”Uuden kaupunginjohtajan on oltava vahva johtaja, vahva johtaja on tarpeen” - ajatus pyörii Heinolan eri piireissä pitkään.
Mitä se sitten tarkoittaa? Tekeekö koulutus ja kokemus johtajasta vahvan? Vaikka ehdokas soveltuu vahvaksi johtajaksi, vaikka johtaja osaa ja tietää, pystyykö se vahvoihin päätöksiin?
Johtajan rooliin kuuluvat kolme v:tä: valta, vastuu ja velvollisuudet (ajatus ei ole minun).
Ilman todellista valtaa jopa sankarijohtaja ei menesty. Niin tapahtuu Heinolassa.
Koska Heinolassa kunnanjohtajan valta pilkottu palasiksi ja jaettu monien tahojen kesken, ns. jaettu johtajuus. Tällä menetelmällä kuka tahansa kelpaa ”kumileimasinjohtajaksi”.
Jaettu vallankäyttö edellyttää käyttäjiltään samoja ominaisuuksia: koulutusta, kokemusta, visionäärisyyttä, asiantuntemusta, soveltuvuutta. Jaetussa vallassa vallankäyttö on ennen kaikkea yhteisen vastuun ottamista.
Jos vallankäyttäjiä on liikaa, miten käy vastuun ottamiselle?
Heinolan organisaatiossa vahva kunnanjohtaja ei menesty, se on ihan selvää.
Mutta auttaako asiaa pienien vallankäyttäjien lisääminen? Laatu korvaa määrän, entä päinvastoin? Korvaako määrä laadun?
Mitä se sitten tarkoittaa? Tekeekö koulutus ja kokemus johtajasta vahvan? Vaikka ehdokas soveltuu vahvaksi johtajaksi, vaikka johtaja osaa ja tietää, pystyykö se vahvoihin päätöksiin?
Johtajan rooliin kuuluvat kolme v:tä: valta, vastuu ja velvollisuudet (ajatus ei ole minun).
Ilman todellista valtaa jopa sankarijohtaja ei menesty. Niin tapahtuu Heinolassa.
Koska Heinolassa kunnanjohtajan valta pilkottu palasiksi ja jaettu monien tahojen kesken, ns. jaettu johtajuus. Tällä menetelmällä kuka tahansa kelpaa ”kumileimasinjohtajaksi”.
Jaettu vallankäyttö edellyttää käyttäjiltään samoja ominaisuuksia: koulutusta, kokemusta, visionäärisyyttä, asiantuntemusta, soveltuvuutta. Jaetussa vallassa vallankäyttö on ennen kaikkea yhteisen vastuun ottamista.
Jos vallankäyttäjiä on liikaa, miten käy vastuun ottamiselle?
Heinolan organisaatiossa vahva kunnanjohtaja ei menesty, se on ihan selvää.
Mutta auttaako asiaa pienien vallankäyttäjien lisääminen? Laatu korvaa määrän, entä päinvastoin? Korvaako määrä laadun?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Johtajan rooliin kuuluvat kolme v:tä: valta, vastuu ja velvollisuudet.
Samaa voi sanoa johtajuudesta jaetussa muodossa: valta, vastuu ja velvollisuudet.
V=valta Heinolassa ihan OK.
Entä v=vastuu ja v=velvollisuudet?
Näin on.
Ongelma on, että kukaan ammattitaitoinen johtaja ei hakeudu Heinolaan. Maine on pilattu viimeisellä käsittämättömällä irtisanomisella ja vuosikausien valtataistelulla ja pikkupolitikoinnilla.
Heinolan maine on pohjalukemissa. Mainosvideot ja kampanjat eivät enää auta.
Olen kanssasi samaa mieltä. Lähes satavuotiaan politiikassa - naurettavaa.
Valtaosa johtavista politiikoista pitää organisaatiota ja johtovirkojen asemaa kertaalleen päätettynä.
http://www.itahame.fi/?article=423368
Milloin päätetty? Kenen toimesta? Hallituksen viimeisen pöytäkirjan mukaan kaikki on vielä auki.
Tai johtovirkojen nimike on muutettu, mutta sisältö pysyy samana. Tätäkö viestittää kuntalaisille valtaosa johtavista politiikoista?
Hallinto- ja kehitysjohtajan virka on vain hämäystä ja mahdollisuus Malinille saada Rinnevaaran erottamispalkintoa ilman riskiä, että Matti Sepän valitus osoittautuu aiheelliseksi.
Hepo-oja vai Savolainen? Savolainen van Hepo-oja?
Kumpi istuu parempi Hildenin organisaatiossa.
Komea, parhaassa iässä oleva hovielämän sääntöjä osaava mies ehkä istuu Hildenin organisaatioon huonompi.
Savolaisen henkilökohtaisia ominaisuuksia voisivat aiheuttaa hämmennystä kanslian heikkohermoisten naisväen kesken, ylipitkiä seurustelukahvitaukoja muuttuisivat kenties ”kissatappeluksi” ja joku voisi tehdä komealle miesjohtajalle "nokiat".
Olisiko sittenkin Hepo-oja istuvampi? Hepo-oja in niin tavallinen, niin sisältä ja niin kaukaa, että hän ei aiheuta kateutta eikä mustasukkaisuutta.
Molemmat pyrkyrit ovat epätoivejohtajia.
Raili Hilden ryhtyi kunnallisvaaleissa ehdokkaaksi, koska mielestään tytärtään Saija Jäppistä oli kohdeltu huonosti kun tämän Lontoon matka ja pakettiauton osto torpattiin, vaikka Hepo-oja oli niitä kannattanut.
Kulttuurilautakunnan pöytäkirjojen mukaan sivistystoimenjohtaja Hepo-oja toimi kaikessa Saija Jäppisen tahdon mukaisesti. Tärkein tehtävä kulttuurilautakunnan pöytäkirjojen mukaan on ollut löytää Saija Jäppisen mieleinen tila Jäppisen johtamalle kulttuuritoimistolle. Jäppinen halusi muuttaa kulttuuritoimistonsa kaupungin edustustilaan WPK-talolle, Hepo-oja hyväksyi, Komonen esti.
Kun Jäppinen ei saanut kaupungin edustustilaa, hän vaati Galleria Lambertia muutettavaksi kulttuuritoimiston tilaksi perustellen tilan tarvetta sillä, että kulttuuritoimiston on lipunmyynnin vuoksi oltava kesäteatterin lähellä. Heinolalaiset keräsivät noin 600 nimeä adressiin Lambertin puolesta, joten Jäppinen joutui hakemaan tilat Spec Saversin entisestä liiketilasta ja veronmaksajat maksavat vuokraa 20 000 euroa/vuosi. Nykyinen tila remontoitiin Jäppiselle sopivaksi ja vuokrattin kahdeksi vuodeksi.
Kaupungin arkkitehti on suunnitellut Jäppiselle uudisrakennusta WPK-talon pihaan, noin 300 neliötä ja alustavasti noin 500 000 euroa maksavaa.
"Kulttuuritoimiston on sijaittava kesäteatterin läheisyydessä", äiti Hilden on todennut, joten ilmeisesti Jäppiselle rakennetaan oma palatsi WPK-talon pihaan puolella miljoonalla eurolla, mikä tarkentuu rakennuksen edistyessä, totesi kaupunginarkkitehti.
Hepo-oja on tukenut kaikessa Jäppisen toimintaa kesäteatteribisneksessä ja ansainnut siten va kaupunginjohtajan viran, mikä helpottanee myös lapsi-Jäppisen toiveiden toteutumista ja palatsinsa rakentamista velkarahalla.
Hepo-oja allekirjoitti va kaupunginjohtaja Rinnevaaran adressin kun oli huolissaan Rinnevaaran työtavoista. Nyt kuntalaisten kannattaa olla todella huolissaan Hepo-ojan johtamistavoista, kun tämä toteuttaa Saija Jäppisen pienet ja suuret toiveet Jäppisen kesäteatteribisneksessä.
Hepo-oja oli erottamassa Tita Rinnevaaraa ja Hepo-ojaa syytetään myös kunnianloukkauksesta. Työryhmä (Mauno Kuusela puh joht, Timo Virtanen, Sinikka Malin, siht) suositteli Hepo-ojalle raportissaan, että Hepo-ojalta pyydetään selvitys käyttäytymisestään, jonka jälkeen hänen kanssaan käydään työnjohdollinen keskustelu asiasta. Mikäli myöhemmin ilmenee, että alekirjotusten keräämiseen on liittyny painostusta tai muta epäasiallista toimintaa, tai että Hepo-ojalla on ollut Rinnevaaran vahingoittamistarkoitus, voidaan kirjallisen varoituksen tarkoituksenmukaisuutta joutua arvioimaan uudelleen.
Onko Hepo-oja antanut selvityksen käyttäytymisestään ja onko hänen kanssaan käyty työnjohdollinen keskustelu? Mikä kokous, kuka esitti ja kuka kannatti Hepo-ojaa va kaupunginjohtajaksi? Eikö asukkaiden pitäisi tietää miksi syytetutkinnan alaisena ollut Hepo-oja valittiin kaupunginjohtajaksi, missä kokouksessa ja milloin?
VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET (KHAL § 223)
http://www.heinola.fi/Dynasty/kokous/20102058-21.PDF
Apulaiskansliapäällikön pöytäkirjat:
* vuosilomat 26-31
* muu keskeytyspäätös 26-37
* HENKILÖKOHTAISEN LISÄN VUOSISIDONNAINEN OSA 29-33
Terhi Kankaanpään henkilökohtainen lisä?
Khal pöytäkirja 12.4.2010 http://www.heinola.fi/Dynasty/kokous/20102058.HTM (§223)
Mitä olisi se ”29-33”?
Siis Heinolan organisaation kolmannen kerroksen pulassa olevat neidit, jotka eivät pysty maksamaan nimipäivälounasta omasta ”laihasta” palkasta, nappaavat lisiä sieltä sun tältä.
Vain taivas on rajana.
Etsien ne ”29-33”, törmäsin Khal pöytäkirjaan 31.5.2010. Pöytäkirjassa on erittäin mielenkiintoinen pykälä 325. Todella huvittavaa!
http://www.heinola.fi/Dynasty/kokous/20102084.PDF
Heinolan organisaatio todellisuudessa ei tarvitse henkilöstöpäällikköä ja koko virka oli keksitty väkisin vuonna 2009 ainoastaan henkilösihteerin vallan rajoittamiseen. Malinin valintakin vuonna 2009 viittaa tähän ajatukseen.
Nyt Malinille palkinnoksi työpanoksesta Rinnevaaran erottamiseen ojennetaan kansliapäällikön virkkaa, joka naamioidaan eri viraksi, vaikka sisältö on ihan samaa.
Mitä sitten tapahtuu tarpeettomille apulaiskansliapäällikkö- ja henkilöstöjohtajaviroille?
Järjen mukaan molemmat virrat pitäisi purkaa ja ostaa Kankaanpään pois viiden vuoden palkalla.
Säästöjä olisi satoja tuhansia euroja.
Onko hallituksella järkeä ja laskutaitoa?
Todennäköisesti tarpeettomaan henkilöstöjohtajan virkkaan siirretään oman uskollisen siskon (esimerkiksi ansaitusti sihteeri-Teijaa, kun virka ei vaati yhtään mitään osaamista ja kokemusta, ja Teijalla kuitenkin oli kertynyt hyvää henkilöstökokemusta Rinnevaaran erottamisprosessista).
Koska Kouvolan valinta-asiakirjojen mukaan Terhi Kankaanpään ammattiosaaminen ja kokemus ylittää jopa oman paikallisen pitkäaikaisen kaupunginlakimiehen lahjoja, Terhille voisi tehdä turvallinen Heinolan kaupungin lakimiehen virran. Onhan Terhillä hyviä yhteyksiä konsulttijuristiin ja apuna Sanna Koponen.
"ostaa Kankaanpään pois viiden vuoden palkalla.
Säästöjä olisi satoja tuhansia euroja." Seppä ostettiin pois, mutta siitä katkeroituneena alkoi työllistää kaupunkia TURHILLA valituksilla, jotka maksavat meille kuntalaisille kymmeniä tuhansia vuodessa. Mitä jos Terhi alkaakin käyttäytyä samoin? ei syntyisi tällöin säästöä.
Seppä ostettiin pois, mutta siitä katkeroituneena alkoi työllistää kaupunkia TURHILLA valituksilla, jotka maksavat meille kuntalaisille kymmeniä tuhansia vuodessa.
1. Tällä logiikalla olisi edullisempi pitää Matti Seppä virrassaan.
2. Matti Sepän valitusten määrä pienenee, jos hallitus tekee kuntalaisystävällisiä päätöksiä, harkiten ja järkeä ja laskutaitoa käyttäen.
3. Mutta olet oikeassa, Terhi hallitsee monia salaisuuksia, siis olisi todella vaarallinen katkerana.
matin laskutaidot ovat puutteelliset. se on vaan fakta. hän tarkoitushakuisesta pyörittelee vääriä liioiteltuja summia, joihin sitten nöyrät kuntalaiset haksahtaa.
http://ep.kouvola.fi/kokous/20133009-10-1.PDF
Uskon, että Terhin Kouvola-kortti oli vain hämäystä.
Kaupunginhallitus asetti työryhmän tutkimaan ja tekemään raporttia Terhi Kankaanpään, Pirjo Hepo-ojan, Kirsi Korttilan johtaman ja toteuttaman adressin ja päiväkirjakoosteen perusteella. Lisäksi haettiin tukea Wellamosta, joista toista raporttia on ainoastaan poliisi tutkinut, julkisuuteen sitä ei annettu.
Kaupunginhallituksen erottamistyöryhmän raportissa todetaan, että Heinolaan odotettiin kehitysjohtajaa ja että kriisin seurauksena organisaation kehittämisvalmius on alentunut. Kun nyt kehitysjohtajan virka on avoinna (Mäkilälle vai Malinille kaavailtu?) niin miksi Rinnevaaralta vaadittiin kaupunginjohtajan, henkilöstöjohtajan ja kehitysjohtajan tehtävien hoitamista - ja vieläpä ilman tulosaluejohtajien tukea (jotka ryhtyivät huolenilmaisijoiksi ja varmistelemaan omia asemiaan) ja vielä ilman sihteeriä, joka sairastui huolenilmaisutautiin ja muutti vesitorniin.
"Kaupuninjohtajalla on erityisen suuri vastuu toimivasta työyhteisöstä ja hänen pitäisi vaalia ja edistää työyhteisön hyvintointia", todetaan Mäkilän-Kuuselan-Virtasen-Malinin raportissa. Eikö henkilöstöjohtajalla ole lainkaan vastuuta työyhteisöstä, eli henkilöstöstä ja henkilöstön hyvinvoinnista? Mikä oli Malinin vastuu?
Kun uutta kaupunginjohtajaa ja uutta kehitysjohtajaa valitaan, niin mikä on henkilöstöjohtaja Malinin vastuu ja tehtävä? Mikä on kaupunginjohtajan tehtävä? Tuleeko kaupunginjohtajan hoitaa Malinin tehtävät ja Malinin kaupunginjohtajan tehtävät. Malin ryhtyi hoitamaan va kansliapäällikön ja va kaupunginjohtajan tehtäviä saatuaan henkilöstöjohtajana Rinnevaaran "ulostettua" koska henkilöstö oireili.
Kun Heinolassa ei ole lakimiestä, joka näitä sotkuja olisi selvittänyt Kankaanpään ollessa voimakkaasti itse mukana tekijänä, niin lakimiespalveluja on veronmaksajien laskuun tilattu ehkä eniten Butzowilta (Malin), Kuntaliitosta (Hilden) ja mitä turhat oikeudenkäynnit tulevatkaan maksamaan?
Butzowin lakimies Salla Pyymäki teki raportin Malinin pyynnöstä, jossa Pyymäki selvitti seuraavasti mm. "Vastaanottaja Heinolan kaupunki on pyytänyt selvitystä siitä, mitä toimenpidevaihtoehtoja sillä on liittyen seuraavien työntekijöiden ja viranhaltijoiden menettelyyn liittyen
- sivistystoimenjohtaja Pirjo Hepo-oja (viranhaltija)
- sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Kirsi Korttila (viranhaltija)
- kaupunginjohtajan sihteeri Teija Lepinsalo (työntekijä)
- apulaiskansliapäällikkö, va kansliapäällikkö Terhi Kankaanpää (viranhaltija)
- kaikki huolenilmaisun allekirjoittaneet työntekijät ja viranhaltijat
Kun on seurannut Heinolan tapahtumia Rinnevaaran erottamisen jälkeen, alkavat syyt Rinnevaaran erottamiseen selvitä, muutkin kuin Sepän mainitsemat.
Torin alle suunnitellaan parkkiluolastoa eli "keskitettyä parkkeeraamista", kun kiinteistöjen rakennuttajat eivät halua huolehtia kaavan mukaisista parkkipaikoista ja rakentaa velvoiteautopaikkoja. Rakentamatta jätetyt autopaikat maksatetaan nyt veronmaksajilla.
Hopeasiltaa suunnitellaan Hildenin vaatimalla tavalla ja velkaa sitä varten otetaan miljoonia euroa, alkuperäisen suunnitelman mukaan 12 miljoonaa euroa.
Saija Jäppisen uudisrakennus kulttuuritoimistolle WPK-talon pihaan on suunnitelmissa ja tullee maksamaan jopa miljoonan.
Malinin tekemä kanslian organisaatiomuutos on pedattu "malinilaiseen tapaan" siten, että Malinille itselleen jää henkilöstöjohtajana täysi valta ilman vastuuta kaupunginjohtajan oikeana kätenä ja Hildenin vaatima "pöydän putsaaminen" huomioitiin. Kaikki kaupunginjohtaja Rinnevaaran erottajat on palkittu ja vastustajat erotettu tai eroavat. Tällä vaalikaudella ja tämän kaupunginvaltuuston avulla Hildenin klaani vahvisti asemiaan ensin erottamalla kaupunginjohtajan, joka ei ohijohtamiseen ja nepotismiin taipunut ja sitten erottamalla kaupunginhallituksen, jonka jäsenistä kolme (Heinola Nyt-ryhmä) oli kaupunginjohtajan erottamista vastaan.
Ennen seuraavia kuntavaaleja Hildenin klaani käyttää valtaansa, Heinolan velkataakka kasvaa 2500 eurosta/asukas jo tänä vuonna 3000 euroon/asukas ja tulevina vuosina runsaasti lisää, kun Hopeasilta ja parkkihalli sekä kulttuuritoimistolle talo rakennetaan. Valtion avustukset vähenevät ja verotulot vähenevät, kun asukkaat muuttavat työpaikkojen perässä työllisyydestä huolehtiviin kuntiin. Heinolassa palvelut heikkenevät, sote-palvelut yksityistetään tai ulkoistetaan, keskusta tyhjenee eikä maanalainen parkkiluolasta sitä auta päinvastoin.
Kaupungilla on Hildenin hallituskauden jälkeen suuren suuri velkataakka, peruspalvelujen heikko taso, suuri työttömyys ja Suomen onnettomimmat nuoret.
Mutta "pöytä on putsattu" ja "koneisto rasvattu", sitähän ne äänestäjät halusivat?
Kuinka kalliiksi nämä "päättäjät" ts. luottamushenkilöt ovat jo tulleetkaan kaupungille?
Aatteleppa ite.
Tässä ketjussa povattiin hyvin hallinto- ja kehitysjohtajan virasta.. Vaikka kansliapäällikkö oli turha titteli, oli tehtävässä kuitenkin lakimies. Nyt kun virka muutettiin, jouduttiin perustamaan erillinen lakimiehen virka.
Ei anna kovin vastuullista, saatikka järjellistä, kuvaa kasvattaa kaupungin henkilöstömenoja tällaisilla virkojen lisäyksillä.
Mitä tekee tai on tehnyt, kehittää tai on kehittänyt, hallinto- jakehitysjohtaja? Onko paisunutta organisaatiota alettu keventää? Mitä lisäarvoa tehtävä tuo kaupungille?
Hyviä kysymyksiä.