Useassa ketjussa tällä palstalla valitetaan ettei purjeveneestä pääse eroon. Puuttuvatko ostajat vai ovatko hinnat pielessä? Jos kysyntää ei ole hintojen pitäisi laskea. Vai roikotetaanko ilmoituksia nettiveneessä mentaliteetilla - jos joku maksaa tuon niin myydään. Sehän vääristää myyjän odotuksen kauppahinnasta ja pysäyttää kaupan.
Ovatko hinnat kohdallaan?
markkinamies1
98700
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 98
Vanhimmat
Missä kukaan on valittanut, ettei pääsisi eroon? Siis ettei itse pääsisi. Niitä krijoituksia on pilvin pimein, joissa veneettömät valittavat, että veneet pysyvät kauan myynnissä ja hinnat ovat liian kovat.
Totuus muuten mitä ilmeisimmin on se, että melko suurella osalla myyjistä kuvio on nimenomaan "voisin myydäkin, jos joku maksaa tarpeeksi".
Tässä lieneekin tyyppiesimerkki niistä Nettiveneessä veneitään roikuttavista tolloista. Käyvät täällä sitten kertomassa, että hinnat ovat kohillaan, mutta ostajat ovat vaan niin typeriä, etteivät ymmärrä maksaa enemmän kuin vene maksanut muutama vuosi sitten uutena.
Kyllä nämä "myyjät" ovat se evoluution pohja näiden juttujensa kanssa, eivät ole oikein sisäistäneet nykyajan kaupankäyntiä, vaan ovat jämähtäneet aikaan kun tavarasta oli pula.
Säälittävä olet itse. Et ymmärrä markkinatalouden ideaa. Kauppa syntyy, jos korkein ostajalle sopiva hinta ja alin myyjälle sopiva hinta menevät "limittäin". MUTTA: molemmilla on täysi vapaus olla ostamatta/myymättä. Toisin sanoen absoluuttisesti oikeaa tai väärää hintaa ei ole olemassa.
Tuo alempana oleva kommentti on hyvä: välittäjille kaupan syntyminen on tärkeämpää, joten heidän hintansa joustavat enemmän. Tässä mielessä on totta, että Nettiveneen ja vastaavien maksuttomuus on vähän ongelma, koska ilmeisesti aika isokin osa "myyjistä" ei ole kovin vakavissaan myymässä. Ilmoitusta voi pitää siellä ikään kuin huvin vuoksi, "jos vaikka tärppäisi".
Kyse ei siis ole siitä, ettei "ole sisäistetty nykyajan kaupankäyntiä" vaan siinä, ettei olla käymässä kauppaa. Varmasti se on venettä etsivälle ihan aidosti turhauttavaa, jos tuntuu, että pyyntihinnat ovat liian kaukana eikä vastapuoli tule pyynnöstä alas. Johtui se tunne sitten rahanpuutteesta tai vertailusta muiden maiden hintatasoon tai vain muuten omasta arviosta kaupankohteen arvosta.
Mutta enpä tosiaan ole nähnyt yhtään sellaista kirjoitusta, jossa joku valittaisi, ettei pääse veneestään eroon. Laiturilla toki olen kuullut sanottavan niin sitä, ettei saa haluttua hintaa kuin sitäkin, ettei ole edes kyselijöitä.
Ai niin muuten: tässäkin on näkyvissä tietty jako kahteen. On niitä veneilijöitä, jotka haluavat vaihtaa venettä muutaman vuoden välein. Ja on niitä, jotka pitävät samaa venettä 20-30 vuotta tai kauemminkin, jopa periyttävät sen seuraavalle sukupolvelle. Eiköhän tuo ero näy sitten myös asenteessa omaan myyntihintaan.
Älä selittele typerys.
Suomessa kulttuurina ollut kierrättää vahinkoa. Kun on itse maksanut jopa omasta mielestään liikaa veneestään, haluaa vahingon pistää kiertämään seuraavallekin. Se on käymässä kokoajan vaikeammaksi. On niin helppoa ostaa vene mistä tahansa EU-maasta, ja varsinkin vertailla hintoja.
Lisäksi varsinkin suomalaisten myyjien olisi hyvä sisäistää ajatus siitä, että itseasiassa ostaja on se joka hinnoittelee tuotteen. Myyjälle jää vain mahdollisuus ottaa tai jättää. Nykyään selittely siitä, että ei ole mikään pakko myydä - on lähinnä lapsellista veneestä joka roikkuu mahdollisesti vuosia jossain ketaisessa pörssissä ja Nettiveneessä.
Lähes kaikki ostajat kyllä ymmärtävät ja tietävät, että kaikki veneet ovat ostettavissa, ei sitä tarvitse erikseen tiedottaa myyntipalstalla ylihinnoitelemalla veneensä ulos markkinoilta.
Ihan mielenkiinnosta: mitäs ajattelit tehdä, jos minun myynnissä oleva veneeni kiinnostaisi sinua kovasti, mutta sen hinta on mielestäsi liian korkea ja minä en suostu laskemaan hintaa?
Lyödä minua turpiin ja ottaa veneeni?
Haukkua minua tolloksi ja ottaa veneeni?
Vaiko se todennäköisin vaihtoehto: ostaa halvempi vene?
Vai onko mielessäsi vielä joku kikka kolmonen?
Sinä et sitten millään suostu ymmärtämään sitä, että osa myyjistä ei ole kovin tosissaan liikkeellä vaan käyttää puolihuvikseen hyväksi ilmaista ilmoittamismahdollisuutta testatakseen, jos vaikka joku maksaisi heille sopivan hinnan. Mitä vikaa siinä on?
Minun veneeni ei muuten ole ostettavissa lähellekään sen markkina-arvoa. Jos olet kyllin hullu maksaaksesi tuplahinnan muihin samankaltaisiin nähden (menisi reilusti yli sadan ison rahan), niin sitten voin ruveta keskustelemaan :) Muutenhan minun ei kannata myydä, koska en saisi riittävän hyvää venettä tilalle. Eipä tosin ole ilmoitustakaan ulkona.
Mitä nyt sitten halusit kertoa? Harrastat veneen myyntiä hulluun ylihintaan? Miksi ihmeessä? Et halua myydä, mutta haluat testata jos joku olisi valmis siitä sellaisen sairaan ylihinnan maksamaan . . . . taas kerran, miksi ihmeessä?
En tarkoittanutkaan, että hieman poikkeuksellisen ajatusmaailman omaava veneenomistaja myisikään venettään mistään hinnasta, tarkoitin lähinnä tavallisia kuolevaisia veneilijöitä, en tosiaankaan yli-ihmisiä :)
"Miksi ihmeessä?" Haluaahan hän myydä tapauksessa että joku maksaa sairaan ylihinnan, tottakai haluaa, souvvat !
Minulla on bavaria 44.Myyn 150.000 eurolla.Vene välimerellä.
Yksityisten veneet ovat usein kalliimpia kuin liikkeitten. Tietysti kunnossa voi olla eroa mutta liikkeitten täytyy saada veneitä myös myytyä, muuten ei leipää tule. Yksityiset voivat roikottaa kohtuttomilla hinnoilla ja odottaa "lotto-voittoa".
Suomesta. Täällä on vain kalliita ikäloppuja purkkeja.
Välimereltä ja jenkeistä saa lähes ajamattomia, hyvin varustettuja ja hoidettuja veneitä pilkkahintaan.
Hintapyynnöthän eivät koskaan anna aivan todellista kuvaa siitä, millä hinnalla veneet todellisuudessa vaihtavat omistajaa. Mutta kuten on jo täällä sanottukin, on aika ilmeistä, että hintapyynnöissä on todella tinkivaran lisäksi jonkinlaista "toiveajattelua" mukana. Vaan enpä minä tiedä, onko siinä sinänsä mitään väärääkään. Jokainen myyjä hinnoittelee oman makunsa ja oman tilanteensa mukaan. Se, joka haluaa kerta kaikkiaan päästä eroon veneestä tai jonka on edes jotain rahaa saatava, hinnoittelee aggressiivisesti. Se, joka ei ole kovin tosissaan vaihtamassa venettä tai luopumassa veneilystä, hinnoittelee sitten sellaisella " en minä tästä luovu ilman isoa rahaläjää" -pohjalla.
Koska kauppa ilmeisesti käy aika nihkeästi, voidaan ihan hyvin perustein sanoa, että ostajien kannalta hinnat eivät ole kohdallaan. Kun toisaalta hinnat eivät näytä putoavan, on ilmeistä, ettei myyjäpuolella suurempaa hätää ja myyntitarvetta ole eli heidän mielestään tilanne on ihan hyvä näin.
Olen itse ollut sitä mieltä, että kohtuullisesti hoidetun käytetyn veneen nimellishinta laskisi n. 5% per vuosi. Ei siis prosenttiyksikköä vaan prosenttia. Tätä kaavaa soveltaen sain itse edellisen veneeni myytyä ihan sujuvasti. Ja kun laskin huvikseni, mitä se tuottaisi nykyveneeni hintapyynnöksi nyt, sain hieman alemman hinnan kuin halvin Nettiveneestä samanlaisesta tällä hetkellä löytyvä pyyntö.
En ole kylläkään varma, miten hyvin tämä kaava sopii alle viiden vuoden ikäisiin veneisiin. Niissä pitäisi tietysti muistaa sitten se, että hintapyynnön vertaaminen uuden veneen listahintaan on lähes aina harhaanjohtavaa. Sen veneen todellinen kauppahinta uutena kun on lähes poikkeuksetta ollut 15-30% listahintaa korkeampi. Puhun nyt siis matkapurjeveneistä, en vaikkapa Bustereista tms.
Käytettyjen veneiden hinnoitteluun ei ole mitään kaavoja, eri veneet eriaikoina halutumpia ja siksi hinnat vaihtelevat erilaisten "buumien" mukaan.
Uusienkaan veneiden listahinnoista ei kannata niin kovin suurta murhetta kantaa - kaikki on neuvoteltavissa. Mikäli keskustelu ei jotain myyjää kiinnosta, sitten voi siirtyä seuraavaan liikkeen kanssa keskusteluun. Tarvittaessa vaihdetaan asiointi maata.
Kyllä mä luulisin, että tuo Perhepurjehtijan 5% kaava on aika hyvä nyrkkisääntö sillä tavalla, että jos käytettävissä olisi dataa vaikkapa muutamasta sadasta toteutuneesta venekaupasta muutaman vuoden ajalta, niin trendiviiva menisi aika lähelle tuota. Normaalia hajontaa sen ympärillä olisi kuten kaikessa.
En kyllä ole havainnut käytettyjen kohdalla tuollaista "buumivaihtelua". Minusta on pikemminkin niin, että käytettyjen kaupassa näkyvät ihan samat trendit kuin uusien kohdalla. Jotenkin näin:
-valtavirta haluaa ensisijaisesti parempaa asuttavuutta ja sisätilamukavuutta, näkyy selvästi katsoessa veneiden kehitystä 1970-luvulta tähän päivään.
-sitten on pieniä sivuvirtauksia, veneitä, joiden hintakehitys ei seuraa valtavirtaa mutta joiden ostajajoukkokin on paljon suppeampi. Puuveneet yleensä, "klassikot", "sporttiveneet".
Millä pirulla siitä hinnasta paljoa keskustelet, kun olet jostain syystä mieltynyt tiettyyn venemalliin ja sitä tuo maahan vain yksi toimija? Bavan kohdalla oli jossain vaiheessa vissiin sellainen tilanne, että porukka kävi hakemassa niitä Tallinnasta Sarlinilta, mutta muuten en ole kuullut itse asiassa yhdestäkään tapauksesta ikinä, että joku hakisi cruiseria uutena ulkomailta. Siis todellisesta tapauksesta, kyllähän sitä spekulaatiota on ollut, että hakisi vaikka Saksasta.
Kyllä sitten saadaan yksinkertaisesta asiasta hirveä polemiikki aikaiseksi. On niitä Bavarioitakin haettu Saksasta uutena, Dehlereitäkin yms.
Buumeja on, havaitsetpa niitä tai et - kun on yli 35 vuotta veneiden kanssa häärinyt, tietää ja huomaa sellaisia asioita joita "älyköt" eivät todellakaan tajua. Täällä sitä sitten viisastellaan kaikenmaailman kaavoilla ja kaikenlaisella hömpällä. Vain kokemus opettaa.
Ei voi olla ihmisen elämä noin vaikeaa, kyse on vain veneestä, olipa se uusi tai vanha. Ei kaavoja, ei salatiedettä tai kristallipalloja. Veneen hankinta on tunne ja järkiasia, valitettavasti pääosalla järki unohtuu tyystin, ja silloin onkin vain tunne, ja toisten samanlaisten "tieto" asiasta. Se tulee kalliiksi, ja siksi on parempi unohtaa laskukaavat käytetylle veneelle ja muu hömppä. Valitse vene josta pidät, sitten alkaa kaupankäynti joka jatkuu niin pitkään kunnes olet tehnyt ratkaisun, joko ostaa tai olla ostamatta sen veneen.
Ei hittovie voi olla noin vaikeaa yksinkertainen asia.
"Venepalot, karilleajot ja varkaudet" tulevat yleistymään!
Näiden myyn jos saan tarpeeksi rahaa-myyjien ei kannata loukkaantua jos tarjoukset veneestä ovat jotakin muuta kuin pyynti on...
Vastauksena kysynykseesi: vapaassa markkinataloudessa hinnat ovat aina kohdallaan.
Hinnoilla tarkoitan ostajan maksamaa hintaa, kun kauppa tehdään.
Myyjillä on erilaisia tilanteita, varsinkin veneissä. Minullakin on suht' kallis vene myytävänä, mutta koska veneestä ei ole velkaa eikä rahaa nyt tarvita, minun ei kannata tinkiä hinnasta juurikaan, vaan mieluummin odotella rauhassa aikojen paranemista.
Sitten on varmasti sellaisiakin myyjiä, jotka syystä tai toisesta todella tarvitsisivat nopeasti rahaa, tai jopa eivät kykene maksamaan veneen ylläpitokustannuksia. Silloin tingitään hinnasta.
Mitä kummallista tai valittamisen aihetta tämmöisessä markkinassa on? Nyt on sellainen aika, että hyvän veneen voi saada hyvinkin halvalla, mutta ei kaikkia veneitä. Niin yksinkertaista se on. Kannattaa tarjota, eikä pidä pettyä, jos kaikki eivät tarjoukseen tartu.
Kun selvästikään ei kauppa käy (samat veneet vuosia myynnissä), siis hinnat ovat pielessä - ei voi olla näin vaikea asia.
Miksi sinua harmittaa, jos venekauppa ei käy?
Ihan varmasti sinulle myydään vene, uusi tai käytetty, jos sellaisen haluat ostaa.
Mikä on ongelma?
Ongelma lienee nämä kaltaisesi typerykset, jotka höpöttävät ja höpöttävät kaupankäynnistä ja markkinoista, aivan kuin tietäisivät ja ymmärtäisivät niistä jotain. Kuitenkin jokainen kommenttinne kertoo aivan päinvastaista.
Miksi esiintyä "asiantuntijana", kun on vain unelma, jonka toteutumista odotatte epätoivoisesti. Tehkää asialle jotain, älkääkä viisastelko täällä, antamassa harhaanjohtavaa ja virheellistä kuvitteellista "asiantuntija" apua muille.
Ei kai asialle tarvitse mitään tehdä, miksi? On vähän niinkuin katiska.
Edelleen kysyn: miksi sinua (selvästikin, sananvalinnoistasi päätellen) harmittaa, jos venekauppa ei käy?
En yhtään yritä olla asiantuntija, mutta sen tiedän, että nyt on äärimmäisen huono aina myydä venettä, jos haluaa siitä hyvän hinnan. Siksi on onnekasta, ettei minun ole pakko venettäni myydä, vaan voin odotella aikojen paranemista.
Sinulla on kuitenkin hyvät mahdollisuudet saada nyt vene halvalla, jos sellaisen haluat.
Eli kerro nyt, mikä se ongelmasi oikeastaan on ja miksi ihmeessä pidät minua "typeryksenä"? Häiritsenkö tai haittaanko jotenkin sinun venekauppojasi?
Voin olla väärässä, mutta en usko muutaman vuoden takaisten hintojen enää palaavan. Osaltaan syynä on venemarkkinoiden kansainvälistyminen. Keski-Euroopassa alkaa saamaan varsin kohtuulliseen hintaan suuria määriä 2000-luvun peruscruisereita, jotka vetovat suurimpaan osaan ihmisistä. 80-luvun veneiden vetovoima hiipuu näihin verrattuna. Massat loppujen lopuksi määrittävät eri veneiden hinnat.
Odottavan ajasta voi siten tulla pitkä, mutta eihän sillä ole väliä, jos sen voi viettää purjehtien mieluisalla veneellä. Jos kuitenkin veneellä ei ole käyttöä, on asia hankalampi.
Auttaa osto-ongelmaan jos suhtautuu siten että todellisessa myynnissä on halvemmat veneet eli käytettyjä veneitä ei olekaan paljon myynnissä. Olikein paljon tarjoamalla kaikki veneet on myytävänä vaikkei ole myynti-ilmoituksia.
Ja todennäköisesti niistä skaalan halvemman pään veneistä on eniten mahdollisuuksia tinkiäkin hinnasta, koska myyjällä lienee suurempi halu/tarve saada vene kaupaksi.
Niin no. Jos ajatellaan vain kaupan käymistä, niin hinnat ovat varmasti pielessä. Vaan kun veneet taitavat olla ainoa asia, jota ihmiset saattavat pitää kaupan vähän niinkuin huvin vuoksi, siksi ei markkinateoria tässä kohdassa toimi.
Toimii markkinateoria silti, miksei toimisi.
Ei vaan tunnu oikein toimivan, markkinat ovat oikeastaan pysähdyksissä.
Markkinateoria toimii ja melko vähäinen kaupankäynti on todellinen markkina. Jos myyntihalut olisivat yleisesti kovemmat niin keskimääräiset pyyntihinnat olisivat alemmat.
Ei se toimi juuri siksi, että "markkinaa" ei voi määritellä tuolla sinun rajauksellasi vaan ne toiveajatteluhinnoitellutkin kuuluvat mukaan. Mutta kun vene nyt jotenkin sattuu olemaan erikoistapaus hyödykkeenä. En minä ainakaan osaa oikein kuvitella mitään siihen rinnasteista. Asuntoaan kukaan ei pistä kokeilumielessä myyntiin, koska se on koti ja kaupan mahdollisesti toteutuessa pitäisi etsiä uusi, hoitaa muutto jnejnejne. ("Kukaan", hyvä on, ainahan joku poikkeus löytyy.) Autokin on päivittäinen käyttöesine, toisaalta niille on jotenkin selkeämpi hintatasotieto olemassa ja jos se sattuu menemään kaupaksi, niin uusi löytyy tarvittaessa heti ja helposti.
Mutta vene. Se on monelle toinen koti, josta ei mielellään luovu, ellei ole jo uusi hankittuna tai kiikarissa. Ja toisaalta taas siitä on vaivatonta luopua, jos houkutin eli rahanippu on riittävä. Jotain tämmöistä siinä on mielestäni takana, miksi juuri veneitä ja lähinnä vain veneitä pidetään kaupan sillä tyylillä, että jos joku maksaisi tarpeeksi.
Ja juuri siksi markkinateoria ei veneiden kohdalla toimi, koska sen enempää myyjillä kuin ostajillakaan ei ole samanlaista tarpeen sanelemaa motivaatiota kuin useimpien muiden hyödykkeiden kohdalla.
Vitsihän on siinä, että markkinateorian lähtöoletuksena on kaikkien osapuolten halu käydä kauppaa ja myyjän halu maksimoida voittonsa. Kun sitten jompikumpi noista lähtöoletuksista sattuukin pettämään, niin koko teoria karahtaa kiveen. On sen verran kauan aikaa kansantaloustieteen opinnoistani etten enää musita, oliko Adam Smithilla mitään varaumaa teoriassaan tämän tilanteen varalle vai lähtikö hän vain siitä, että nuo kaksi oletusta olisivat aina tosia.
Unohdat nyt että on olemassa sellainen ihmistyyppi jonka elämän tarkoituksena on tehdä kauppaa. Ja silloin on kaikki kaupan, aina. Vaihtoon menee talo, auto, vene, kesämökki, usein myös anoppi, kaikki lähtee heti, jos joku tollo tarpeeksi maksaa.
Voisin laittaa uutena ostamani 2010 veneen myyntiin ostohinta 35 000 mikä olisi 25 -jalkaiselle laitruriparlamentille sopiva jälleen myyntihinta?
Että mitä ja mikä?
Adam kääntyy haudassaan.
Otetaan vielä patri termiä mukaan yhtälöön, nimitäin kysyntä ja tarjonta.
Ne määräävät tuoteen hinnan.
Kauppa syntyy silloin, kun myyjä saa enemmän kuin mikä tuotteen arvo hänelle on ja osataja saa enemmän kuin sen arvo, mistä hän luopuu.
Käytetyn veneen kysyntä on pieni monestakin syystä. Vene on suurimmalle osalle ihmisistä ylellisyyshyödyke. Käytetylle Rolssille ei ole kysyntää koska sen status on uutuudessa. Sama pätee useisiin veneisiin.
Vertaus käytettyyn Rollssiin ei pidä paikkaansa. Mitä vanhempi R&R, sitä kovempi hinta. Jossain vaiheessa arvoautot - ja tietyt muutkin esineet - saavuttavat klassikkostatuksen ja sen jälkeen vuodet vain lisäävät vaihtoarvoa.
Sama pätee myös veneisiin. Epäilen, että vanhempia hyvin tehtyjä klassikkoveneitä ei tulla koskaan näkemään venehajottamoilla. Kuten ei vanhoja Rollssejakaan autohajottamoilla. Uudemmista veneistä en ole niin varma. Niiden rakenteita ei ole suunniteltu helposti korjattaviksi ja aikaa uhmaaviksi.
Hirveän hyvin muotoiltu!
Kyllä kauppa käy, myös venekauppa. Vaikka olisi mikä lama.
Hinnoista kiukuttelu netissä on ihan turhaa. Hinta on aina täsmälleen oikea, kun sillä kauppa tehdään.
Tietystikin jonkin vanhan hyväkuntoisen arvoveneen myynti on lähempänä mono- tai oligopolia kuin uudehkon Bavarian.
Minulla esimerkiksi on vene, jota ei enää valmisteta mutta jona moni silti haluaisi. Ei olisi kovin järkevää minun ruveta sitä "lama-alennuksella" tarjoamasn, varsinkaan kun ei ole mitään ongelmaa pitää se itselläni. Vai mitä, pojat?
Vanhoissa Rolsseissa on hintaa, mutta sillä ei ole mitään tekemistä ominaisuuksien kanssa. Niiden ominaisuudet häviävät kaikkein halvimmillekin nykyautoille kaikissa suhteissa. Ruostuvat pelit, onnettomat ajo-ominaisuudet, jatkuvaa huoltoa vaativat koneet ja laitteet jne. Ne kelpaavat pelkästään museoon tai tosi rikkaiden pyhäajoon.
Sellainen tyyppi, joka tänne kirjoittelee ja "pojittelee", ei taatusti omista mitään mitä joku haluaisi - ehkäpä vouti, mutta ei muut. Näitä palstasankareita, joilla kaikki hallussa - siis pelle joka alalla, mistään ei tietoa tai osaamista, mutta halu sellaisella rehvastella antaen kuvan todellisesta "cool-manistä". Lapsellista, niin kovin lapsellista.
Hehe ;-)
Onpas kuuma aihe tämä venekauppa. En kyllä ymmärtä, miksi...
Kateus?
Arvasin, että joku heittää kehiin tuon historiallisen veneen tai rolssin.
Olen ymmärtänyt kuitenkin, että keskustelu koskee muita kuin entisöityjä 100 vuotta vanhoja puuveneitä ;)
15 vuotta vanha linjalla tehty kuitupurkkari ei ole ihan sama kuin museorekisterissä oleva 50 vuotta vanha rr.Toisaalta ilmeisesti moni uskoo niin, koska valittaa ettei oma kultakimpale mene kaupaksi.
Vanha vene voi olla hyvä ostos, mutta se vaatii työtä. Sähköjärjestelmä on usein kehno ja hapettunut ja laitteet virtasyöppöjä. Vesijärjestelmä ei vastaa tarpeita ja vieläkin löytyy veneitä, joissa ei ole kunnon septitankkia.
Oma lukunsa on kaikki kansivarusteet ja niiden kiinnitykset, köydet, rätit ym. Lista on loputon. Moottori on usein vaihtokunnossa tai ainakin täyshaalauksen tarpeessa. Kölikin on usein käynyt jossain ja vielä useammin huonosti korjattu.
Veneen saa kelpo kuntoon kohtuullisella vaivalla ja kohtuullisella tukiolla käteistä. Lopputulos voi olla vesilläolon kannalta erinomainen, mutta vene on edelleen vanha vene eikä sen hinta ole yhtä korkea kuin uudessa.
Oikea hinta on se, millä kauppa syntyy.
15-vuotias vene nyt ei ole vielä millään tavalla vanha, jos sitä on edes ihan normaalisti huollettu, ei siis edes millään superhuolellisuudella. Moottorikaan tuskin on vielä mikään ongelma, koska tuonikäisissä on jo lähes poikkeuksetta ollut alusta saakka makeavesihuuhdellut koneet.
Sanoisin, että 30-vuotiaat ja sitä vanhemmat alkavat olla ongelmamyytäviä. Niiden kohdalla on kaksi ongelmaa: kunto ja pienuus nykyvaatimuksiin nähden. Tosin tässäkin asiassa on toinen puoli: ikäänkuin perusveneet, nöffit, Avancet, H:t ja vastaavat menevät aika hyvin nuorten ensiveneiksi. Mutta vaikkapa H-Star on aika tavalla haasteellinen myytävä.
Vanhemmiten ratkaisevaa hintakehityksen kannalta ovat selkeät rakenteet ja helppo korjattavuus. Tästä syystä eräät konstruktiot uhmaavat toisia paremmin aikaa.
En viitsi mainita huonoja esimerkkejä. Mutta ajattomia malleja löytyy nimenomaan vanhemmista. Kalliimmassa päässä ovat tunnetusti esim. Klassiset Swanit, mutta myös Antinojan kunnianhimoisesti ja oikeaoppisesti tekemät veneet.
Myös halvemmista pursista löytyy hyvin hintansa pitäviä. Esim. muovifolkkareita tullaan tuskin koskaan näkemään kaatopaikoilla. Rakenne on terve ja helposti päivitettävissä.
Nykyiset sarjatuotantoveneet ovat rakenteeltaan j korjattavuudeltaan selvästi selkeämpiä kuin vanhemmat "paikalla rakennetut", varsinkin sisutuksen ja laiteasennusten puolesta. Ehkä kuitenkin sillä erotuksella, että nykyisitä löytyy tuota teknikkaa enemmän. Esimerkkinä voisi ottaa vaikka koneen huollon, korjauksen tai vaihdon. Pelkästään nykyisten veneiden keskimäärin parempi tila vaikuttaa siihen suuresti.
Huh, olipa mielipteitä. Naisea voisin vetää yhteen, että kannattaa harkita tarkkaan minkä veneen ostaa ja millä hinnalla. Vai uskaltaako ostaa ollenkaan?
No hätä, kunhan pidät kaikentietävän pisnismiähesi erossa asiasta, ja katsot ettei myyjänä ole samalainen pisnismiäs kuin oma urhosi.
Veneitä ostetaan hurjalla ylihinnalla ja sama homma autoissakin.
Varsinkin jos käytetty vene ostetaan välittäjältä/veneliikkeestä niin
siihen tulee jo reilu palvelulisä hintaan veneessä niin kuin autokaupoissakin.
Sitten näitä myydään joskus myöhemmin niillä HINNOILLA mit
ns samanlainen maksaa veneliikkeessä tai auto autoliikkeessä.
Tässä yksi kaava millä menee hinnat perseelleen ja kauppa ei käy
välttämättä kovin hyvin. Edelleen kun hinnat on kipurajoilla niin
veneiden huollot jää tekemättä, varusteet on luokkaa
ankkuri köysi ja monella sekin jääny pohjaan :)
Varsinkin veneissä, veneiden kunnontasoissa on isoja eroa ja juuri
niitä ylihintaisia ja heikosti varusteltuja veneitä riittää eniten.
KAikenlaisia tee-se-itse kuidutettuja purkkeja joissa on jokin
itse marinoitu transitin kone ja tunteja 5000h ja hyvin toimii..
Niin kirjoitin tässä moottoriveneistä vaikka aihe ehkä oli purjeveneistä
mutta heittääkö se niin kauaa kuitenkaan..
HYVÄÄ usein ei myydä ellei ole rahapulassa!
Kauppa tehdään sillä hinnalla, minkä ostaja on halukas maksamaan. Kukaan ei pakota maksamaan enempää. Ymmärtäisin väitteen ylihinnasta, jos veneitä olisi vähän tarjolla ja myyjiä vain pari.
Näin netin aikakaudella veneen voi ostaa melkein mistä päin maailmaa tahansa ja myyjiä on pilvin pimein. Suhdanteen takia asiakkaiden määrä on vähentynyt eikä ole ihme, että veneen valmistajia on mennyt nurin useita pienen ajan sisään. Myös venekauppiaita on kaatunut.
Jos hinnat ovat sellaiset, ettei valmistaja ja myyjä saa edes omia kuluja pois, mihin perustuu väite kovista hinnoista?
Kyllähän järkitoiminnan kulut saa pois, valitettavan vähän on niitä jotka toimivat järkevästi, ja siksi kaatuvat.
Halpa massatuotanto kulkee kovaa vauhtia matkansa päähän veneteollisuudesssa.
Samaa mieltä, massatuotanto ja yhtenevät muodot kulkevat tiensä päähän, niin autoissa, veneissä kuin muissakin arvokkaammissa hankinnoissa joissa status on yksi hintaa määrittävä tekijä. Kukapa haluaisi maksaa statuksesta muutaman kymppitonnin extraa, eikä se erottuisi kuin suurennuslasilla "merkistä" katsomalla. Yksilöllisyys tulee takaisin, Kiinassakin on luovuttu niistä "sarkapuvuista" :)
Näyttää nyt valituksen perusteella siltä että hyviä vanhoja veneitä halutaan väkisin ostaa kun valitetaan kovia hintapyyntöjä. Menkää sitten ihan vapaasti ostamaan uusi älkääkä valittako. Edustajat odottavat teitä kovasti.
Halpa massatuotanto ei ole tiensä päässä. Massavenefirmojen tase on kunnossa ja käsin tehtyjen valmistajia menee nurin.
Se on ihan ym,märrettävää koska pitkissä sarjoissa kustannukset ovat alhaisemmat eikä ihmeisten toiveet veneen suhteen ole loppujen lopuksi kovin erilaisia.
Massaveneen etuna on mylös toimiva jälkimarkkina. Kun veneen malli on tiedossa, ei ostajan tai myyjän tarvitse käydä sitä läpi yksitysikohtaisesti. Massaveneen huolto on helpompaa koska huoltajia on enemmän. Sama pätee varaosiin ja lisävarusteisiin.
Olen suunnilleen samaa mieltä. Tosin yhden potentiaalisen uhkakuvan voisin maalailla. Nimittäin:näyttäisi jossain määrin siltä, että käytettyjen veneiden markkinat ovat muuttumassa hintakehityksen suhteen. Enää ei toimi se, että veneen hinnanlasku rajoittuu reaalihintaan nimellishinnan pysyessä ennallaan tai laskiessa hyvin hitaasti. Aiempana ketjussa esitettiin jonkinmoinen viiden prosentin nyrkkisääntö, se voi hyvinkin olla muuttunut todeksi nimenomaan nimellishinnan suhteen, mikä tietysti tarkoittaa reaalihinnan nopeampaa laskua.
Ja tästä tekee uhkakuvan se, että ne massaveneetkin ovat loppujen lopuksi aika kalliita keskituloiselle palkansaajalle. Tyypillinen ensivene maksaa uutena noin 3-4 kertaa mediaanivuosipalkan (brutto). Ja kun siihen vielä tarvitaan yleensä lainaa, niin omaisuuden arvonlasku saattaa ruveta muodostumaan jarruksi.
Ostajia on hyvin niukasti liikkeellä, oli kyse autoista, taloista tai veneistä. Ruokaa vielä ostetaan, mutta mitä kalliimpi hyödyke, sitä vähemmän ostajia. Erityisen edullisille tarjouksille on aina ottajia. Niillä kun tekee voittoa ajan kanssa.
En tiedä ovatko kohdallaan mutta ainakin hatusta. Yhden tyyppistä 7-metristä purjevenettä on käyty muutama katsomassa - en täsmennä ettei myyjät suutu ja tunnista itseään. Hinnat vaihtelee melkein 100% yksilöstä toiseen, kunto ja varustelu taas eivät korreloi mitenkään hintaan. Halvempi voi olla paremmassa kunnossa ja paremmin varusteltu. MUTTA hyvässä kunnossa ei ole mikään ollut, vaikuttaisi kuin pienet purjeveneet ovat joko läpikulku- tai jäähdyttelyveneitä joita omistajia ei kiinnosta pitää hyvin. Omistajaa ei kiinosta luopua halvalla ja kallilla ei ostajan kannata ryhtyä kunnostusprojektiin.
7-metriset eli siis noin 24-jalkaiset purjeveneet taitavat järkiään olla melko lailla vanhoja, ennemmin 70- kuin edes 80-luvulta?
Tässä taitaa olla semmoinen juttu, että tuon kokoluokan veneet ovat jo 20-30 vuotta sitten siirtyneet pois perhekäytöstä. Kun niissä ei asuta, ei niitä kovin hyvin hoidetakaan. Ja sisätilat ovat alunalkaenkin olleet sen verran ankeat, etteivät ne luultavasti ole oikein edes luoneet tunnetta, että jotain pitäisi tehdä ylläpitomielessä.
Kyllähän tuo pitää paikkansa. Jos nyt otetaan esimerkiksi joku H-vene, niin huonokuntoisen päivittäminen uusin varustein (purjeet, moottori, patjat) maksaa noin 6kE. Samalla hinnalla löytyy ihan hyväkuntoinen peli jossa varusteet on vähintään ok kunnossa. Pienet huonokuntoiset purkkarit on tässä suhteessa limbossa jossa ketään ei kiinnosta niitä ostaa samalla kun myyjillä on epärealistisia hintatoiveita.
Kyllähän se niin on että viimeisen 15 v aikana talous on vähän muuttanut muotoaan. Venetuotanto on muuttanut muotoaan. Käytettyjen veneiden markkinaa tuli muuttamaan todelliset sarjatuotantoveneet bavariat yms. Hinnat "edullisia" jo ostettaessa ja uusia meni kaupaksi hyvin. Nyt näitä päivitetään uusiin tai luovutaan veneestä kokonaan. Hämmästyttävän paljon on muutaman vuoden ikäistä venettä kaupan. Tämä aiheuttaa juuri tämän ajattelun, että kannattaako tässä nyt mennä ostaa vanhaa venettä hintaan 40 t€, kun 20 t€ enemmän laitettaessa saa veneen 2000 luvulta. Vai ootetaanko nyt hetki, kun kohta hinnat varmasti romahtaa.
Moni on ehkä myös vähän järkiintynyt eikä vain vaihtamisen ilosta lähde päivittämään venettään hivenen suurempaan. Viimeiset 15-20v on mennyt ehkä maailman taloudessa vähän turhan kovaa ja aika suuren kysymysmerkin alla oltu vuodesta 2008. Katotaan kuin käy, joko noita nyt myynnissä olevia ei saada koskaan kaupan tai yks kaks tilanne taas aivan toinen ja kaikki viedään käsistä...
Kamalin tilanne tämä on talouksille jossa velkarahalla ostettu vene ja äkillisen työttömyyden/sairauden takia vene laitettava myyntiin. Tuossa tilanteessa toki mielellään saisi suunnilleen edes lainansa verran.
YHTÄÄN kunnossa olevaa 25 - 30 jalkaista purjevenettä (siis KUNNOSSA olevaa)
EI PIDÄ myydä alle 7000:n euron. NYT EI PIDÄ MYYDÄ YHTÄÄN MITÄÄN,USKOKAA!
No mikäs totuudentorvi sinä luulet oikein olevasi - sinullako se ainoa oikea totuus hallussasi, ja huutamalla vielä julkaistava :)
Määrittele kunnossa oleva.
Veneiden kokojen kasvu on ollut viimeisinä vuosina yllättävää. Tämä saattaa vaikuttaa tulevaisuudessa myös hinta kehitykseen. Joku 35-40 jalkainen vene edustaa kokoluokkaa, jota etenkään asiaa harrastamaton uuspurjehtija ei pysty enää omin voimin huoltamaan. Varsinkaan vähän vanhempana, kun tulee yhtä sun toista korjattavaa.
Tällaisen veneen ensiostaja on usein sen verran varakas, että voi turvautua kaupallisiin telakkapalveluihin. Tilanne muuttuu, kun purret vanhemmiten halpenevat ja samalla vaativat yhä enemmän huolenpitoa. Harva jaksaa tai osaa itse huoltaa ylisuurta venettä. Samalla ostopalvelut kallistuvat edelleen.
Voi olla, että 20 vuoden päästä markkinoilla on päivitystä vaativia moderneja sarjapursia,jotka eivät kelpaa kenellekään. Kuka haluaa riesakseen loppuun ajetuilla purjeilla ja moottorilla varustetun purren, jossa hyvässä lykyssä muutamaan kertaan kiville ajettu eväköli heiluu tuulessa ja kerrosrakenteet ovat pehmenneet..
Siksi kai tuon kokoluokan purkkarit liikkuvat kelillä kuin kelillä lähes aina koneella. Purjeiden käsittely kun varmasti tuntuu kokemattomasta aikamoiselta haasteelta.
Jo nyt ja enemmän vielä tulevaisuudessa on perheitä, joiden venettä huoltaa alan ammattilainen syksystä kevääseen ja vähän kaudenkin aikana. Nämä perheet laskevat kyseiset kustannukset harrastukseensa kuuluviksi. Eivät mieti niitä sen enempää. Veneen myyntihintaan noilla kustannuksilla ei ole mitään merkitystä. Todennäköisesti veneen vaihtuessa isommaksi, myyjä huolehtii myös vanhan veneen edelleen myynnistä tai ottaa sen vaihdossa.
Ruotsissa tämä on arkipäivää, meillä lähitulevaisuutta.
Noin juuri on tapahtumassa. Ammattilaisen telakointi näppärä ratkaisu, jos rahat riittää eikä tarvitse maksaa ylimääräisistä korjauksista.
Tilanne muuttuu kuitenkin vuosien saatossa. Korjattavaa tulee väistämättä ja kustannukset kallistuvat. Samaan aikaan veneen vaihtoarvo vähenee. Varoissaan oleva purjehtija menee kauppaan ja ostaa uuden tilalle. Mutta mielenkiintoinen kysymys on, mistä löytyy ostaja vanhalle.
Monelle ti-miehelle moderni 35-40-jalkainen on liian vaativa huollettava. Myöskään aloittelijoille liian suuri. Mistä siis löytyy potentiaaliset ostajat ja mitä kehitys vaikuttaa hintatasoon? Tämä tulee olemaan mielenkiintoinen kysymys.
En ole vakuuttunut siitä, että "moderni 35-40 -jalkainen" olisi liian vaativa huollettava, jos selviää vaikkapa 10 jalkaa pienemmän kanssa. Tai että se olisi liian suuri aloittelijalle (käyttöä tarkoitit, oletan).
Kokonaan toinen asia on tietysti sitten se, ettemme tiedä, mikä on nykyisillä valmistusmenetelmillä tehtyjen veneiden kestoikä.
Itse väitän, että huoltotöiden vaativuus lisääntyy selvästi veneiden koon kasvaessa. Omaan puolitonnariin pystyn tekemään tilauksen parin kaverin avustuksella. Homma on selvästi vaativampi, kun mastossa on viisi metriä pituutta
Samoin putsattava pinta kasvaa pituuden neliössä niin sisällä kuin ulkona. Suuremmissa veneissä on myös enemmän tekniikkaa, sähkölaitteita ja lvi-härpäkkeitä. Kaikki vaatii lisätyötä. Pelkästään tekstiiilien, purjeet mukaanluettuna, säilyttäminen ja kuljettaminen voi olla ongelma. Kun on kerran purkanut 40-jalkaisen osatakilan ison latoista ja vienyt huoltoon pakettiautolla,tietää mistä puhun..
Piti siis kirjoittaa "rikauksen", ei "tilauksen". Tämä viheliäinen tekstinkorjaus..
Nykyisillä menetelmillä rakennetut veneet kestävät käyttöä vähintään yhtä hyvin kuin vanhemmatkin. Nykyisten veneiden hinnat ovat kuitenkin vain murto-osan vanhojen veniden hoinnoista. Siksi veneiden käyttäjät vaihtavat veneensä uuteen, vielä edistyksellisempään, paljon aikaisempaa helpommin. He eivät niin paljon kiinnitä huomiota saamaansa vaihtohyvitykseen kuin aikaisemmin. Käytettyjen veneiden hintataso laskee vähitellen niin kuin vauraampien ulkomaiden markkinoilla on jo tapahtunut. Tulemme kyllä täältä perästä, älkää te edullisten veneiden odottajat huolehtiko turhaan. Kohta niitä saa edullisesti!
Purjeveneiden uusmyynti ei tosin ole merkittävästi kasvanut viimeisten 10-20 vuoden aikana ja ainakin myyjäpuolen puheiden mukaan aiempaa isompi osa uusmyynnistä on mennyt ensiveneen ostajille. Tämä ei oikein tue oletustasi, että "veneiden käyttäjät vaihtavat veneensä uuteen, vielä edistyksellisempään, paljon aikaisempaa helpommin".
Jotenkin tuntuu olevan myös markkinatrendien vastainen tuo "vielä edistyksellisempään". Eivät ne teknisesti edistyksellisimmät kovin hyvin myy.
Nykyisten veneiden rakennustekniilkat ovat sarjatuotannon varmasti kehittyneet. Sen sijaan en ole varma rakenteiden kestävyydestä täkäläisilä vesillä. Erityisesti paljon puhutut kölirakenteet ovat avoin kysymys. Itselläni on pelko, että toistuvat karilleajot voivat vakavasti pehmittää rakenteita.
Ainakin minun sarjavalmisteisen Bavariani pohjarakenne on sellainen, että jos se pehmenisi, olisi se melko helppoa korjata vaikka alkuperäistä tukevammaksi. Olen kolistellut kivillä puolenkymmentä kertaa, eikä toistaiseksi ole minkäänlaista pehmenemistä ollut havaittavissa. Milloin arvelet pehmenemisen alkavan?
Onko se melko helppoa jos veneeseen pitää tehdä uusi pohja?
On se, jos pohja on helposti avattavissa sisäpuolelta näkyviin. Joissain vanhemmissa konstruktioissa kalusteet ja laipiot voivat olla tosi hankalia purkaa. Nykyveneissä on suht tasainen pohja ja kalusteet kauempana keskilinjasta. Työskentelytilaa on ihan toisella tapaa.
No, omani on 35-jalkainen enkä koe noin isoksi ongelmaksi. Mastoakin on 16 metriä, eikös puolitonnareissa ole useamman metrin lyhyempi?
Onks melko helppo fiksausvene?:
https://www.avk.fi/sivut/detail.asp?id=194754&lang=fi
Meillähän ei ole vielä kokemuksen mukanaan tuomaa tietoa uusien rakenteiden todellisesta kestosta vuosikymmenten aikana. Kun katsoo eräiden modernien pursien rakenneratkaisuja, huomaa ettei niitä todellakaan ole suunniteltu täkäläisille kivikkoisille vesille. Kölitukit ovat vaatimattomat ja pohjat tasaisia.
Lisäksi eräät tehtaat (esim. Dehler) käyttää rungoissaan varsin alas ulottuvaa kerrosrakennetta, jossa väliaineena on balsa. Itse suhtaudun tällaiseen rakenteeseen erittäin skeptisesti. Mahdollisen kölivaurion sattuessa kosteus imeytyy väliaineesen ja sen pois saaminen ei ole helppo juttu. Kun tietää, miten kerrosrakenteiset kannet pehmenevät vuosikymmenten aikana, en htää ihmtelle etteikö vastaava voisi tapahtua myös runkorakenteissa. Aika tulee näyttämään..
Kölialue on kaikissa normiveneissä umpilaminaattia. Jossain varsinaisessa raaserissa saattaa olla toisin. Taisi 80-luvun Infernoissa mennä kerrosrakenne alemmas kuin nykyveneissä. Niistä alkaa olemaan 30 vuoden kokemus.
Joo, vaikeahan se olisi kerrosrakenteeseen köliä pultata.. Infernoissa on sentään pyritty oikeaoppiseen kölituentaan. Pohja ei ole aivan lattana ja kölitukeissakin on kokoa. Itseäni epäillyttää vain useiden nykyveneiden perusrakenne, johon epämääräisen kölituennan lisäksi liittyy suhteellisen paljon kerrosrakenteita sekä samoin integroituja sisustusrakenteita.
On totta, että rankemman pohjakosketuksen jälkeen kunnolla korjatuna rakenne voi olla utta parempi. Jotain kuitenkin kertoo nykyisestä venerakennuksesta, että pursi pitää ensin ajaa kiville, että saa asianmukaisen köliripustuksen.
Mutta jokainen tyylillään. Kun ei käy kivillä ja pitää muutenkin huolta rakenteiden kunnosta, niin tokihan nykyveneillä seilaa. Itse tunnustaudun vain perinteisten arvojen ystäväksi. Kiva seilata paatilla, josta tietää, että kestää vaikka mitä ja vuosikymmenet eivät vaikuta rakenteen lujuuteen.
Taas näitä nykyveneet skeidaa, ennen kaikki oli paremmin postauksia. Ettekö jo pikkuhiljaa usko, että nykyäänkin osataan tehdä hyviä veneitä, ja ennenkin on tehty p-kaa ? Menkää katsoman, miten pohja on tehty uudessa X:ssä, Arconassa, HR:ssä tai Salonassa ennekuin marisette. Ei nykyisin tehdä ainoastaan Bavoja tms.
HR, Arconan jne. vuosittaiset valmistusmäärät on niin pieniä, ettei niitä jatkossakaan ole kovin montaa käytettyinä myynnissä.
90 % nykyisin uutena myytävistä purjeveneistä ovat pohjarakenteltaan saman kaltaisia Bavarian kanssa. Nuo 10 % ovat pienissä sarjoissa tehtäviä, hieman korkeamman hintakategorian veneitä. Ostaja sitten valitsee näistä vaihtoehdoista.
Täällä keskustelua vanhempien veneiden kölien tuennasta:
http://www.maringuiden.se/forum/;thread=437945
Jos ei ole hinnat kohdallaan niin eivät ole kaikki myyjätkään ihan kohdallaan. Rungon tai moottorin iästä ei ole oikein tietoa. Tosi hyvässä kunnossa tarkoittaa sisältä homeessa, purjeet ovat hyvät koska niissä ei ole reikiä ja läpivientihanoihin ei uskalla koskea. Oikeastaan myyjä ei tiedä veneestä oikein mitään muutakaan kun on niin vähällä käytöllä ollut - mutta hinta on myytävänä olevien saman mallisten kärkikolmikossa koska tämä on niin hyvä yksilö. Voin kertoa että olet tuhlannut aikaani ja olen taas ajanut turhaan 200 kilometriä. Piruuttani voisin tehdä tarjouksen joka on 50% pyynnistäsi mutta en kehtaa...
Siksi useimmista "huipputuotteista", ei edes viitsi sitä hullua hintaa lähteä oikealle tasolle tarjoamaan. Pitäkööt aarteensa, veneen voi hankkia kohtuuhinnalla muualtakin.
Kyllä niitä ostajia on niin paljon ettei sähköposti yhteydenottoihin tarvitse vastata, tosi ostaja soittaa, tulee katsomaan ja maksaa mitä pyydetään.
Esimerkki tyypistä, joka ei koskaan saa myytyä mitään. Roikkuu sitten täällä laukomassa älyttömyyksiä haaveistaan.
Pahin ostaja on kaveri joka tonkii veneen läpi, löytää vikoja joista omistaja ei tiennyt ja rupeaa tinkimään. Olisihan se kiva jos ostaja olisi aina kaveri joka katsoo ulkopuolelta että "onpa hieno" ja tekee kaupat.
Pata kattilaa soimaa... Tai totta toinen puoli. Tai mikä tahansa valittu sananlasku.
Nimittäin: en minä sitä ihmettele, ettei sähköposteihin joku viitsi vastata, kyllähän sellainen ostaja on uskottavampi, joka tulee paikan päälle katsomaan. Ja toisena puolena tietysti on se, että myyjän pitää sietää se, että ostaja tutkii veneen kunnolla.
Sitten on tietysti aina sellainen "gäppi" myyjän ja ostajan välillä, että veneessä kuin veneessä on asioita, joihin myyjä on tottunut tai ei ehkä edes huomaa, koska ne eivät ole häntä häirinneet. Osa on sellaisia, joita ostaja ei halua veneessä olevan, osa on tietysti aina sellaisia, joihin vedotaan hinnan tinkimiseksi.
Jos ostajalla on viisi vaihtoehtoa, joku karsinta pitää tehdä, tai ajaa 1000km autolla
Jotenkin tuntuu, ettei valtaosa venettään kauppaavista sulata ajatusta siitä, että hinnoittelu ei vaan ole syystä tai toisesta onnistunut.
Tottahan hinta pitää saada ensin lähtökohdiltaan sopivaksi ostajalle, että siihen on edes syytä aikaansa tuhlata.
Veneen ostaminen suomesta järkihintaan vie aikaa yleensä pari vuotta, jos yleensäkään onnistuu. Ulkomailla tuntuu olevan käupankäynti paremmin hallinnassa, eivätkä yleensä sysää tunnelisää pysyvänä vanhan veneensä hintaan, toki yritystä voi ensin olla, mutta lähtee yleensä ihan sovinnolla pois hinnasta. Suomessa taas juntti vetää herneet nekkuun, ja alkaa avautumaan nettipalstalla kertoen toinen toistaan naurettavimpia tarinoita "markkinoista" ja kaikenlaisesta "mystiikasta" jota tyhmät ostajat vaan eivät ymmärrä. Saavat suomalaiset "markkinahinnoittelijat" pitää edelleen vuosia eteenkin päin veneensä "ei pakkomyynnissä" kun ei ole pakko myydä-tyylisessä ilmoittelussa, ja kiukutella kun ei ymmäretä "hienon" veneen ylihinnoittelua.
Jos ostaja ei halua ajella turhaan, voi hän jo sähköpostissa ilmoittaa kuinka paljon on valmis maksamaan jos pyyntihinta tuntuu liian kovalta niin ei tule turhaa vaivaa kenellekään.
Ajatus siitä, että hintaa alettaisiin tinkiä ENNEN kuin ostaja on edes nähnyt venettä, tuntuu jotenkin umpiabsurdilta. Ihan riippumatta siitä, onko vene törkeästi ylihinnoiteltu vai ei.
Ja myyjänä jos olisin, niin suhtautuisin sähköpostilla tuleviin venettä näkemättä tuleviin tarjouksiin huijausyrityksenä.
Ei niihin tarjouksiin tarvitse edes vastata jos ei halua. Jos haluaa niin sitten vastaa jotain.
Totta, ei tarvitse. Mutta ostajalle tuollainen merkitsee helposti sitä, että tulee "lyödyksi ulos" pääsemättä ikinä edes oikeasti keskustelemaan kaupoista.
Lähtökohtahan oli se että ostaja piti pyyntihintaa kohtuuttomana. Ostajahan ilmoittaa jo heti viestissään maksuhalukkuutensa rajan. Jos se ei myyjälle kelpaa niin ei ole mitään keskusteltavaakaan, eikä vaivaa.
Sähköpostilla pyydetään yleensä lisää kuvia ja myyjän intresseissä voi olla juuri jonkin kohdan pimittämisen ostajalta etukäteen. Toivoen tietysti että paikanpäällä saa homman puhumalla hoidettua. Hyvän myyjän ja huijarin ero lienee siinä veteen piirretty viiva.