Olen joutunut seuraamaan pakon perästä erään uusperheen toimintaa ja koen kyllä ihan kauhua siitä miten ajattelumaailma on sekaisin.
Uusperheen osapuolet ovat useimmiten eron kokeneita ja monesti vielä varsin pienten lasten vanhempia.
No eroja on monenlaisia, mutta järkyttävää on todeta, kuinka alas on jouduttu, tuon elämän on täytynyt olla pelkkää piinaa, ihmiset ovat otdella raunioita.
No uusperhehän on useimmiten pako entisestä, monesti hyvin traumaattisesta tilanteesta, riittää kun on joku ihminen joka silittää, hyväilee, kehuu edes joskus kauniiksi ja seksiäkin saa joskus.
Kyllähän sitä kaikille soisi onnea elämään, on vain niin, että on vaikeaa nähdä seikka, että nuo edellisen suhteen lapset tuntuvat olevan niin isän kuin äidinkin uuden onnen tiellä aina.
On aika kurjaa kuulla, että pienet lapset jätetään keskenään, jotta voi uuden suhteen kanssa lähteä harrastukseen, uusi suhde mensiis yksin, ellei lapsen äiti lähde mukaan, onko tämä nyt sitten oikea asetelma tämäkään, onko tästä täysin alistetusta äidistä tullut nyt myös uuden perässä riippuaj ja lastensa hylkääjä.
Oma pää ei sitä tunnu nyt ymmärtävän lainkaan, kenenkään kanssa ei halua keskustella asioista, kaikesta loukkaantuu.
Kun näiden lasten isän kohdalla on sama, ne muutama päivä kuukaudessakin on liikaa, lapset silloin jäävät isovanhemmille, mutta isän aika ei riitä kun täytyy harrastaa ja liehua piireissä.
Kaksi hyvin rikkinäistä ihmistä elää täysin piitaamattoma lapsistaan.
Kuinka paljon näitä näin rikkimenneitä on, jotka tavallaan ovat löytäneet uudeksi suhteekseen hyväksikäyttäjän eikä todellista onnen tuojaa.
Uusperheen osapuolet ovat useimmiten eron kokeneita ja monesti vielä varsin pienten lasten vanhempia.
No eroja on monenlaisia, mutta järkyttävää on todeta, kuinka alas on jouduttu, tuon elämän on täytynyt olla pelkkää piinaa, ihmiset ovat otdella raunioita.
No uusperhehän on useimmiten pako entisestä, monesti hyvin traumaattisesta tilanteesta, riittää kun on joku ihminen joka silittää, hyväilee, kehuu edes joskus kauniiksi ja seksiäkin saa joskus.
Kyllähän sitä kaikille soisi onnea elämään, on vain niin, että on vaikeaa nähdä seikka, että nuo edellisen suhteen lapset tuntuvat olevan niin isän kuin äidinkin uuden onnen tiellä aina.
On aika kurjaa kuulla, että pienet lapset jätetään keskenään, jotta voi uuden suhteen kanssa lähteä harrastukseen, uusi suhde mensiis yksin, ellei lapsen äiti lähde mukaan, onko tämä nyt sitten oikea asetelma tämäkään, onko tästä täysin alistetusta äidistä tullut nyt myös uuden perässä riippuaj ja lastensa hylkääjä.
Oma pää ei sitä tunnu nyt ymmärtävän lainkaan, kenenkään kanssa ei halua keskustella asioista, kaikesta loukkaantuu.
Kun näiden lasten isän kohdalla on sama, ne muutama päivä kuukaudessakin on liikaa, lapset silloin jäävät isovanhemmille, mutta isän aika ei riitä kun täytyy harrastaa ja liehua piireissä.
Kaksi hyvin rikkinäistä ihmistä elää täysin piitaamattoma lapsistaan.
Kuinka paljon näitä näin rikkimenneitä on, jotka tavallaan ovat löytäneet uudeksi suhteekseen hyväksikäyttäjän eikä todellista onnen tuojaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
EI YHTÄÄN.lakkaa lässyttämästä.
Sinä tunnut olevan kaikkein rikkinäisin......
Ihan totta puhut. Tiedän lähipiiristä äidin joka hullantui niin mieheen, että jätti lapset yksin moneksi päiväksi, vanhin 12v. Kaupassa oli tili josta ostivat ruokaa.
Siitä on jo paljon aikaa, eikä silloin naapurit puutunut vaikka näkivät tilanteen.
No asuin itse toisella paikkakunnalla enkä voinut tehdä mitään, enkä tiennyt tarkkaa tilannetta.
Lapset kasvoivat, tuli pahoja ongelmia. Äiti tajusi lopulta, että mies oli vain käyttänyt häntä taloudellisesti hyväkseen, mies ei myöskään tykännyt lapsista.
Äiti katuu katkerasti tekosiaan kun hylkäsi pienet lapsensa.
Jos kerta tuosta tiesit miksi et tehnyt lastensuojeluilmoitusta?
Olet täys luuseri ettet tehnyt
Koska en tiennyt tarkkaa totuutta. Äiti valehteli minulle silloin. Asuin muualla ja oli omassa elämässä tekemistä. Naapurit sitten puuttuivat lopulta ja sosku tuli hätiin, äiti tuli järkiinsä ja jäi lasten luokse, erosi siitä hyväksikäyttäjästä.
Näin se elämä riepottaa ite kutakin mutta vain tyhmät hylkää pienet lapsensa.