Elikkä ongelma on seuraavanlainen..
Olen ollut puoli vuotta tämän tytön kanssa, rakastan häntä aivan mielettömästi, "kosinutkin" jopa (ei takerruta siihen), enkä missään nimessä häntä haluaisi menettää.. Jo pelkkä ajatus sattuu.. Kaikki vaan tuntuu niin oikealta hänen kanssaan, olen onnellisempi kuin koskaan ja kaikin tavoin hän tuntuu niin täydelliseltä, jaksaa kuunnella minua ja kestää minua.. Rakastaa minua takaisin.. Muutenkin se aika jonka olemme tuntuu niin taivaalliselta, niin mukavalta kun hän on lähellä.. Hän on kaikki mitä olen koskaan halunnut tältä maailmalta.. =)
Ongelmana on se että hän on ensimmäiseni, vaan en ole hänen, tiedä sitten kuinka monta hänellä on ennen minua ollut.. Kuitenkin tämä häiritsee minua.. En tiedä miksi? =/
Ehkä siksi että en halunnut olla kenenkään kanssa ennen kuin todella tunsin jotain häntä kohtaan, kun sitten sellaisen löydän niin tulee eteen jotain tällaista.. Typeräähän tuo on, mutta en voi auttaa asiaa että minusta tuntuu pahalta.. =/
Kuitenkaan en voi oikein edes kuvitella olevani jonkun toisen kanssa, en enää, miksi siis minulle on tullut tästä näin suuri ongelma? =(
En sitten tiedä kuinka paljon kiinnostaa tuotakin lukea mutta ehkäpä jollain on sama ongelma..?
Olen ollut puoli vuotta tämän tytön kanssa, rakastan häntä aivan mielettömästi, "kosinutkin" jopa (ei takerruta siihen), enkä missään nimessä häntä haluaisi menettää.. Jo pelkkä ajatus sattuu.. Kaikki vaan tuntuu niin oikealta hänen kanssaan, olen onnellisempi kuin koskaan ja kaikin tavoin hän tuntuu niin täydelliseltä, jaksaa kuunnella minua ja kestää minua.. Rakastaa minua takaisin.. Muutenkin se aika jonka olemme tuntuu niin taivaalliselta, niin mukavalta kun hän on lähellä.. Hän on kaikki mitä olen koskaan halunnut tältä maailmalta.. =)
Ongelmana on se että hän on ensimmäiseni, vaan en ole hänen, tiedä sitten kuinka monta hänellä on ennen minua ollut.. Kuitenkin tämä häiritsee minua.. En tiedä miksi? =/
Ehkä siksi että en halunnut olla kenenkään kanssa ennen kuin todella tunsin jotain häntä kohtaan, kun sitten sellaisen löydän niin tulee eteen jotain tällaista.. Typeräähän tuo on, mutta en voi auttaa asiaa että minusta tuntuu pahalta.. =/
Kuitenkaan en voi oikein edes kuvitella olevani jonkun toisen kanssa, en enää, miksi siis minulle on tullut tästä näin suuri ongelma? =(
En sitten tiedä kuinka paljon kiinnostaa tuotakin lukea mutta ehkäpä jollain on sama ongelma..?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minulla on aivan sama tilanne..
Kyllä tuokin ajatuspiina menee ohi aikanaan, sä olet nyt vaan jonkinlaisessa pienessä kriisissä itsesi kanssa.
Ei tuollaisesta menneestä tosiasiasta tartte tehdä isompaa ongelmaa itselleen, yritä vaan hyväksyä todellisuus ja ylipäätäänkin teidän kahden erilaisuudet.
Ei ne ex-heilat uhkaa sun paikkaasi eivätkä ole tarkoitettu loukkaamaan sua, ne on vaan osa tyttökaverisi menneisyyttä, eikä mitään sen kummempaa. Et sä ole mikään "jononjatke" vaan se poika, jota tyttökaverisi rakastaa ja jonka kanssa hän haluaa elää ja olla onnellinen ja suunnitella tulevaisuuttaankin. Nauti siitä rakkaudesta äläkä masenna itseäsi turhilla peloilla.
Nameless, jokaisella ihmisellä on oma eletty historiansa. Sille emme voi mitään. Yritämme elää se parhaamme mukaan niillä eväillä, mitä olemme saaneet mukaamme. Niiden kokemusten takia hän on juuri se ihminen, johon olet rakastunut. Ilman sitä hän olisi aivan toinen ihminen, jota et sitten ehkä rakastaisikaan.
Hänen ystävänsä, ehkä ex-poikaystävät ovat olleet ennen sinua, nyt olet sinä. Olen ymmärtänyt, että hän myös rakastaa sinua. Älä epäile häntä ja hänen rakkauttaan. Miksi et mene hänen luokseen, seiso hänen rinnallaan ja näytä, että nyt se olet sinä, joka jakaa elämänsä hänen kanssaan, jos niin haluat tietenkin. Ja hän sinun rinnallasi näyttäen, että hän on sinun naisesi nyt.
Jonkun naisen tai miehen rakkaus vetää puoleensa muitakin yrittäjiä, koska pohjimmiltaan kaikki kaipaavat juuri rakkautta, hellyyttä, huomiota, ystävyyttä.
Entäpä jos tilanne olisi toisinpäin. Miltä sinusta silloin tuntuisi?
Oletko muuten aivan varma, että hänellä niitä monia olisikaan.