Neuvoja/vinkkejä/ideoita aloittelijalle?

Unohdin vielä kysyä, mistä kannattaa akvaariota katsella, jos sellaisen hankkii? Onko riskialtista ostaa vanha ja käytetty, vai pitäisikö pelata varman päälle? Mitä hintaluokkaa esim. 170l akvaario keskimäärin edustaa?

Hei.

Ennen harrastuksen aloittamista kannattaa hankkia mahdollisimman paljon tietoa netistä ja kirjoista. Välillä nimittäin tulee vastaan mitä kummallisempia kalayhdistelmiä, kun aloittelijat eivät ole viitsineet ottaa selvää kalojen vesiarvovaatimuksista, yhteensopivuudesta jne.
Aqua-webistä löydät paljon tietoa ja voit kysellä siellä tarkemmin vaikkapa kalastovalinnoista ym.

Sitten kysymyksiisi:

Mielestäni iso akvaario on helppohoitoisempi. Juuri kuten sanoitkin, että pysyy puhtaampana. Meillä on 190l ja 53l akvaariot, ja tuo pienempi likaantuu nopeammin, vaikka molemmista vaihdetaan vesi ja lapotaan pohja kevyesti kerran viikossa. Toki puhtaana pysyminen riippuu siitä, paljonko sinulla on kaloja, ja mitä lajia.

Sentti kalanpituutta litraa kohden on ihan hyvä sääntö. Tosin tämä koskee noin 5 sentin mittaisia kaloja. Pieniä kaloja voi olla enemmän, suurempia vähemmän. Isot kalat tarvitsevat enemmän tilaa, eli litra senttiä kohden on liian vähän. Kirjoahvenet tarvitsevat myös reippaasti enemmän tilaa, koska ovat reviiristään tarkkoja.

Eli noita tetroja varten et tarvitse 170l akvaariota.

Tetroja en laittaisi kuin kaksi parvea (riippuen akvaariosi koosta). Useimmat tetrat kun oleilevat keski- tai pohjakerroksessa, joten tulisi liikaa hulinaa jos kaikki uivat samassa vesikerroksessa :) Tetroja kannattaa aina olla kunnon parvi, mutta näin olitkin suunnitellut. Pohjalle voit ottaa suunnittelemasi partamonnit tai sitten parven joitain monnisia.

Palettikalaan en ota kantaa.

Kalastosuunnitteluun vielä muutama asia, jotka syytä huomioida:
- vesiarvot suunnilleen samat, vältä ääriarvoja (lämpötila, pH, kovuus)
- onko parvikala? viihtyykö yksin? pidetäänkö pareittain tai haaremina?
- paljonko vaatii tilaa
- onko reviirikala. Esim. taistelukalakoiraita EI voi laittaa samaan akvaarioon ollenkaan!
- pinta-, keski- ja pohjakalasto. Älä laita liikaa kaloja samaan "kerrokseen"
- millaiset ympäristövaatimukset. Tarvitseeko kala tiheän kasvillisuuden tunteakseen olonsa turvalliseksi? Monnisille taas oltava aina hieno hiekkapohja.

Tässä nyt jotain vastauksia. Muista myös huolellinen kypsytys, ennenkö hankit mitään kaloja.

Kiitoksia! Paljon tuli 'vanhaa' ja opittua tietoa, mutta myös rutkasti uutta, kiitos todella paljon asiallisesta viestistä ja panoksestasi vastaamisen suhteen! Merkitsee minulle paljon!

Esim. en ollut ajatelliut ollenkaan, missä kerroksessa kalat yleensä viihtyvät! Monnien tiedän olevan pohjakaloja, muuten tuli ihan uutta tietoa minulle, kiitos! Onko ehdotuksia, millaisia pintakaloja kannattaisi ottaa pehmeään veteen, jos seura-akvaariossa kavereina tosiaan monnit ja tetrat :) ?

Onko muuten väliä, miten tykkää maisemoida tilaa ja mitä kasveja tilaan laittaa? Piilopaikkoja, oksia ja suojaisaa kasvistoa olen miettinyt niin, että kaloilla on myös mahdollisuus hakeutua turvaan mahdollisimman moneen paikkaan niin halutessaan! Olen myös lukenut, että esim. simpukankuoria ei välttämättä kannattaisi käyttää sisustukseen, sillä niistä voi liueta veteen joitakin bakteereita ja aineita, jotka saattavat herkille kaloille aiheuttaa sairauksiakin?

Joissakin akvaarioissa on olemassa sellainen sininen 'yövalo', toisissa vain sammutetaan valot kokonaan yöksi. Kumpi vaihtoehto on parempi vai onko sillä väliä? Miten kalojen kanssa, jos esimerkiksi lähtee reissaamaan lyhyemmälle tai pidemmälle matkalle, ruokinta-automaatteja on olemassa, mutta mites sitten tämän valaistusasian kanssa? Voiko kaloilla pitää valoa silloin kokoajan päällä vai mielummin sammuksissa, vaikuttaako se kaloihin jotenkin? Kuinka pitkäksi aikaa akvaariota yleensäkään uskaltaa jättää 'omin päin' vai olisiko syytä hankkia kaloille hoitaja pienen viikonloppu lomankin ajaksi?

Tuli myös valaistuksesta mieleen, kuinka paljon akvaariot keskimäärin kuluttavat sähköä? Ovatko hirveitä sähkösyöppöjä vai onko pieni kulutuksinen? Ja vaikuttaako akvaarion koko tässäkin, paljonko virtaa menee akvaarion laitteiston ylläpitämiseen?

Olen tutustunut eri kalalajeihin, ja siinä sivussa myös esim. leväkatkarapuihin. Innostuin ajatuksesta, että sellainenkin voisi olla hauska akvaariossa, mutta sitten tuli mieleeni muutama kysymys:
-Miten tulee toimeen monnien kanssa? Tuleeko tappelua elinoloista, esimerkiksi? Pitäisi ainakin tulla pienten kalojen kanssa toimeen, mutta kirjoahvenet voi vahingoittaa ja pahimmassa tapauksessa syödä pienen ravun.
-Jos on monnejakin, riittääkö levä? Luin jostain, että alkaa herkästi tuhoamaan akvaarion kasvillisuutta, jos levää ei ole tarpeeksi tarjolla. Ja leväkatkakin viihtyisi paremmin, jos lajitovereita ympärillä, eli tulisiko pohjaan tungosta, jos olisi esimerkiksi kaksi helmipartamonnia ja kaksi-kolme leväkatkaa?
-Onko hoito helppoa? Leväkatka vaatisi ilmeisesti ainakin ehdottomasti tuota vedenparannusainetta kuorensa luomisen vuoksi, ja jos altaassa sairaita kaloja, niin katkat on siirrettävä pois altaasta lääkinnän ajaksi, sillä iso osa kalojen lääkkeistä ei katkaravulle sovi.. Mutta onko olemassa muuta, mitä pitäisi ottaa huomioon?

Osaatko/osaatteko suositella hyvää akvaariokirjallisuutta, mihin aloittelijan kannattaisi tutustua? Painettu teksti on aina joltain osin luotettavaa, netistä monesti saa niin epävarmaa tietoa loppuviimein, että olisi hauska tutustua ihan aiheen kirjasisältöön!

Tässä taas muutamia kysymyksiä, kiitos kovasti vastauksesta :) !

Hyvä, jos vastauksestani oli apua :) Tässä lisää:

Pintakalaksi voisit harkita jotain rihmakalaa, jos niihin tykästyt. Esimerkiksi hunajarihmakala on kiltti ja pieneksi jäävä kala. Isoon akvaarioon kävisi sinirihmakala, tosin se jakaa mielipiteet; osalla koiras on jahdannut naaraan melkein henkihieveriin, osalla taas tulleet hyvin toimeen. Meillä on sinirihmapariskunta, tulevat toimeen hyvin, vaikka koiras välillä ajaakin naarasta.
Muille kaloille sinirihmat ovat olleet harmittomia ja kilttejä.
Hienon värinen rihmakala on myös kääpiörihmakala.
Rihmakaloja hankitaan yleensä pariskunta tai haaremi (1koiras 2-3naarasta). Poikkeuksena taistelukala (tämäkin kuuluu labyrinttikaloihin), jos haluaa koiraan niin sen kanssa voi pitää vain naaraita.
Jos harkitset rihmakalojen ottamista, muista kalojen yhteensopivuus lämpötilan puolesta. Rihmakalat nimittäin viihtyvät lämpimämmässä.

Jos rihmakalat eivät innosta, tapparakalat voisivat olla mielenkiintoinen vaihtoehto. Ovat vähän erikoisempia ja kilttejä sekä rauhallisia kaloja. Meillä on marmoritapparoita, ovat harmittomia muille kaloille, hienoja ja pieneksi jääviä. Tapparoita on muitakin lajeja, tosin vähän vaatimattomamman värisiä.

Pintakaloja löytyy paljon paljon muitakin, joten kannattaa selata nettiä ja kirjoja.

Akvaarion maisemoit niinkuin itse haluat. Voit istuttaa kasvitiheikköjä aremmille kaloille, mutta muista jättää vapaatakin uintitilaa. Yleensä isot kasvit istutetaan taka-alalle ja pienempiä eteen ja keskelle. Aluksi kannattaa valita nopeakasvuisia ja helppoja lajeja, niitä voi vaihtaa sitten myöhemmin. Esim. vallisneriaa, vedensuosikkia, vesitähdikkejä (intian-, jätti), argentiinanvesiruttoa jne. Melalehdet ja vesimiekat myös käypiä.

Simpukankuoria vältetään, koska niistä voi irrota kalkkia. Pehmeän veden kaloillehan tämä ei ole hyväksi. Kuitenkin Suomessa vedet ovat yleensä pehmeitä ja karbonaattikovuus (=puskurointikyky) matala, joten pari kuorta tuskin haittaa mitään. Päinvastoin karbonaattikovuus pysyy vähän korkeampana, jolloin pH taasen ei laske liian matalaksi. Simpukankuoret eivät varmastikaan aiheuta sairauksia tms.

Valot sammutetaan yöksi. Valaistusta hyvä olla siinä 10-12h (jäljitellään tropiikin oloja).

Ruokinta-automaateista ei ole kokemusta, meillä on ollut aina hoitajat. Kalat kyllä pärjäävät pari päivää ruokkimatta (paitsi ehkä poikaset). Viikossa olisi muutenkin hyvä pitää yksi paastopäivä.
Valaistuksen voit hoitaa ajastimilla.

Sähkönkulutus riippuu laitteista, joita akvaariossa on. Eihän akvaario kyllä paljon sähköä syö. Isoissa akvaarioissa tietysti oltava tehokkaampi pumppu, valaistus jne joten vievät enemmän sähköä. Ero tuskin mikään hirveän suuri on, paitsi jos sulla on todella isoa allas.

Sitten katkaravuista (eli akvaarioissa pidetään sukarapuja):

Meillä on tulisuka- ja kirsikkasukarapuja. Ravut eivät tee mitään kaloille, monnisten kanssa ei mitään ongelmaa. Useimmat kalat kyllä popsivat rapuja suihinsa (varsinkin poikasia), joten jos sukaravuista haaveilet, niin kalastoon kiinnitettävä huomiota. Monilla huonoja kokemuksia rihmakaloista, mutta joillain yhdistelmä toimii, joillain ei.

Leväsukaravut kasvavat vähän isommiksi, noi meidän ravut jää siinä 3cm mittaisiksi. Leväsukarapujen kanssa ei ole pelkoa ylikansoituksesta, koska poikaset kehittyvät vain murtovedessä. Muut sukaravut lisääntyvät nopeasti (ja makeassa vedessä)

Ravuille voi ostaa niille tarkoitettua ruokaa.

Hoito on helppoa, ravut kylläkin sotkevat aika paljon. Ovat melko tarkkoja lämmöstä (ainakin tulisuat, ei saa nousta liian korkealle). Lämpötilat aas pitää ottaa huomioon kalastosuunnittelussa, jos haluat myös sukarapuja. Varmasti löydät kompromissiratkaisun, kunhan vältät ääriarvoja. Kirsikkasuat ovat kestävämpiä kuin tulisuat.

Ravut ovat todella herkkiä esim. kuparille ja kloorille, joten hyvä vedenparannusaine on ehdottomasti tarpeen.
Leväsukaravuista ei tosiaan kokemusta, mutta ehkä voisit harkita muitakin rapuja? Ravut voivat sitten piilotella, jos kalat niitä häiritsevät uteliaisuuttaan. Laita paljon piiloja ja kasveja (jaavansammal suosittua rapujen keskuudessa).

Markku Varjon akvaarioteokset ovat luotettavia ja hyviä, suosittelen niitä. Myös Suuri akvaariokirja oli ihan ok. Ja kannattaa vierailla Aqua-Webissä :)

Kiitos jälleen kerran perusteellisesta vastauksesta! On ihanaa, kun oikeasti saa vastaukset kysymyksiinsä ja vielä vähän enemmänkin!

Tässä hiukan tein matkailua internetin ihmeellisessä maailmassa pintakalojen suhteen ja vastaani tuli vaikka minkä näköistä, väristä ja kokoista yksilöä. Aqua-webissä jäin kuitenkin lukemaan topicia sympaattisesta ja kalaksi jopa sosiaalisesta lierosesta, käärmekalasta! Ihmisten kokemuksia ja tarinoita lukiessa aloin rakastaa kyseistä lierokalaa aivan suunnattomasti, ja pelkkä kuvien katselu sai hyvälle tuulelle kun kalalla veikeä, lähes hymymäinen ilme on kasvoillaan :D

Kalojen ja kasvien ei todellakaan tarvitse olla samalta alueelta. Voit siis yhdistellä vaikkapa aasialaisia ja etelä-amerikkalaisia lajeja, jos muuten vain sopivat vaatimuksiltaan yhteen. Jotkin harrastajat tosin haluavat luoda esim. aasialaisen biotoopin/geotoopin, ja ottavat vain aasialaisia kaloja ja kasveja. Tällöinhän valikoima on tietysti hieman suppeampi.

Kalojen kanssa voi pitää sukarapuja ja kotiloita (esim.omena). Kilpikonnia ei voi laittaa samaan akvaarioon, koska kalat ovat niiden luontaista ravintoa. Sammakot laittaisin lajiakvaarioon. Kyllähän niitä näkee eläinkaupassa pidettävän samassa akvaariossa kalojen kanssa..

Juwelin akvaarioista ei ole kokemusta. Ostimme toisen akvaarioista käytettynä, toinen tehtiin itse. Käytetyn akvaarion ostaminen on aina riski, pitäisi vähintään tarkistaa silikonien kunto jos käytetyn hankkii.
Eheimin suodattimet ovat hyviä ja hiljaisia. Meiltä löytyy Eheimin ulkosuodatin, on ollut kestävä. Rapulassa on myös Eheim, Pickup.

Tuskimpa kalat taustapaperista niin piittaavat, kunhan jonkinlainen vaan on antamassa suojaa. Meillä on peruskasvitausta, se käy hyvin. Taustaksi voi laittaa myös maalatun kartongin tms.

Voit käyttää luonnonkiviä, kunhan peset ne hyvin. Älä ota kiiltäviä kiviä, ne voivat olla malmikiviä, joista irtoaa metalleja. Useimmat kivet kyllä ovat turvallisia.

Akvaarion muutosta ei ole kokemusta, varmasti mukava homma siinä :) Ämpärissähän kasvit ja kalat kuljetetaan.
Kypsyttämisestä löytyy Aqua-webistä niin paljon keskusteluja, etten sen enempää ala selittämään. Mutta vettä ei tarvitse säästää. Vanhaa vettä yleensäkään ei tarvita kypsyttämiseen, sillä hyödylliset bakteerit elävät pinnoilla (hiekassa, kasveissa, suodattimessa..)

Voiko levä katkoja akvaario kasvattaa ? Ja minkä laiset olot niillä pitäis olla?

Kuinka iso akvaario 11 kardinaali tetralle pitäisi olla ?

itsellä nousi 500l akvaarion kanssa 60e kuukaudessa