Miksi Aalto on paras, ja monia lainatakseni "minkään muun koulun KTM-tutkintoja ei arvosteta lainkaan työmarkkinoilla"? Minkä takia Aalto ei kuitenkaan näytä pärjäävän SEFE:n raporttien mukaan juurikaan paremmin, kuin muut koulutusyksiköt, ja esimerkiksi Turusta ja Lappeenrannasta valmistuneet tienaavat keskimäärin Helsingistä valmistuineita paremmin? Sen tiedän, että Aalto on päässyt myös listoille kansainvälisissä vertailuissa, mutta millä perusteilla?
Mihin Aallon maine perustuu?
Avaaa
342005
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Pistäisitkö linkkiä kyseiseen SEFE:n tutkimukseen, koska niissä tutkimuksissa, joita olen itse nähnyt Aallossa on kovimmat mediaanipalkat.
Niin ja sitten itse asiaan. Maine perustuu ainakin erinomaisiin professoreihin ja loistaviin yrityskontakteihin. Jos esimerkiksi katsoo pääsykoekirjoja, suurin osa kirjoittajista on juuri Aallosta, muutamia myös Vaasasta. Lisäksi, kuinka monessa muussa kauppakorkeassa on ollut vierailevina luennoitsijoina suomalaisten suuryritysten nokkamiehiä. Myös sijainnilla on luonnollisesti osansa, suurilla kansainvälisillä yrityksillä ja miksei myös pienemmillä on harvoin Suomessa konttoreita Helsingin ulkopuolella. Siten esim. Big 4 yhtiöihin hakeminen Helsingistä on luonnollisempaa kuin vaikkapa Itä-Suomen yliopistosta.
Tässä vielä linkki sivulle, jossa voi vertailla kauppakorkeakouluja ympäri maailman: http://www.eduniversal-ranking.com/business-school-university-ranking-in-finland.html
http://www.sefe.fi/documents/10228/46355/Palautetta ekonomikoulutuksesta_SEFEn raportti 5_2012.pdf
Sivu 42: Suurimmat ansiot vuonna 2011
mediaanipalkkoja verrattaessa olivat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistuneilla
maisterivastaajilla. Heidän mediaanipalkkansa kuukaudessa oli keskimäärin 3 200 euroa
Jos olisit lukenut esim. talousmatikan pääsykoekirjan tietäisit, että esim. palkkoja vertaillessa mediaani antaa todenmukaisemman kuvan kuin keskiarvo. Esimerkiksi tilastossa Åbo akademin keskiarvopalkka on ylivoimaisesti suurin 3700 ja risat, mutta mediaanipalkka, joka kertoo otoksen keskimmäisen palkkamäärän on vain 2700, joka on itse asiassa kaikista pienin.
Listoille ja listoille...
Eipä yksikään suomalainen yliopisto ole Suomen ulkopuolella yrityksien rekrylistoilla kovinkaan korkealla. Helsingin yliopisto saatetaan juuri tuntea. Pelkästään Iso-Britanniassa on pari tusinaa yliopistoa, jotka pesevät aallon mennen tullen.
Hienon provosointiketjun aloitit. Onnittelut siitä!
"Hienon provosointiketjun aloitit. Onnittelut siitä! "
Minusta tämä oli kyllä aika asiallinen ketju, sen sijaan sinun lyttäämisesi oli lähinnä provoilua.
Jos halutaan rekrytoida ekonomi, niin miten sellainen saadaan Helsingin yliopistosta? Tai jos halutaan suomea puhuva ja maata tunteva suomalainen kauppatieteilijä, niin aika haasteellista on lähteä etsimään sellaista mistään brittien hintavista korkeakouluista, eli vähän suhteellisuudentajua mukaan.
Siis Aallon maine ja hypetys perustuu osiltaan siihen, että Suomessa on joitain tiettyjä kuuluisia rahoituksen, tilintarkastuksen, johtamisen jne. huippufirmoja, jotka ovat kertoneet rekrykohteikseen tiettyihin hommiin vain Aallosta parhailla arvosanoilla valmistuneita ekonomeja. Tosin nämä työpaikat edustavat pientä osaa kaikista ekonomian työpaikoista, mutta tietenkin se maine tulee esille tätä kautta ja kasvaa.
Sitten Aallolla on niin vanhat perinteet kauppakorkean kautta, eli sillä on hyvät verkostot ja vakiintuneet systeemit. Lisäksi kauppisten puolella Aallolla on selvästi suurimmat resurssit, jotka sitten näkyvät käytännössä esim. tutkimuspuolella, ja se pystyy pestaamaan itselleen varoillaan muualla olevia huippuja opettajiksi ja pofessoreiksi ihan rahalla.
Se pitää kuitenkin muistaa että tavisaaltolaiset ovat aika lailla samalla viivalla muiden kauppatieteilijöiden kanssa jotka ovat valmistuneet muualta, tosin jonkin verran Helsingissa sijainti auttaa "parempien" työpaikkojen saamisessa ja uran aloittamisessa jo opiskeluaikana.
Provosointiketjun? Heti kun uskallan siis kyseenalaistaa Aallon ylivoimaisen paremmuuden, olen provo? Hohhoijakkaa. Olisi ensi keväänä tarkoitus hakea kauppatieteelliselle alalle ja halusin vain vastauksia kysymyksiini. Tuossa SEFEn tutkimuksessa pisti silmään kohdassa "Haun ensisijaisuusperuste" Aallon hurja lukema 49% kohdassa "Koulun maine". Halusin vain tietää mihin se perustuu.
"Provosointiketjun? Heti kun uskallan siis kyseenalaistaa Aallon ylivoimaisen paremmuuden, olen provo?"
Provosoiva viesti on provosoiva viesti, jos ilman perustetta aletaan viemään keskustelua sivuun ja selittämään jotain kansainvälisistä listoista.
"Olisi ensi keväänä tarkoitus hakea kauppatieteelliselle alalle ja halusin vain vastauksia kysymyksiini. "
Mitä vastauksia jäit vielä vaille?
"Halusin vain tietää mihin se perustuu. "
Toistetaan vielä, eli se liittyy osittain todellisiin tekijöihin kuten pitkään historiaan, kykyyn tehdä hyvä tutkimusta, kansainvälisiin suhteisiin ja tunnettavuuteen sekä resursseihin, ja toisaalta osin kyse on tietenkin keinotekoisesta hypestä, jossa on myös hyvää mielikuvamarkkinointia ja oppilaitoksen pitkäaikaista imagonrakennusta takana.
Oli tarkoitus vastata "nicejobmoron"-nimimerkin viestiin. Mitään vastauksia mulla ei ollut ennenkuin tämän ketjun perustin, mutta nyt niitä kyllä on, kiitos vaan. Mun mielestä aloitin ketjun täysin asiallisesti, ja heti on lauma porukkaa kiinni niskassa?
Sorry, ajattelin että "nicejobmoron" ja sinä olitte sama henkilö.
Nämä oppilaitosten paremmuudet ovat vähän sellaisia tunnemaailman kysymyksiä, että lopputuloksena on aina se, että näissä paremmiksi ajatelluissa paikoissa opiskelevat perustelevat paremmuuttaan ja alkavat lopulta keskustelun edetessä vertaamaan itseään mielestään huonoimmissa paikoissa opiskeleviin, ja nämä muualla opiskelevat sitten vastaavat samalla mitalla ja kun sekaan tulee pari trollia hämmentämään, niin siinä sitä sitten mennään.
Eipä mitään, oma vastauksesi oli kyllä ihan asiallinen ja valaiseva, kiitos. Enkä mä täällä ole Aaltoa teilaamassa, todennäköisesti haen sinne itsekin, mutta haluan siihen muitakin syitä kuin sen, että "Koska Aalto nyt vaan on paras!!1" Yllättävän harva loppupeleissä nimittäin osaa edes vastata, kun kysyy, että miksi.
Voiko ketjun tarkoitus olla joku muu kuin provosointi jos ketju alkaa sanoilla: "minkään muun koulun KTM-tutkintoja ei arvosteta lainkaan työmarkkinoilla"
Aivan sama missä yliopistossa on tutkintonsa tehnyt. Kaikkiin firmoihin pääsee sisälle verkostoitumalla, yliopiston nimi ei paina siinä vaiheessa kun tuntee henkilön yrityksestä ja pääsee sitä kautta haastatteluun.
Hyviä ja asiallisia vastauksia, kiitos niistä. Itsekin olen tätä asiaa miettinyt.
Hesassa on parhaat discot, ei muuta eroa.
Hesassa on parhaat discot
Hesassa discot
Bensalenkkari tuoksuu vahvana
Aallon maine perustuu myös siihen, että yliopisto on kauppatieteiden puolella panostanut brändiin ja tunnettuuteen. Aallon sisällä myllerretään kovasti, jotta saadaan kovempia professoreita hommiin ja enemmän merkittäviä tieteellisiä artikkeleita ulos, joiden tuottaminen nostaa Aallon sijoitusta erilaisilla rankingeillä. Sitten voidaan bostailla, että ollaan sijalla 34 sillä ja sillä listalla.
Käytännössä opiskelun puolella homma on aika negatiivista, koska professorien tieltä potkitaan pois "alempaa" sakkia eli määräaikaisia tutkijoita ja vastaavia, jotka jopa osaavatkin opettaa. Professorit sitten hoitavat ne pakolliset oppituntinsa, vaikkeivät hommaa osaakkaan eikä heitä pääosin opettaminen kiinnosta, koska ovat yliopistossa lähinnä tutkimuksen tekoa varten. Esimerkkinä kauppikselta on passitettu ulos kaksi vuoden opettaja -palkinnon hiljattain saanutta, koska eivät ole tutkimustuloksien kannalta niin tärkeitä. Molempien luennolla olleena tiedän, että homma oli heille tärkeää ja heitä kiinnosti opettamisen parantaminen. Jatkossa tuskin voi odottaa samaa tasoa.
t: Aallossa opiskeleva
Asia, mitä tässä ketjussa ei ole vielä mainittu, on vuosien takainen kontaktituntien määrä ja opiskelu alusta loppuun Töölössä.
Eli jos katsotaan yleisesti kaupallisen alan tutkintojen rakennetta, niin yleensä perusopintojan jälkeen tehdään aineopinnot ja sitten syventävät kurssit. Monessa aineessa ”asiantuntijuuden” keskeisin oppi on juuri noissa aineopinnoissa (kanditutkinnon toinen ja kolmas vuosi). Syventävät kurssit ovat sitten sisällöltään strategisempi ja/tai kapea-alaisempia.
Pari tutkintouudistusta sitten aineopintokurssilla (4ov/6op) kontaktitunteja saattoi olla 56 laskuharjoitukset päälle. Tässä ajassa ehti opettaakin jo jotain konkreettista (numeroita, menetelmiä ym.). Uudistukset ovat vähentäneet kontaktitunnit puoleen, laskuharjoituksista on usein luovuttu, kvalitatiivinen lässytys on lisääntynyt ja opiskelijat joutuvat ”itsepiskelemaan” entistä enemmän.
Huolestumista lisää myös joka vuosi suureneva ”ulkopuolelta suoraan maisteriohjelmiin sisään otettavien” opiskelijajoukko. Monella näistä ei ole riittävän vanhaa ”ainaopintotaustaa” omasta koulustaan (tradenomit, mikkeliläiset, yliopistolta tulevat jne.).
Yhteenvetona siis toteaisin, että maine perustuu osittain entisaikojen opiskelijoiden osaamiseen työelämään siirtyessä, mutta opetuksen kontaktituntien vähentyminen ja ”sekalaisen taustan omaavien” uusien KTM:en johdosta maine on rapistumassa nopeasti.
Ps. Tarkkala oli guru jo tulloin :)
Pelkkä muiden tuottamien tutkimustulosten opettaminen ei riitä, vaan maailmalla on tavallista vaatia proffia opettamaan omia tutkimustuloksiaan. Tutkimusta ei siis tehdä vain siksi, että toiset proffat voivat pälvistellä tuloksia, vaan tulokset pitää jalkauttaa myös opetukseen ja sitä kautta vaikuttaa käytäntöön.
Tällaiset vuoden opettajat ovat usein opiskelijoiden pitämiä henkilöitä, mutta kuten sanoit heiltä puuttuu tutkimus. Miten voit jalkauttaa omaa tutkimustasi opetukseen jos sellaista ei ole? Asioiden ymmärtäminen tekemällä on myös paljon tehokkaampaa kuin vain lukemalla. Tutkimuksen teko on juuri tällaista "learning by doing" ja tutkija/proffa on sen vuoksi myös paras asiantuntija kertomaan aiheesta.
Nimiä mainitsematta jotkut vuoden opettajista ovat saaneet palkintonsa aika kyseenalaisin keinoin. Yleensä vuoden opettaja on peruskurssien vetäjä, joka opettaa ensimmäisen tai toisen vuosikurssin oppilaita. Nämä ovat vielä nuorikkoja niin aiheessa kuin usein iältäänkin, ja pitävät runsaasta kiroilusta tai muusta radikaalista mielenosoittamisesta, mistä eräät vuoden opettajat ovat tunnettuja.
Valitettavasti sellainen käytös jatkuu myös luentojen ulkopuolella, eikä kukaan työnantaja jaksa katsoa niskoittelevaa ja ylimielistä, usein jopa täysin pikkulapsimaista käytöstä joka kuuluu lastentarhaan eikä korkeakouluun.
Valitettavasti proffat eivät aina ole pätevimpiä opettamaan tutkimiaan asioitaan, koska heitä moinen ei kiinnosta tai muuten pedagogiset taidot ovat vähäiset. Lisäksi kurssit eivät ole vain professorien uusien löytöjen esittelyä varten vaan niissäkin käydään läpi muitakin asioita esim. perusteita ja vastakkaisia näkemyksiä tietyltä alalta. Proffat eivät kumminkaan täysin dominoi, mitä kursseillaan opetetaan ja sekin varmaan nakertaa opetusmotivaatiota. Voi olla, että loppujen lopuksi professorin omaa kiinnostuksen kohdetta ei kurssin aikana käydä paria luentoa enempää, jos sitäkään.
Muutenkin tuo sinun "learning by doing" ei toteudu mitenkään, jos professori kertoo omasta tutkimuksestaan opiskelijoille tai laittaa heidät lukemaan hänen kirjoittaman artikkelin/kirjan, jolloin se "doing" jää kokonaan opiskelijoilta pois. Lisäksi nuo tutkimuskohteet ovat yleensä sen verta spesifejä etteivät ne ehkä ole aina oleellisimpia opiskelijoille, jotka yrittävät vasta hallita jonkin aihealueen perusteet.
Aallon kauppakorkeassa on valittu vuoden opettajiksi myös proffia, joilla on kunnon tutkimustöitä allaan ja ovat arvostettuja alallaan, eli on mahdollista olla hyvä molemmissa, mutta valitettavasti näin ei ole kaikkien kohdalla. En myöskään muista kuulleeni yhdenkään opettajan kiroilevan luennolla. Suurimmat egot ja pahimmat niskuroijat muuten löytyy juuri niiltä professoreilta, jotka luulevat olevansa jumalasta seuraavia vain, koska kuvittelevat olevansa niin hyviä. Eri asia on sitten näiden nuorien, määräaikaisessa työsuhteessa olevien, joilla ei ole varaa alkaa pelleilemään.
Tutkimuksien tekeminen on yhtä tärkeää kuin uuden tiedon levittäminen opiskelijoille. Siksi olisikin hyvä hallita molemmat, eikä vain toista.
"Huolestumista lisää myös joka vuosi suureneva ”ulkopuolelta suoraan maisteriohjelmiin sisään otettavien” opiskelijajoukko. Monella näistä ei ole riittävän vanhaa ”ainaopintotaustaa” omasta koulustaan (tradenomit, mikkeliläiset, yliopistolta tulevat jne.).
Yhteenvetona siis toteaisin, että maine perustuu osittain entisaikojen opiskelijoiden osaamiseen työelämään siirtyessä, mutta opetuksen kontaktituntien vähentyminen ja ”sekalaisen taustan omaavien” uusien KTM:en johdosta maine on rapistumassa nopeasti."
Tarkoittako tämä "aineopintotausta" aitä että on opiskellut joukon sekalaisia liiketaloustieteen kursseja, jotka ovat vain pintaraapaisua aiheisiin.
Kuulostaa hieman ylimieliseltä! Eikä ihan hieman :D
En tarkoittanut "learning by doing" -maininnalla sitä, että oppilaat tekevät sitä. Tarkoitin, että professorit oppivat itse aiheestaan tekemällä tutkimusta. Sitten he opettavat sitä oppilaille, kukin tyylillään, eli toiset tehokkaasti, toiset vähemmän tehokkaasti. Lähtökohtaisesti tutkimuksen tekijät osaavat kuitenkin itse kaikkein parhaiten aiheensa ja tutkimuksensa, koska ovat tehneet sitä ja kirjoittaneet siitä.
Tarkoitin myös, että vuoden opettajissa on ollut sellaisia, jotka ovat tehneet vähän tai ei lainkaan tutkimusta. Pelkästään lukemalla toisten tekemisiä tulee harvoin mestariksi. Ei seksissäkään tule hyväksi pelkästään katselemalla sitä miten leffoissa tehdään sitä, vaan vasta itse tekemällä. Sama muissakin asioissa. Tärkeää on myös se, että tutkimuksen teko jatkuu ja uusiutuu, eikä eletä pelkästään 10 vuotta sitten tehtyjen parin artikkelin voimin.
Totta kai tutkimuksen tehnyt tuntee sen parhaiten, mutta se ei todellakaan tarkoita että hän osaisi myös opettaa asian parhaiten. Lisäksi proffat nyt tutkivat aika triviaaleja asioita, jotka eri kurssien aikana muodostavat hyvin pienen osan opittavista asioista (jos siis niitä edes voi sisällyttää kurssiin lainkaan). Laskentatoimeen perusteiden kurssi sisältää ne samat jutut vuodesta, joten tärkeätä on että joku joka osaa opettaa pitää sitä kurssia eikä se, joka on tutkinut jotakin asiaan liittyvää yksityiskohtaa.
Tietenkin on tärkeää, että tutkitaan lisää ja tieto kasaantuu, niin sitä tiedettä tehdään, mutta sitä pitää osata opettaa muillekin. Väite, että vuoden opettajiksi valituissa olisi sellaisia jotka eivät ole tutkimusta tehneet on aikas naurettava, koska semmoiset olisivat jo aikoja sitten joutuneet ulos.
Naureskele vain. Esimerkiksi tuossa kuvassa on ainakin yksi vuoden opettaja, joka ei ole tehnyt tutkimusta.
http://ayy.fi/en/blog/2011/02/14/ayys-teachers-of-the-year-selected-for-the-first-time/
Kun käytössä on yhteinen haku kaikkiin kaupunkeihen, niin suuri osa valitsee Helsingin ensimmäiseksi vaihtoehdoksi juuri tämän arvostuksen takia. Paikoista tulee kilpailua ja sisään ei pääse enää heittämällä toisin kuin omaan kotikaupunkiini Kuopioon. Tuskin tämä nyt mikään merkittävin asia on, mutta aivan varmasti pääsee kyvykkäämpää väkeä isoihin kaupunkeihin (Helsinki, Turku..)
Pk-seudulla asuu yli miljoona ihmistä ja esim. Etelä-Karjalassa 130 000. Hakijapotentiaalissa on siis pienoinen ero stadin hyväksi. Sillä eihän Helsingin näkökulmasta elämää voi olla kehä kolmosen ulkopuolella... huokaus.
Aalto ei ole paras kaikessa. Tiedän yhden professorin perhetutun kautta ja se kyllä osaa asiansa hyvin. Aallossa on varmasti Suomen parhaita asiantuntijoita. Yliopistoissa opiskelleet tietävät, että professori, joka antaa asiantuntijalausuntoja lehdille, ei ole aina paras opettamaan.
Lappeenrannassa on kuulemma hyviä opettajia. En voi varmistaa tätä, koska en ole opiskellut siellä. Vaasa on myös aika hyvä paikka ja sinne on aika kova kilpailu päästä opiskelemaan, joten taso on hyvä. Lappeenrannasta ei ole pitkä matka PK-seudulle. Moni käy viikonloppuja töissä siellä opiskelun ohella ja saavat työkokemusta.
Helsingissä on muuten liian hyvä yöelämä :D Kaikki eivät opiskele Helsingissä niin nopeasti kuin mahdollista. Osa käy töissä ja heidän valmistumisessaan kestää 7 vuotta. Helsingistä ei ole niin helppoa saada esimerkiksi kesätyötä, koska silloin kaikki Suomen kauppatieteellisen opiskelijat ovat siellä. Aaltolaiset eivät pärjää siinä mitenkään.
Tampereella ja Turussa on paljon niitä, jotka eivät olleet niin hyviä lukiossa kuin mahdollista, mutta opiskelu kiinnostaa yliopistossa ja he pärjäisivät Aallossa helposti.
En hauku Aaltoa tai Helsinkiä, mutta opiskelijan palkalla eläminen Helsingissä on raskasta.Opettajat ovat hyviä muuallakin. Olen kuullut itse hyvää siis Turusta, Vaasasta ja Lappeenrannasta. Opiskelen itse Turussa, mutta olen kotoisin muualta.
Olen osittain samaa mieltä.
Hyviä opettajia on varmasti muuallakin kuin Aallossa.
Tuota en kuitenkaan ymmärrä, että Helsingissä opiskelevat jäävät muka toiseksi kesätyöpaikkoja hakiessaan.
Olen aivan varma, että työnantajat vetävät vähän kotiinpäin ja palkkaavat sen takia pääkaupunkiseudulla asuvia opiskelijoita. Varmasti sama pätee myös Turussa ja Vaasassa.
Sen takia en usko aaltolaisten jäävän kakkoseksi, vaan he ovat vähintään samalla viivalla kesätyöpaikkoja hakiessaan.
itse olen opiskellut sekä turussa että helsingissä. opiskelijoiden välillä on iso ero. aallon huonoimmat ovat samalla tasolla kuin turun parhaat. vaasan taso taas on heikko.
Aallossa opiskelleena voin sanoa, että iso osa pääsee rimaa hipoen. Aallossa 25-30% opiskelijoista on huippuja, mutta osa aivan keskivertoa porukkaa. Vaasassa ei ole mielestäni kaikki huonoa. Sielä suurin osa on laskentatoimen opiskelijoita. Melkein puolet, joten osa huonoista markkinoinnin opiskelijoista on päätynyt sinne. Muutama huonompi kaveri ei tee koko paikasta huonoa. Samaten muutamat nerot eivät tee kaikista aaltolaisista neroja, vaikka ollaan me keskivertoa fiksumpia ;)
Tärkeintä kai on se oma opintomenestys, eikä niinkään se, miten muut pärjää.
Ei se ainakaan itselleni minkäänlaisia kiksejä tuota, jos puolet porukasta vetäisee kurssit ykkösen keskiarvolla läpi.
Hyvä, etten tukehtunut nauruun, kun luin kommenttisi markkinoinnin opiskelijoista. Olet melkoinen neropatti, jos kuvittelet pääaineen määrittelevän sen, onko opiskelija hyvä vai huono.
En toki väitä taloustieteen opiskelun olevan helpompaa kuin markkinointi. Molemmista oppiaineista löytyy kuitenkin opiskelijoita vaihtelevalla opintomenestyksellä.
Mitä merkitystä sillä on, minkälaisia opiskelijoita opiskelee missäkin koulussa?
Muiden opiskelulla ei pitäisi olla vaikutusta siihen, kuinka hyvin omat opinnot sujuvat.
Itseä varten siellä koulussa kuitenkin opiskellaan.
Sillä on aika paljonkin merkitystä oman opiskelumotivaation kannalta. Tietysti jos on rautainen itsekuri, päivänselvät tavoitteet ja valmis uhraamaan kaiken sosiaalisen elämän, ei kanssaopiskelijoiden tasolla olekaan mitään merkitystä. Muussa tapauksessa muiden tasolla on todellakin merkitystä.
Esimerkkinä mainittakoon, että on paljon helpompaa motivoida itsensä tavoittelemaan vitosia, jos opiskelijoiden keskiarvo on siellä nelosen paremmalla puolella. Jos taas keskiarvo painelee alle kolmosen tasolla, voi olla helposti tyytyväinen niihin kolmosiin. "Paremmassa" seurassa kolmonen olisi pettymys. Tällöin kanssaopiskelijoiden ollessa tasokkaita, tulee itse tehtyä helpommin enemmän töitä, saa parempia arvosanoja, ja oppii enemmän.
Mielestäni se on yhdentekevää, onko muiden keskiarvo kolmosen ylä- tai alapuolella.
Tällainen seikka ei saisi vaikuttaa kenenkään opiskelumotivaatioon, koska muuten opinnot on aika huteralla pohjalla.
On kyse sitten kauppatieteestä, lääketieteestä tai vaikkapa oikeustieteestä, niin nimenomaan oma kiinnostus oppiainetta kohtaan pitäisi olla se motivaattori.
Olen aika lailla samoilla linjoilla.
Jos oppiaine oikeasti kiinnostaa, niin kyllä siihen jaksaa panostaa siltikin, vaikka kanssaopiskelijoiden taso ei olisikaan kovin mairitteleva.
Mitenkäs Kuopio?