Paljonko on sähkökulut nousseet vuodessa kun olette asentaneet ILP:N ? Millaista käyttöä on ollut, kumpaa enemmän, lämmitystä vaiko jäähdytystä? Säästääkö invertterimalli sähköä verrattuna karvalakkikoneeseen eli kannattaako hintaero maksaa? Mitä mallia suosittelette 110m2 puutaloon joka lämpiää öljyllä ja puulla, talossa iho-ongelmainen jonka takia ilmankosteutta pitäisi pystyä laskemaan märkinä kesinä, onnistuuko sisäilman kuivatus ilpillä?
ILP ja sähkökulut
laitanko?
327568
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Yleisin "jälkiasennettava" ilmalämpöpumppu Suomessa lienee Panasonic. Heidän mallistostaan teille voisi sopia hyvin esim. perinteellisellä on/off mallisella kompressorilla varustettu malli CS-W12CKP. Tämä koska jäähdytys eli ilman kuivatus kesällä on teille tärkeätä.
Eli ilmalämpöpumppu kuivaa ihan oikeastikin sisäilmää silloin kuin sitä käytetään jäähdyttämiseen. Tämä perustuu siihen, että kun sisäilmaa kierrätetään laitteen sisäyksikön eli höyrystimen lävitse, niin ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy vedeksi tämän höyrystimen metallisten lamellien pinnoille. Vesi johdetaan sitten sisäyksiköstä suoraan viemäriin tai ulos menevän "letkupaketin" kautta ulkoyksikköön, josta edelleen maahan.
Talvella ja syksyllä, kun ilmalämpöpumppua käytetään lämmittämiseen se toki myös vähentää kosteuden tunnetta niin kuin mikä tahansa lämmitin. Tämä perustuu sitten ihan luonnon lakeihin, eli sitä mukaan kuin ilma lämpiää se voi sisältää yhä enemmän vettä, eli sen suhteellinen kosteusprosentti laskee. Siis lämmitettäessä ilmaa sen suhteellinen kosteusprosentti laskee mutta absoluuttinen kosteus (vesihöyrymäärä) säilyy samana.
Kuinka kallista lystiä jäähdyttäminen on?
Ilmalämpöpumpuista kun puhutaan, niin niiden avulla lämmittäminen on kaikki kotiinpäin ja tämä etenkin suorasähkölämmitteisissä taloissa/asunnoissa. Lämmityskäytössä niiden tehokerroin on tyypillisesti keväällä ja syksyllä noin 3. Eli se tarkoittaa, että kun käytetään 1 kWh sähköenergiaa niin saadaan takaisin 3 kWh verran lämpöenergiana. Kun ulkolämpötila alkaa lähestymään -10 --- -15 astetta, niin ilmalämpöpumppu lämmittää vain ottoenergiansa verran, eli kuin mikä tahansa sähkölämppäri.
Mitä tuohon jäähdytyksen kustannuksiin tulee, voit laskea että sähköenergian otto on noilla tavallisilla "Panasoneceilla" sellainen 1 kW. Eli, jos lasketaan, että ilmalämpöpumppusi käy kesäaikaan vaikkapa yhden kuukauden vuorokauden ympäriinsä, niin tuo jäähdytys maksaa siirtomaksuineen noin 24 x 30 x 1 x 0,09 = 65 euroa / kuukausi. Eli ei tämä nyt tuohon kesäajan mukavuuteen nähden mikään kovin iso0 kulu ole. Mutta ei sitä kyllä taida saada takaisin talvikauden säästöilläkään. Eli elintasosta ja mukavuudesta on aina jotakin maksettava!
Ei tuo panasonic kokoaikaa tuota täyttä tehoa ota, ellei ovia ja ikkunoita pidä auki tai yritä tehdä talosta pakastinta. Laske n. 20 egee/kuukausi, niin voi olla lähempänä.
Mikäli lämmität pääasiassa sillä öljyllä, niin saat kesäkuukausien jäähdytyskulut takaisin pienentyneenä öljynkulutuksena kun käytät laitetta myös lämmitykseen. Hintaero on niin pieni että ota invertteri ehdottomasti. Talosi on niin pieni että käyntijaksot muodostuvat turhan lyhyiksi On/off malleilla.
Terv Kalevi
Eipä se tietenkään koko aikaa käy. Tältä kesältä minulla ei ole kulutuslukemia mutta kesällä 2003 minulla oli kulutusmittari kokoajan vehkeen edessä ja energiaa koko kesän ajalta kului noin 1400 kWh. Rahassa tämä tarkoittaa noin 126 euroa ja se kun jaetaan vaikkapa vaikkapa 3,5 kuukaudelle saadaan 36 e/kk.
Jos ilmalämpöpumpun päätarkoitus on jäähdyttäminen niin kannattaa valita perinteellinen on/off -kompuralla varustettu. Se on tehokkaampi ja halvempikin pelkässä jäähdytyskäytössä. Kaikki pelkästään jäähdytyskäyttöön tarkoitetut vehkeet ovatkin on/off malleja kuten Carrierilla ja Panasonicilla.
Aina ILP ei maksa itseään takaisin lämmityskäytössä. Jotkut talojen pohjaratkaisut ovat laajalle ilmankierrolle liian sokkeloisia jotta todellinen lämmitys ala olisi edes puolet neliöistä.
Meillä on yläkeran aulassa Panan invertteri, lähinnä jäähdytystä varten. Aulasta on kulku kolmeen huoneeseen, joista yhdestä vielä eteenpäin yhteen.
Kone puhaltaa poikittain. Jotta makkarit saisi jäähtymään 22 asteeseen kuumilla keleillä putoaa aulan lämpö 18-20. Niinpä koneen hyötysuhde myös putoaa. Sama tulee esille talvella. Aulassa pitää olla lämpöä 24-26 jotta makkareissa olisi 22.
paljonko tulee ulkoyksiköstä ja minne johdetaan ja entäpä kesällä sisäyksiköstä?
Sisäyksikköön tiivistyvä vesi voidaan johtaa pois joko suoraan viemäriin tai sitten sen letkupaketin mukana kulkevalla poistoletkulla ulkoyksikköön ja sieltä edelleen maahan.
Itse käytän ilmalämppöpumppua lähes pelkästään jäähdytykseen joten talviaikaisesta käytöstä ei ole juurikaan omakohtaista kokemusta. Kesäkäytössä sisäyksikköön syntyy arviolta 20-40 litraa kondenssivettä vuorokaudessa, jonka johdan ulkoyksikön kautta sadevesikaivoon.
Talvikäytössähän vesihän kondensoituu ulkoyksikköön, mutta litramääristä en osaa sanoa. Usein näkee kyllä mahtavia jäävuoria tuon ulkoyksikön alla.
Älä helvetti, siis kun asentaa laitteen päin *ittua niin ei toimi kunnolla, eikä tuo säästöä. Tosi kova uutinen.
toinen toope
Tuo on yläkerran jäähdyttämistä silmälläpitäen aivan oikea asennustapa.
Tiedätkö pitääkö ne mainoslehtisten cop luvut paikkaansa.Cop luku tavallaan kertoo laitteen hyötyshteesta( 7 asteessa).Asensin ILP:n juuri.Saa nähdä miten vuotuinen sähkön kulutus muuttuu.Oletko itse seurannut vuotuisen sähkön kulutuksen muutosta.Taitaa tuoda säästöä arviolta 200e/v,jos ei pahemmin kesällä jäähdyttele?Kaikki on voittoa, minkä sähköyhtiö.....
Omakohtaista kokemusta ilmalämpöpumpun aikaansaamista säästöistä lämmityskäytössä minulla ei ole, johtuen siitä että käytän sitä lähinnä vain noin 4 kk kesällä jäähdytykseen ja tällöinhän kyse on vain rahanmenosta. Minulla se kustannus on 36 e/kk. Lämmityksenä on kaukolämpö.
Noihin ilmalämpöpumppujen maahantuojien ilmoittamiin tehokertoimiin (COP) kannattaa kyllä suhtautua suurella varauksella, ne kun tietenkin ilmoitetaan hyvin optimaalisten olosuhteiden mukaisesti.
Myös Suomen lämpäpumppuyhdistys (SULPU) kertoo, että ilma-ilmalämpöpumppujen tehokerroin vaihtelee kovasti ja Suomen oloissa se jää välille 1-2. Eli huomattavasti pienemmäksi kuin monen maahantuojan ilmoittamat huippukertoimet.
Motiva on tutkinut ilma-ilmalämpöpumppujen aikaansaamaa lämmitysenergian säästöä. Ja he kertovat, että oikein mitoitettuna ja asennettuna ilmalämpöpumppu voi säästää suorasähkölämmitteisen talon lämmityssähkön kulutuksesta parhaimmillaan noin 40 %.
Noilla elektroniikkalaitteilla tuppaa nykyään olevan sellainen piirre,että vanhenevat kovin nopeasti.Eli Motivan ja SULPU:n tulokset ovat tavallaan kohta vanhentunutta tietoa.Elektronisissa laitteissa kuten ILP, seuraava malli on heti tehokkaampi ja parempi.Mutta tämän oman ILP:n cop 5,33 taitaa sitten olla liioiteltu?Laitteessa on 20% suurempi ulkoyksikön läpivirtaus ja 15% suurempi ulkoyksikön kenno verrattuna tähän astiiin.
ilmanvaihdot lämmöntalteenotolla ei säästä sitä määrää energiaa minkä ne tuhlaa - mukavuudesta voi halutessa maksaa, mutta mitään muuta järkeä hommassa ei ole!
Tuo tehokerroin 5,3 vaikuttaa kyllä hirveän optimistiseltä! Esim. Panasonic näkyy uusimmille laitteilleen ilmoittelevan tehokertoimia haarukassa 3,5-4.0, jotka nekin ainakin Suomen olosuhteisiin nähden ovat hyvinkin optimistisia.
Ilma-ilmalämpöpumpuissahan tehokerroin on täysin riippuvainen ulko- ja sisäilman lämpötilaerosta. Tämä tehokerroin on sitä suurempi mitä pienempi lämpötilaero on. Eli kun valitaan ulko- ja silämpötila sopivasti voidaan kyllä saada laskettua huikeita tehokertoimia.
No niin kun Kaarle kerran on tietää, niin ehkä hän jakaa tietonse meille kuolevaisillekin.
Vai meneekö pupu pöksyyn.
No niin tarkoitin tietysti nimimerkkiä Toope?
"aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta"
Sitten kun konetta ei voidakaan ajaa optimaalisella puhallinnopeudella, vaan esemes pienimmällä (melu) yöaikaan, putoaa lämpökerroin vielä lisää koska sisäkennon lämpötila nousee jotta sama teho saataisiin ulos.
Seuraavan talomme lämmitysjärjestelmä on ilmajakoinen, lisättynä ilmakiertoisella lattialämmityksellä. On vielä helpompi vaihtaa lämmöntuottoa kuin vesikiertoisessa.
Asiahan on juuri päinvastoin.käytössä inverter säätää ottotehonsa tarpeen mukaan ja on näinollen on käyttökustannuksiltaan parempi kuin on off ja elinikä myös pidempi.
Puhuin nimenomaan jäähdytyskäytöstä. Tässä käytössä ei oikein voida hyödyntää säätyvätehoisen kompressorin etuja ja lisäksi perinteellinen kiinteätehoinen ilmalämpöpumppu on jäähdytyksessä tehokkaampi kuin vastaavan tehoinen invertterimalli ja myös edullisempi. Jos kyseessä on pelkkä jäähdytystarve, niin järjestään pumppuvalmistajat ja maahantuojat suosittelevat perinteellistä on/off mallia!
Kestävyydestä on paha sanoa mitään, onhan näitä perinteellisiä jäähdytinlaitekompuroita, jotka ovat pyörineet parikymmentä vuottakin.
En tiedä mikä laite on kyseessä,mutta itsellä panasonicin inverter kahdella sisäyksiköllä joka jäähdytyskäytössäkin säätää ottotehonsa vain tarpeen mukaan ja en saanut edes viime kesänä menemään jäähdytyskäyttöön kuin 600kWh.
Jäähdytyksen energiankulutus riippuu ulkolämpötilan lisäksi kovin monesta asiasta kuten talon rakenteesta, tilavuudesta, sijainnista, puustosta, ilmanvaihdon määrästä ja ennenkaikkea halutusta sisälämpötilasta.
Panasonicci se minullakin ja mainitsemani 1400 kWh kului tosiaankin 3,5 kuukauden aikana kun sisälämpötilana oli 21 astetta ja ilmanvaihdosta ei tingitty yhtään. Veikkanpa, että sisälämpötilalla 23 astetta kulutus olisi liki puolittunut.
Saatana että olet sinäkin peukku tyhmä, kun et edes ymmärrä mistä tässä viestiketjussa puhutaan.
huh huh
Selväksi tuli, kyllä kulut näköjään on niin pienet että mukavuus ajaa niiden ohi..eli laitettavaksi menee. Pitänee katsella sitä mallia jonka voi itse asentaa.
Se on hyvä valinta.Ei tarvi odotella ikuisuutta josko joku Herra Kylmäasentaja saapuu.Toinen vaihtoehto,jota kannattaisi harkita,on siirrettävä King Air.Jos sinun kohdallasi kosteudenpoisto/taloudellisuus on etusijalla.Tässä linkki http://www.karkkainen.com
kannantanee vielä harkita sitä itse asennusta,ettei harmita 5 vuoden päästä.tälläkään alalla hyvä ja halpa ja yksinkertaisuus ei kulje samassa paketissA.
Ilmalämpöpumppuja, jotka on nimenomaan suunniteltu itseasennettaviksi kyllä löytyy mutta hinnat ovat ainakin vilä hieman turhan korkeat. Tällainen on esimerkiksi Delonghi Maestro:
http://www.delonghi.fi/DeLonghi/index.html
Keskellä kämmentä!. Remontti-Reiska esitti sunnuntaina MTV3:lla kuinka itsekin voi pumpun asentaa, jos et sattunut näkemään niin katso kolmosen arkistosta. Koneessa oli valmiitt liittimet jotka loksautettiin vaan paikoilleen (eipä tarvinnut alipaineimaisua). Fakta homma !
Toivottavasti tämä ratkaisu yleistyy kaikkien merkkien kohdalla, näin saatais`melkein ilmaista lämpöä enenevässä määrin ulkoilmasta. Luulisin tämän kohtuullistavan pumpun asennushintoja 200-600 €, riippuu siitä mikä on oman työn osuus. Kylmäkonehuollolle jää varmaan vielä töitä
Tässä omatoimisille itseasentajille vielä kaksi osoitetta.
http://www.masecom.net/pumput.htm
Tästä osoitteesta voit katsella asennustapoja, myös pumpujen tarjoushintoja, ympäri maata, asennukset ovat kyllä hinnakkaita.
http://www.kylmakone.fi/heatpump/
Tästä osoitteesta löytyy asennusohjeita. Varmasti myös edullisia lämpöpumppuja !.
Kannattaa kysyä?.
Jos ostaa "tavanomaisen Lämpöpumpun", niin kylmäkonehuolto suorittaa putkiston tyhjiöpumppauksen tuntiveloituksena, aivan kuin muidenkin kylmäkoneiden huollot, aineiden lisäykset ja pumppaukset. Tämähän on niiden toimenkuva, tästä on tehty liian vaikea asia, lämpöpumppujen ostajien kohdalta.
Pumpun sähkökytkennän pitää suorittaa ammattihenkilö.
Ps. ota myös selvää takuista ,kompuralla on yleensä viisi (5)vuotta, muulla koneistolla kaksi(2). Imaisun suorittajan kanssa kannattaa neuvotella!.
Tuo Remontti Reiskan asentama pumppu oli just tuo aikaisemmin mainitsemani Delonghi Maestro. Hinta vain on aika kova kun halvin malli kustantaa noin 1300 euroa.
Katsoin antamastasi osoitteesta. Kuitenkin olettaisin että näiden itseasennettavien pumppujen hinnat laskisi, koska kilpailu pumppumarkkinoilla`kin on aika kova.
Taitaa toistaiseksi vielä tulla edullisemmaksi hankkia pumppu perinteisellä tavalla, jos osaa oikealla tavalla toimia ja noukkia rusinat pullasta.
Minä ainakin sain.! Asennettiin pojan kanssa Pana inv.E 12. Kokonaishinnaksi jäi 1500 €, josta asennuksen osuus oli noin 200 €.
Oman työn osuutta ei kylläkään voi vähätellä, esim. maadoitetun pistorasian tuonti lähelle sisäyksikköä, noin 1 m, ulkoyksikön kiinnitysrautojen pulttaaminen kivijalkaan, ja sisäyksikköön kondesoituvan veden reitittäminen vessan lavuaarin hajulukon yläpuolelle. Myös apupoikana oleminen (esimerkiksi katsomassa että vesi tulee alamäkeä, pumpun nostoapua, putkistojen vetoa jne.
Osoitteeseen josta voi käydä katsomasta lämpöpumpun asennusta ym.
http//www.kylmakone.fi
http://www.kylmakone.fi