Kadotin omituisesti ajan- ja paikantajun Kaukovainion S-marketissa, unohdin jopa vuodenajan. En ollut edes krapulassa, koska otin pari tasoittavaa tuttavani luona ennen kauppaan menoa. Alkaakohan alkoholi viimein tehdä tuhojaan sisuskalukipujen lisäksi myös hippotalamuksessa?
Mieleni myllertää omituisesti
Kylmät kädet
12224
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tämä kuvaa parhaiten tunnelmiani tällä hetkellä, kun avasin päivän viidennen nobelin:
http://www.youtube.com/watch?v=cqLZySPjELQ
Mulla ainakin paniikkikohtauksessa ja ahdistuksessa tulee semmonen epätodellinen olo. Kun katselis jotain elokuvaa silmillään.
Mun mielestä tuo kuulostaa psykoosilta, ei paniikkikohtaukselta.
Murtauduin kerran psykoosissa apteekkiin, se oli kuin huonoa ja todella ahdistavaa filmiä olisi vain seurannut. Kun virkavalta rupesi riuhtomaan, ahdistus hävisi, mutta edelleen tuntui, kuin paskaa leffaa seuraisi sivusta, itsensä ulkopuolella.
Mä näen filmiä koko ajan kun olen alkoholisoituneena. Eli siis katselen filmejä, lähetän sähköposteja ja muuta mahdollista. Jossan horroksessa.
Tunnen itseni jotenkin pieneksi. Copy-cat taitavampi kirjoittaja kuin alkuperäinen.
Kiitos
Ja originaali Kk, sano vain jos tämä häiritsee niin lopetan, viihdytän tällä yksinäisiä ryyppyiltojani. Tämä on tribuuttia, ei vittuilua.
Pyöriskelin lattialla ripulipaskassani ja runkkasin.
Ei todellakaan häiritse. Taidat olla sen "Päiväni ravihevosena" -jutun kirjoittaja. Itse en pystyisi moiseen verbaaliseen kikkailuun.
Paniikkikohtauksiin kuuluu tuo epätodellinen olotila. Joskus kovassa rapulassa kyllä tulee jo äänihallusinaatioita. Mörköjä tai muurahaisia en oo vielä nähnyt. Silloin voi jo puhua psykoosista jos niitä alkaa näkemään eikä erota todellisuutta..
Joskus kovassa krapulatilassa (kuitenkin jo pari päivää kuivilla) olin yöllä jossain sellaisessa psykoosissa että pystyin ihan todellisen tuntoisesti tekemään asioita joihin en tietenkään pystyisi oikeasti. Olin avaruuslaivan kapteeni, panin unemieni naista ja välillä heräsin ahdistuneesti ja taas jatkoin mielihalujeni tekemistä. Hereillä ollessa oikein pelotti mutta aina vain kaikki jatkui. Aamulla sitten kävin tinkaamassa tutultani 10 5mg diapamia jotka vedin huuleen kerralla niin aloin tervehtyä. Kummallisinta tässä oli se että "hereillä" ollessani pystyin päättämään mitä seuraavaksi teen.