Kun on jaettu sama vuode ja palataan ystäviksi. Mitä siitäkin seuraa? Pelkkää hyvää, niinhän me väitämme...? Entiseen olisi helppo palata, vain pieni lipsahdus ja mistä löytäisimmekään itsemme, toisemme. Mitäpä jos sittenkin kokeilisimme jotain uutta? Miks mun pää väittää, että sitä me molemmat haluamme, niin se vain on tarkoitettu?
Iso riski
se olisi.
11211
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Miten sä haluaisit, että me kokeiltaisi jotain uutta? Miten sellaisessa edettäisiin? Voi olla että oot tuossa kaikessa oikeassa.. on niin vaikea tietää näitä asioita etukäteen. Mä uskon, että me pystytään siihen mihin me päätetään ryhtyä. Oot kyllä oikeassa tuossa, että kun palattaisi takaisin ystäviksi sen jälkeen, se lipsahduksen riski olisi aina olemassa, koska ollaan toisillemme erityisiä.
Elikkä,jos minäkin alan lipsahtelee ja ottaan etäisyyttä suhun,eikö peli olis sit tasan?
Olisi kai vaikkei tää oo peli. Vaikka mä tuossa tarkoitinkin sitä, että lipsahdettaisi takaisin toistemme syliin uudelleen ja uudelleen, mikä on todennäköisempää.
Se etäisyydenotto oli multa tosi paha virhe kun luulin ettet sä oo sä. Ainakin opin siitä ja tiedän etten anna mitään sellaista virhettä tapahtua enää koskaan. En tee sellaista enää, opin kerrasta. Mutta jos sä haluat kostaa sen mulle, niin tee sitten niin, oon sen ansainnut ja ootan sua. Olisin onnellinen jos olisit siinä, mutta jos et voi sitä muuten antaa anteeksi, niin tasaa ne asiat sitten. Rakastan silti.
Kun kahdesta aikuisesta ihmisestä on kysymys, niin järkevin tapa aloittaa lienee avoin, rehellinen keskustelu ;) Se ei vaan ole ihan niin heppoa kuin luulis, voi olla että musta joutuu puristaan ulos sen totuuden, jos se yleensä ottaen mitään merkitsee.
Puristelen sitten sua vähän sieltä täältä :) Se avoin ja rehellinen keskustelu kuulostaa tosi hyvältä ja uskon että se on järkevää ja saadaan tilannetta selkeämmäksi ja tiedetään sitten miten asioiden kanssa edetään. Sun onneksi oon hyvä puristelija :) Ja kyllä se totuus merkitsee. Sä oot mulle tärkeä ja arvostan sun ajatuksia paljon. Tuntuu itsestäkin siltä, että asiat on helpompia, kun yhdessä pohditaan ja voidaan kaikesta jutella avoimesti. Se on järkevää ja hyvä alku.
Kuulostaa hyvältä. Meidän tapauksessa täytyy myös muistaa että mä saatan olla vihainen miehelle, joten hänen tulee myös siihen varautua, eikä heti alkaa kostamaan. Haluan olla rehellinen ja kertoa kuinka pahalta musta tuntuu
Musta tuntuu vaan hyvältä saada kuulla kaikki hänen tunteensa. Haluan kuulla kaiken. Osaan ottaa sen hyvin vastaan, jos mulle ollaan vihaisia ja haluan vaan auttaa ja parantaa sen. En ala kostamaan, vaan autan sen mielen paremmaksi. Jos oon rikkonut, niin korjaan aina. Mulle saa aina kertoa jos on paha mieli. En suhtaudu mitenkään inhottavasti, vaan pidän huolta ja korjaan. Se on tärkeetä että se paha mieli saadaan paremmaksi.
Kun on viestitellyt paljon toisen kanssa ja luulee tunnistavansa tyylin :) Sait hymyn huulille, se oli pitkästä aikaa aito. Ihan kuin silloin kun me suoraan toisillemme kirjoitelttiin. Hullua, tiedän ;)
Hän on kyllä hyvä puristelija ja saa puolestani puristella mua niin paljon kun haluaa. Totuus paitsi kiehtoo, myös pelottaa. Se muuttaa asioita pakosti ja se muutos, niin... Hän tietää.
Mua hymyilyttää ajatus sun hymystä, lämmittää :) Ollaan niin kuin kaksi uteliasta lasta, joita se totuus kiehtoo. Annetaan sen kiehtoa meitä hitaasti, mutta varmasti. Puristelen paljon, mutta hellästi, niin asiat muuttuvat omalla painollaan ja voit siitä puristelusta nauttiakin välillä :) Joskus ihan se pelkkä puristaminenkin voi kiehtoa, jos oikeasta paikasta :)
;D Lapset ottaa riskejä, sen kummemmin ajattelematta. Joskus toivoisi pystyvänsä samaan. Asiat kuitenkin muuttuu, kun kokemusta kertyy. Kiehtoo, varmaan lopun elämää. No meistä on tosiaan moneksi, kuka tietää kuin käy kun tarpeeksi puristetaan? ;)
Me voidaan ajatella ja jutella ja ottaa vain hyvin hallittuja riskejä, mutta säilytetään kaikessa se lapsenomainen uteliaisuus ja annetaan puristelun kiehtoa, niin eiköhän me jotain totuuksia joskus löydetä :) Ja katsotaan sitten mitä sen puristelun kanssa käy, sitähän ei ikinä tiedä, jos kovasti siitä tykkäätkin, niin sitten ne totuudet on tosiaan kiehtoo kun niitä tulee ilmoille, mutta katsellaan :) Ainakin oot sellainen tosi puristeltavan oloinen, niin siitähän on kai ihan hyvä lähteä :)