Moi.. Oon 11v tyttö joka oon syntynyt Espoossa. Olin 9 vuotta onnellinen kunnes äitini menetti työn ja asunnon, kaksi siskoistani muutti omilleen, yksi nuorisokotiin, ja nuorimpana jouduin muuttaa isälleni, ja hänen tyttöystävälleen. Täällä on todella kurjaa sillä en saa poistua kotikunnaltani (Veikkola) Muutakun viikonloppuisin äidilleni ja joskus kavereille Espooseen. Minulla ei ole kavereita Veikkolassa, isäni on niin välinpitämätön ettei kuuntele minua, tai edes puhu minulle. Istun kaiket päivät huoneessani yksin murehtimassa. Mitä teen!? :( Ongelmana on että joudun esittää jotain mitä en ole? Eli Veikkolalaista. En tahdo kasvaa tälläiseksi kun äitipuoleni lapset. Haluan olla mikä olen eli Espoolainen!! :(
APUA! MITÄ TEEN!!?? :(
tarviinteitä
389
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Heippa! Oletko puhunut isällesi tästä? Voisitte puhua hänen kanssa tästä ja sopia vaikka jos olisit joka toinen viikko äitilläsi (jos se siis sopii) mutta tämä tilanne kuulostaa hyvin kurjalta. Oletko kokeillut soittaa äitillesi iltaisin jos se auttaisi yhtään. Mutta voimia sulle! Toivottavasti tämä asia muuttuu parempaan suuntaan.
Äitini on iltaisin ryyppäämässä. Kiitos avusta. Kävin isäni kanssa kävelyllä ja hän kertoi että tuntee syyllisyyttä siitä ettei ole ollut yhtä hyvä isä kuin voisi olla.Hän lupasi viedä minut elokuviin lauantaina. :) Katsotaan muuttuuko mikään. Toivon niin.
Todella kiva kuulla. Toivottavasti tämä auttoi ja hyvää jatkoa! Tsemppiä ^^