Hei, olemme suunnitelleet syksyllä matkaa pohjoiseen ja tarkoitus olisi käydä vaeltamassa perheen kanssa. Jos jollain kokemusta niin ilomielin haluaisin kuulla mielipiteitä...mihin kannattaa mennä jne...olemme miettineet joko mökin vuokrausta, mutta toisaalta asuntoauto olisi parempi , voisi vaihtaa paikkaa helposti...viikon reissua ollaan suunniteltu...lapsilla ikää 17v, 14v ja 11v...rakastavat patikointia ja luontoa, joten reitin ei tarvitsisi olla aivan helpoimmasta päästä...kiitos etukäteen vastanneille :)
vaeltamaan perheen kanssa:)
lellelellu
391621
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Lasten kanssa lähtisin Kuusamoon. Siellä on mukavat maastot Karhunkierroksella. Olen itse aikoinani käynyt siellä lasteni kanssa ja muistot ovat mukavat. Toki Lapistakin löytyy hienoja paikkoja lasten kanssa patikoitiin.
Hei,
Ehdottomasti Kuusamoon. Siellä on myös koskenlaskua, eri tasoisia, josta tuon ikäiset lapset pitivät varmasti ja tieten aikuiset, eivät ole mitään liian hurjia.
Suosittelen 25 vuoden kokemuksella.
Saariselkä on paras kohde vaellukselle. Siellä on monta tunturia pienellä alueella. Samana päivänä voit kiivetä usealle tunturille. Ja tunturissa ei ole hyttysiä , poroja kylläkin.
Minäkin suosittelen Saariselkää, ja Urho Kekkosen kansallispuistoa yleensäkin; upeat maisemat! :)
Kuusamosta tai tarkemmin sanoen Oulangan kansallispuiston läpi kulkee Karhunkierros joka varmaan on oiva valinta patikkamatkoille. On vaihtelevaa maastoa, avotupia, laavuja jylhiä näkymiä. (Varsinkin Juuma-joen varrella) Sekä mahdollisuus kokeilla myös koskenlaskua sekä melontaa.
Mukava teltta
Paljon lämpimiä vaatteita
Sukkia monta monta ylimääräistä paria jokaiselle
Vaelluskengät
Tekniset alusasut
Retkikeitin
Pata
Tulitikkuja
Mora
Retkikirves
Kyypakkaus
Haavataitoksia
Rakkolaastareita
Sopivat rinkat
Matkapuhelin
Ideaalisidettä
Kertakäyttöinen kylmäpussi onnettomuuksien varalta
Näillä pitäisi pärjätä tilanteissa kuin tilanteissa :)
puuteita listassa.
Puutteita kirjoitustaidossa.
Sukkiako siellä sitten keitellään?
Ei muuta kun Kuusamoon, on karhunkierrosta, josta voi rakennella eri vaikeusasteen reittejä, voi myös meloa osan matkaa, jos kiinnostaa. Oulanka ja Kitka -joen ympäristöineen ovat näkemisen ja kokemisen arvoisia. Tarvittaessa voi heittää reissun tuolle naapuriiin Karjalan puolelle, kun varautuu etukäteen.
Kuusamon luonnonpuistossa on mahtava samoilla, polut hyvässä kunnossa, on pitkospuita ja rappusia... Karhunkierros alkaa Hautajärveltä ja päättyy Rukalle 80-85 km. pienikierros alkaa Juumasta 12 km. Katsokaa karttoja netistä... Kyllä kannattaa ja kamera mukaan ym eväät ja nuotio makkarat, maisemat mahtavat.
www.ruunaa.eu
Ruunaalle vaeltamaan ja koskenlaskuun
Tuohan riippuu tosi paljon siitä, minkä verran olette aiemmin liikkuneet metsämaastossa. Mutta, jos kokemusta on jonkikaan verran, niin Karhunkierrksella Kuusamossa riittää nähtävää ja haasteitakin. Reittiselostus löytyy verkosta ja kartan voi halutessaan tilata luontoon.fi-verkkokaupasta, tosin ilman sitäkin pärjää, koska reitti on hyvin merkitty. Koko reitti on 70-80 km, mutta siitä voi valita myös osia. Pieni Karhunkierros on 12 km. Tämä reitti on haasteellinen, mutta turvallinen siitä syystä, että todellisuudessa reitti kulkee koko ajan lähellä asutusta. Toinen, kevyempi vaihtoehto on Muonion seutu, josta löytyy paljon lyhyempiä päiväreittejä, perheen kanssa olemme yleensä vuokranneet mökin Jerisjärveltä ja sieltä sitten tehneet erilaisia päivävaelluksia kohteena esim. Särkitunturi, Pallas, Olos yms. Erilaisista reiteistä ja niiden vaatimuksista löydät hyvää tietoa luontoon.fi-verkkosivuilta. Mukaan lämpimiä, nopeasti kuivuvia vaatteita (teknise parhaita), hyvät kengät, ensiaputarvikkeita, särkylääkettä, lämmin makuupussi ja reipasta retkimieltä. Minä en raahaa mukanani retkikeitintä enkä telttaa, koska tulentekopaikkoja ja keittopaikkoja löytyy hyvin merkityiltä reiteiltä. Ruokailun toteutan yleensä pussiruoalla, koska ne on keveitä kantaa ja roskat on helppo hävittää (retkeilijähän jaksaa kantaa kaiken pois, minkä metsään vie). Susitelen lämpimästi vaellusta perheen yhteiseksi harrastukseksi.
Jos tahtoo Lappiin, niin suosittelisin Lemmenjokea. Ahkuntuvan venekyydillä pääsee helposti syvälle maastoon. Jokea, koskia, järviä, mäntymetsiä, avotuntureita, autiotupia. Voi kävellä takaisin tai palata venekyydillä.
Saariselkä on oma suosikkini, mutta Lemmenjokea suosittelisin juuri tuon joen ja venekyytimahdollisuuden takia. Pallas on hieno, mutta yksitoikkoisempi kun ei ole vesiä ja jokia niin paljoa kuin on Lemmenjoella tai Saariselällä. Saariselän parhaat paikat tosin ovat vain kokeneempien saavutettavissa (Luirojärvi - Sokosti ja siitä itään).
Ellei varsin himoitse avotuntureita, niin sitten Karhunkierros tai osia siitä, ja kyllä sielläkin pääsee näkemään avomaisemia Valtavaaralta.
Ruunaat ym. ovat toki komeita, mutta kuuluvat samaan Etelä- ja Itä-Suomen metsämaisemaan kuin vaikka Repovesi.
Kilpisjärven seutu turhan vaativaa, koska siellä ei ole tuulensuojaa jos sattuu sellaiset kelit.
Pohjoiseen jos haluaa, niin kannattaa kyllä ajaa Kuusamosta eteenpäin. Karhunkierros on ruuhkainen, eivätkä ne maisemat siellä jostain Nuuksiosta paljoa eroa. Saariselällä pääsee jo vähän tunturien tunnelmaan.
Jos olette matkiksella liikenteessä, suosittelen Kilpisjärveä. Yhtenä päivänä Saanan valloitus, toisena voi kulkea Saanan juurella/takana ja toki yöpyä pidemmälläkin reitillä, jos niin haluaa. Laivalla pääsee Kilpisjärven yli, voi käydä kolmen valtakunnan rajalla ja kävellä takaisin kylälle Mallan luonnonpuiston läpi. Ja tuolla suunnalla ollessaan kannattaa käydä jäämeren rannalla Norjan puolella, vaikka Skibotnissa, ja ihailla vuonon toisella puolella kohoavia Lyngenin "alppeja". Käsivarren maisemat ja luonto ylipäätään ovat ihan muuta toista, kuin muualla Suomessa.
ei meillä ainakaan mitään ruuskaa kuusamossa ollut, vaikka oltiin pahimpaan turistiaikaan!
Samaa mieltä täälläkin, oltiin siellä pari viikkoa sitten reissussa. Ensi kesänä aikomus lähteä eräreissulle, lähdetkö mukaan?
Heissun!
Itse olin 15-vuotiaana (pari vuotta sitten) perheeni kanssa kuusamon pienellä karhun kierroksella, aivan henkeäsalpaavat maisemat! ja pikkuvelikin jaksoi hyvin kun pidettiin pari evästaukoa. Siellä siule lepää ja vaellus tapahtuu hymyssä suin vaikken muuten tuollaisesta oikein perustakkaan. menisin heti uudelleen jos vain olisi ntit kelit ja mahdollisuus!
Suosittelen lämpimästi:)
Kuusamo on jees lasten kanssa.. ja jos haluaa mennä '' oikeaan '' lappiin niin saariselkä :)
Vaellusmatkan kohde tietenkin riippuu lähtöpaikkakunnasta, eli jos lähtee matkalle etelästä, niin ei kannata viikossa kyllä ihan pitkälle mennä, sillä turha noihin matkoihin on aikaa käyttää.
Matkoihin menee helposti 3 päivää ja siihenkin saa ajaa.
Automatkailussa sopiva päivämatka on 200 - 300km:ä, niin silloin ehtii jo jotain nähdäkin.
Napapiirin pohjoispuolella on vaikka miten paljon vaelluspaikkoja jokaiseen makuun, mutta se matka :-(
Itse olen kolunnut Lapin ristiin rastiin useammankin kerran ja minun ehdoton ykkönen on Saariselkä.
Porukkaa siellä kyllä vaelluskautena riittää, mutta onhan siellä lääniäkin.
Jos ei Lappiin asti halua, niin aiemmin mainittu Ruunaa ja Kuusamo ovat kyllä ihan varteenotettavia.
Tokihan näissäkin molemmissa populaa piisaa sesonkiaikana.
Itse juurikin tulin Kuusamosta vaunun kanssa ja ihan nautinnollinen reissu.
Myöskin vähemmän tunnettu Tiilikkajärven kansallispuisto Pohjois-Savossa on käymisen arvoinen.
Etelämpänäkin löytyy paljon kansallis- ja luonnonpuistoja, joissa saa kuljeskella melko rauhassa, eli ihan varteenotettavia vaihtoehtoja, eikä matkoihin mene aikaa jos etelässä asuu, eli ehtii tutustumaan kohteeseen paremmin ja nauttia siitä kaikesta mitä kohteella on antaa.
Eli kiteytettynä:
- jos tuntureista pitää, niin Rovaniemen pohjoispuoli
- jos taas järvimaisemista, niin ottaisin Ruunaan/Pielisen alueen
- jos taas joista ja vaaroista niin Oulangan kansallispuistoon
- lisäksi Suomi jakautuu niin, että keskisessä idässä on enemmän nähtävää kuin läntisessä.
Mielipiteeni pohjautuu 40v:n vaelluskokemuksiin ja ajettuihin kotimaan 2,5milj. matkailukilometriin.
Hetta-Pallas on todella kaunis 53 kilometrinen lenkki, välituvat sopivien matkojen päässä ja reissussa voi olla vaikka neljä päivää ja nauttia rauhassa. Upeat maisemat ja kauas kantavat näköalat tsemppaavat jaksamaan. Muonioon vaeltamaan (ja kalastamaan), mm Pallas-Olos reitille joka ei ole kuin reilu parikymmentä kilometriä pitkä.. Ylläs-Olos 54km, kaunista seutua.
jos ei jaksa monen päivän reissua, voi sopivan matkan valita väliltä ylläs-hetta (130km)... myös Kilpisjärven ja Norjan puolen loistavan kauniit maisemat kannattaa tsekata ehdottomasti, itse ainakin olin norjan vuonoista pienenä ihan haltioissani! Skibotnista kun ajaa altaan, maisemat ovat loistavat! sieltä sitten kautokeinon kautta hettaan ja vaeltamaan Hetta-Pallas! autonsiirto palvelu löytyy varmasti.
myös Norjan puolella ihania reittejä!
teillä on ihan männikköön koko matkat!
miksi hemmetissä maksetaan maltaita makasta pelkästään keskelle ei yhtikäs mitään?
ottakaa lapset mukaan ja kiertäkää töölönlahti?
ei tarvii reppuja kannella voi ottaa virkisteitä kahvilasta ja jätskit kakaroille jos alkaa ramasee kuka nyt kieltää levätä nurtsilla ja kun kyllästyy hyppäät ratikkaan ,kyllä aika kulkee mukavasti ja voi tavata ihmisiä! mikä on monille ihan liikaa.
mutta on varmasti halvempaa eikä nyky kakaroille outoja paikkoja!
kuitenkin olet kokoajan ihmisten ilmoilla ja kuljet hyvin pidettyjä hiekka tai asfaltti käytäviä pitkin joten kengätkään ei ole niin nokon nuukaa, mutta jos nilkka mulahtaa on silloin paikka liian vaarallinen,sillon ei auta kuin istua autoon ja ajella vaikka käpylään tai vuosaareen ym miksi siis rasittaa itseään noilla idioottimaisilla menneenajanhaaveilla ,
no tietenkin kun olette möllilästä kotosin itsekin ja sillon pienenä oli hienoa juosta mettässä! muutahan ei ollut!
kuitenkin ootte jo vanhoja läskejä huonossa kunnossa , silloin ei kannata mennä merta edemmäs huvittelemaan, kun hienoja paikkoja löytyy nurkantakaa, ei tosin synkkiä metsiä mutta onhan meillä Kallio joka monelle on tutkimatonta seutua!
on pikku baareja jokakulmalla?
läheltä löytyy mukavia mestoja ainakin hesalaisille, siis hesalaisille!
Kilpisjärvi tai Saariselkä jos haluaa todellisia tunturimaisemia. Meillä lapset esim. kävelivät Pältsalle ja takaisin (a 13km). laivalla yli ensin.( tänä kesänä) karhunkierros - paljon porukkaa ja metsää. kulunutta polkua. ei kovin hyvä kävellä. Sitten on käyty lasten kanssa Aittajärvi - paratiisikuru - muorravaarakka - aika helppoja reittejä, ja takaisin. teltalla tai autiomajojen avulla.(Saariselkä siis)
Kyllä on mennyt surkeiksi patikoinnit kaikki höpöttää karhunkierroksista jne kunnon kartat mukaan ja oikeaan erämaahan vaan niin ei ole ryysistä viikon-kahden patikka matkoilla ei tullut yhtään ihmistä vastaan- lähtö vaikka hetasta ja kartasta katsoo sopivan paluu paikan, paikalliset kyllä toimittaa auton tulo paikkaan odottamaan
Salamajärven kansallispuisto keski-suomessa on oiva kohde. reitinvarrella on autiotupia ja kotia säännöllisin välimatkoin yöpymiseen, joten telttaa ei välttämättä tarvitse. lisäksi on laavuja, ja lintutorneja.
Yleensä laavuilla, tuvilla ja kodilla on kirveet ja sahat, joten niitä ei tarvitse itse tuoda.
Valvatin autiotuvalla matkanvarrella on myös sauna. Myös sysilammen tuvalla on sauna, avaimet luontotuvalta 10€. kämppä ilmainen.
Kuusamolaiset on näköjään aktiivisesti täällä liikenteessä. Suosittelen utsjoki kevoa, kevon luonnonpuisto on suht helppo kulkuista, on avotuntureita, ja autiotupia sopivasti n.10km välein. Kanjonit on hienoja. Jos haluaa palata autolle, voi kiertää kuivin reitin rengas reittinä. Matka n.80km.
Kehuin minäkin Karhunkierrosta, mutta en ole kuusamolainen. Ei edes suksulaisia asu siellä. Kävin usein kun lapset asuivat vielä kotona, ja joskus vieläkin. Kuusamoon on muuten vain sopivan mittainen matka. Kannattaa se kokea. Seuraavalla kerralla voi mennä vaikka Saariselälle.
Utsjoella olen käynyt vain kevättalvella kun pilkkikausi on siellä vielä, mutta Etelä-Suomessa eletään jo lähes kesää. Myös Pudasjärven Syötteellä on upeat retkeilymaastot ja maisemat ja yleensä murrosikäiset ovat tykänneet maastopyöräilystä. Reittejä löytyy joka lähtöön ja hyvät majoitusvaihtoehdot. Kuin erämaassa ja ollaan silti kaupngin rajojen sisäpuolella.
Mutta jos asuu eteläisessä Suomessa, niin kannattaa tsekata lähemmätkin vaihtoehdot. Kokeilumieli matkaan.
Veden- ja tuulenpitävät vaatteet. Villapusero tai fleece. Kalsarit. Päähine (pipo, huivi, lippis...) Laastarit, kyypakkaus, ripulilääke, hyttyssuoja, vaihtovaatekerta. Kannattaa alusasu olla tekninen, joka kuivuu nopeasti. Mäntysuopa käy hiusten ja muuhunkin pesuun. Kuivamuona, kannattaa laskea jokaisen tarvitsema päiväannos. Vesipullo. Retkikeitin. Tulitikkuja. Makuupussi ja alusta. Vessapaperia. Muvipussi likaisille vaatteille ja jätteille. Jätteet kuljetetaan pois, niitä ei luontoon jätetä. Jotainhan voi polttaa laavujen nuotiossakin.
Likaisia vaatteita voi huuhtoa joessa ja kuivattaa puun oksalla. Vain kainalon kohdalle pari pisaraa mäntysuopaa ja vähän hieraistaan ja huuhdotaan vaatteista tulee tuoksuvat. Saman voi tehdä sukille, jos alkavat oikein haisemaan.
Muutamat sukat, jotka kuivuvat nopeasti. Kunnolliset jalkineet. Kevyet sandaalit mukaan. Uimapuku. Pieni pyyhe riittää, se kuivuu nopeasti eikä vie isoa tilaa. Kompassi, kartta ja puhelin, joka on auki vain yhdellä ihmisellä kerrallaan, jotta akkua säästyy muilla.
Loppujen lopuksi retkeillessä pärjää yllättävän vähillä vaatteilla, paitsi jos on kova sade, mutta silloin kannattaa vuokrata maja ja tehdä päivän mittaisia retkiä.
paljon retkellä: "Jotainhan voi polttaa laavujen nuotiossakin."
Älkää kuitenkaan polttako mitään muovipitoista laavujen/tulipaikkojen nuotioissa, sillä seuraavalle makkaranpaistajalle se on epämiellyttävä yllätys :-(
Banaanin kuoret ovat myös yleensä sellainen "pakkaus", että se ei nuotioihin kuulu, sillä se ei pala kosteudestaan ja tiiviydestään johtuen yleensä täydellisesti.
Jotkut kyllä pyrkivät polttamaan lähes kaiken, ettei tarvitse kantaa mitään takaisin. Tulipaikkojen nuotioista löytyy folioita, säilyke- ja oluttölkkejä yms. Näitä sitten toiset kanniskelee edellisten jäljiltä pois.
Kun meille kuitenkin on suotu tällainen etu vaeltaa Suomen luonnossa ja käyttää Metsähallituksen (yleensä) ylläpitämiä tulipaikkoja, laavuja yms. niin olkaamme sen arvoisia, että niitä tulevaisuudessakin voimme käyttää.
Ei Kuusamosta, vaan ihan eteläisestä Suomesta meikäläinenkin noita vaelluksia tekee milloin mihinkin.
Siis tarkoituksella "jotainhan voi polttaa laavuissa nuotioillakin", siis vain jotain. Ei kai tarvi erikseen alkaa neuvomaan että katsoo kääreestä merkinnän voiko polttaa. Kyllä monet paperit yms voi ihan hyvin polttaa. Ei ainakaan polttamistani roskista ole mitään jäänyt nuotioon. Pelkkää tuhkaa vain. Muovikääreitä en juuri mukanani kuljeta. Enkä polta makkaranuotiossa. Pakkaan pahvirasiaan suklaapatukat, rusinat jne. Kuivamuonat ovat monesti foliomaisissa pakkauksissa, joten ne eivät edes pala. Mutta kevyenä on helppo kuskata mennessään pois.
Banaania ei kannata patikointiretkelle mukaan alkaa kuljettamaan. Painaa paljon ja vie tilaa, sekä pilaantuu nopeasti. Mutta jos nyt haluaa niitäkin kuljettaa, voi kuorille kaivaa kolon sammalikkoon ja peittää sinne. Jos käyt seuraavana vuonna tarkistamassa, ei jälellä ole mitään. Banaaninkuori maatuu peitettynä nopeasti. Ei minunkaan kompostissani ole banaaninkuoria kun on aika komposti tyhjentää.
Kun menette vaeltamaan, muistakaa tämä:
- Kun pesette asioita, älkää kipatko ruoan tähteitä puron pohjalle. Ei ole kiva näky, kun kirkkaan veden pohjalla on esim. pastasuikeroita. Kun pesette astioita, peskää ne kauampana vedestä, jotta pesuaineita ei kulkeutuisi vesistöön.
- Minkä jaksatte kantaa mastoon, jaksatte kantaa myös pois. Tyhjän oluttölkin paikka ei ole kiven kolossa.
- Mikäli käytette tupaa, sinne valmiiksi vietyjä polttopuita tai valmiiksi tehtyjä kiehisiä, tehkää myös samoin seuraavalle tulijalle. Eli tuo polttopuita sisälle ja tee kiehiset. Siivoa jälkesi tuvasta.
- Älkää huutako kovaan ääneen. Nauttikaa hiljaisuudesta.
Asitanpesuainetta ei kannata retkelle mukaan kanniskella. Vanha konsti on pestä hiekalla purossa ja puhdasta tulee. Ottaa vain mukaan hiekankestävät astiat. En ainakaan minä kuljeta kristallilaseja retkellä. Puukuppi on vyössä tai rinkan rakussa aina mukana. ja sama puukkokin on palvellut vuosia. Molemmat ovat pesty moneen kertaan purossa ja hangattu hiekalla puhtaaksi. Ovat puhtaita ja lähes kuin uusia. En tiedä miksi monet tykkäävät kun puukuppi on ihan musta. MInä en. Tykkään puhtaasta ja siististä meiningistä. Joka suhteessa.
Ruuantähteet käyvät metsäneläimet syömässä, kun nakkaa mättäkköön. Vedessä niiden paikka ei ole. Toisaalta, eipä juuri jää ruuantähteitä kun laskee tarkasti mitä kukanenkin syö ja kaikki ruoka yleensä menee. Tähteitä ei jää. Mitä sitä turhaa ruokaa patikkareissulle kantamaan. Ihmettelen, kuka tekee niin paljon ruokaa paitkkareissullaan, että sitä riittää vesistöönkin nakattavaksi.
Jos haluaa, voi käyttää varaustupia. Edullisia, ja tietää ainakin, että aina on oma paikka tuvassa odottamassa. Parhaimissa saunatkin! Mikäli tosiaan haluatte vaeltaa, on turhaa olla asuntoauto tai mökki. Toisaalta mökin vuokraamalla esim. Ylläkseltä voi tehdä päivä vaelluksia tai yhden-kahden yön vaelluksia. Syksyllä on jo viileää, eli muistakaa riittävät vaatteet mukaan ja pitäkää luonto siistinä.
Itse olen ollut Kilpisjärvellä vaeltamassa, toki sielä on avointa seutua, mutta koin sen helpoksi, kun näki kauas ;) Siitä voi sitten piipahtaa Norjankin puolella. Ruotsissa sukulaiset on käyneet Kebnekaisella. Aloittajan viestistä päätellen sitä kokemusta ei kuitenkaan taida olla ihan niin kovin paljoa, niin myös muualta Suomesta kuin Lapista löytää mukavia vaellus ja retkeilymaastoja. Tältä sivulta löytää hyvät kuvaukset kohteista: http://www.luontoon.fi/retkikohteet/Sivut/Default.aspx
Mukavaa vaellusta teille!
Ensi reissu voisi olla Espoon Nuuksio, siellä sitä lääniä riittää eikä ole kovin kaukana.
Kilpisjärvee muutaman vuoden kävelleenä näkee tuosta laumasta, että liikaa lapsia.se ei ole itsessään huono, mutta kannattaa harjoitella ensin koti maastoissa ja sitten ylemmäs vaikka se nuukksio.ja tai rauhallisempi seitseminen. Helvetinjärvi ja tai jotain.ylipäätään tuossa oli hyviä neuvoja lämmintä vaatetta, sytkä.pikkuruokaa ja sitä juotavaa.se on melkein tärkein paitsi se toimiva kännykkä näillä etelän alueilla.tosintuolla yläälä ei riitä kuin toimivat jalat ja tai kekseseliäisyys. Loppu peleissä onni ja muut auttaa.
Ylläs Kuusamo Saariselkä tai Kilpisjärvi.
Ehdotan että menette patikoimaan itäkeskukseen, siellä ei vilu eikä nälkä pääse yllättämään.
Minäkin suosittelen saariselkää siellä käyn joka kesä ja se sijaitsee ylempänä niin siellä ei tosiaankaan ole ötökät kimpussa vaikka shortsit jalassa kuistilla istuis.
täällä etelämmällä on enemmän ötököitä kimpussa. Mutta jos menee suoalueelle niin siellä voi olla jonku verran. tuntureilla saa olla ötököistä rauhassa ja sinne menee porotkin mukava nähdä poroja siellä tunturin huipulla. Saariselkään on tehty aivan upea patikointireitistö ukk-puistoon ja siellä on niitä aivan huima määrä että niissä poluissa selviää yleensä lenkkareilla tai kestävemmillä hiker kengillä kannattaa kengän pohjan laatu tarkastaa että ne kestää kivikkoista vaellusta ja ovat pitävät. Saariselästä löytyy upeita tunturimaisemia ja välillä kauniita puro paikkoja joissakin kohin lumi ei sula vaikka olis yli 20 astetta lämmintä. tänä kesänä ei lumipaikkoja ollu kun kesäällä oli lapissa pitkä hellejakso. Saariselässä ja tankavaarassa riittää vaellusreittejä ja maisemia sekä historiaa.
Hetta-pallas väli on aika vaativa mutta tosi hieno reitti noin 57 km.