Room. 10:17
Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.
Usko tulee tämän Raamatunkohdan mukaan Kristuksen sanasta, kun kuunnellaam Kristuksen sanaa. Usko ei tule saarnojen kuuntelemisesta tai omista puheista, vaan niissä olevasta Kristuksen sanasta. Sen tähden on tärkeää, että viljelemme saarnoissamme Kristuksen sanaa, emmekä omia käsityksiämme ja oppejamme. Tämä vie tietysti määrätyssä mielessä oman valtamme pois puheistamme ja valta siirtyy Kristuksen sanalle ja Pyhälle Hengelle, mutta näin tietysti pitääkin olla. Aina tämän vallan antaminen ei ole helppoa ihmisille ja tietyille uskonliikkeille, ei edes esim. meille vanhoillislestadiolaisille. Ennen v. 1906 se oli luonnollista ja ikäänkuin itsestään selvää. Aikaa myöden johdon aikaansaama "liikkeen tiivistyttäminen" sai aikaan sen, että alettiin ottaa tiukempaa kantaa liikkeen johtamiseen ja annettiin ikäänkuin Pyhälle Hengelle ja Jeesukselle Kristukselle vain "sivurooli" , joka tuli näkyviin hyvin esim. synninpäästön julistamisessa ja suhtautumisessa kirjoitettuun sanaan eli Raamattuun. Saarnoissa alkoi kuulua yhä enemmän "me"-sana Kristuksen ja Pyhän Hengen paikalla. Ei uskallettu enään julistaa vain yhdestä Välimiehestä, yhdestä ainoasta nimestä, jossa vain on pelastus. Kuulijat saivat monta kertaa sellaisen käsityksen, että ainoa ovi lammastarhaan ei olekaan Jeesus Kristus, vaan ry:n ovi. Siksi olisi tärkeää, että saarnoissamme kuuluisi voimakkaana ja painotettuna Kristuksen sana: "Minä olen ovi, Minä olen se Hyvä Paimen, Minussa on lunastus ja syntien anteeksiantamus jne., koska vain Kristuksen sana herättää ihmisen ja antaa ELÄVÄN USKON.
Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.
Usko tulee tämän Raamatunkohdan mukaan Kristuksen sanasta, kun kuunnellaam Kristuksen sanaa. Usko ei tule saarnojen kuuntelemisesta tai omista puheista, vaan niissä olevasta Kristuksen sanasta. Sen tähden on tärkeää, että viljelemme saarnoissamme Kristuksen sanaa, emmekä omia käsityksiämme ja oppejamme. Tämä vie tietysti määrätyssä mielessä oman valtamme pois puheistamme ja valta siirtyy Kristuksen sanalle ja Pyhälle Hengelle, mutta näin tietysti pitääkin olla. Aina tämän vallan antaminen ei ole helppoa ihmisille ja tietyille uskonliikkeille, ei edes esim. meille vanhoillislestadiolaisille. Ennen v. 1906 se oli luonnollista ja ikäänkuin itsestään selvää. Aikaa myöden johdon aikaansaama "liikkeen tiivistyttäminen" sai aikaan sen, että alettiin ottaa tiukempaa kantaa liikkeen johtamiseen ja annettiin ikäänkuin Pyhälle Hengelle ja Jeesukselle Kristukselle vain "sivurooli" , joka tuli näkyviin hyvin esim. synninpäästön julistamisessa ja suhtautumisessa kirjoitettuun sanaan eli Raamattuun. Saarnoissa alkoi kuulua yhä enemmän "me"-sana Kristuksen ja Pyhän Hengen paikalla. Ei uskallettu enään julistaa vain yhdestä Välimiehestä, yhdestä ainoasta nimestä, jossa vain on pelastus. Kuulijat saivat monta kertaa sellaisen käsityksen, että ainoa ovi lammastarhaan ei olekaan Jeesus Kristus, vaan ry:n ovi. Siksi olisi tärkeää, että saarnoissamme kuuluisi voimakkaana ja painotettuna Kristuksen sana: "Minä olen ovi, Minä olen se Hyvä Paimen, Minussa on lunastus ja syntien anteeksiantamus jne., koska vain Kristuksen sana herättää ihmisen ja antaa ELÄVÄN USKON.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Joh. 14:6
"6. Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani."
Jeesus opettaa, että VAIN HÄN on tie Jumalan luo.
Vl-saarnamiehet opettavat, että VAIN ME (= vanhoillislestadiolaiset) olemme tie Jumalan luo.
Kumpaa sinä uskot?
Uskon vain Jumalan armoon. Jumala on valinnut pelastetut ja johdattaa heitä läpi myrskyisen ja syntihoukutteisen maailman. Omilla teoilla ei voi vaikuttaa pelastumiseen. Tosin hyvä ihminen tekee hyviä tekoja.
Roomalaiskirjettä ei muuten saisi liikaa korostaa. Kirjoittajasta ei ole varmuutta(Paavali?). Ja Roomalaiskirje on osoitettu Rooman silloiselle kristitylle seurakunnalle senaikaisine ongelmineen.
""Sen tähden on tärkeää, että viljelemme saarnoissamme Kristuksen sanaa, emmekä omia käsityksiämme ja oppejamme. Tämä vie tietysti määrätyssä mielessä oman valtamme pois puheistamme ja valta siirtyy Kristuksen sanalle ja Pyhälle Hengelle, mutta näin tietysti pitääkin olla""
Aivan oikein! Vain yksin Kristus on kerskauksemme kohde, kuten Paavalilla!
Siksi täytyisi opetuksissamme tuketua neljän evankeliumikirjan opetuksiin. Sieltä löytyy nimenomaan Kristuksen Sanaa.