta symmetrisyyttä kasvoissa voitaisiin pitää yleismaailmallisena kauneusmittarina. Minä taasen pidän erittäin kauniina henkilöä jonka kasvot eivät ole niin symmetriset, repikää siitä ;)

Tämä oli tällainen tosikon vastaus, mutta on ihan turhaa yrittää etsiä kauneuden määritelmää. Jos asiat olisivat niin yksinkertaisia, olisi miss Suomi 100% äänestystuloksen seurausta..ja ainahan me ollaan eri mieltä siitä kuka niistäkin on se kaunein...

Niin ja se ruma saattaa olla piirre joka löytyy henkilöltä joka oli sinulle ilkeä lapsena tai myöhemmin...

Ei missään. Ja toisaalta kaikkialla. Yksilöllistä tämäkin. Minusta ei ole olemassa rumia, en ainakaan halua niin yhtäkään naista kutsua. On vain erilaisia naisia ja jokaista miellyttää yksilöllisesti jotkin asiat.
Ärsyttää välillä, että myös lesbonaiset yrittävät rakentaa rajoja 'kauniin' ja 'ruman' naisen välille, niin kuin heteromiehet ovat tehneet vuosikymmeniä.
Anteeksi, jos ette ymmärtäneet ärsyyntynytttä tekstiäni, mutta välillä ottaa silmiin puhua tästä aiheesta.

Ihmiset ovat persoonia, erilaisia, erinäköisiä, minä etsin ihmisen kauneutta ja rumuutta kuoren alta, pintaa syvemmältä...

Rakkautta tähän väliin tällä yhdellä maailmanlaajuisesti kuuluisimmalla kappaleella...

http://www.youtube.com/watch?v=DNZIZ6X3-dM

Ei luoja, kun poskille nousee puna ja ihan mahanpohjassakin tuntuu taas tämä "jälleennäkeminen" pitkän tauon jälkeen..! Mikä kumma siinä on?

Me: "Hello, can I really jump?" She: "yes, sure!" Minä: "Ei muuta sitten kuin kapsekit takakonttiin ja baanalle grrr..." Ja minä vielä: "Pelkääjän paikalle sitten kait, koska en voi nyt syliinkään änkeä..?" Hän: "naurua..." Jestas, mikä hottis. Voin hyvin kuvitella hänet tankkaamassa autoa sitten tuossa 03:13... alkaen asennossa ja iskemässä silmää...

http://www.youtube.com/watch?v=tS7msyNuAqk

Pöydän ääressä selkä Maryyn päin tuntuu sen sijaan istuvan varsinainen kylmäkalle..! Satuin vaan huomaamaan. Liekkö olisi mustasukkainen.