Hallitukselle suomalaisilta http://www.youtube.com/watch?v=ow5dNAHU-r0
Trors myöntää itse haastattelun lopussa etteivät kunnat saa riittävästi kotoutusrahaa, toisin kuin Syrjäläinen joka kertoi lieksan tienaavan turvapaikanhakijoilla.
http://www.youtube.com/watch?v=xS_XzOUnRVw
Trors myöntää itse haastattelun lopussa etteivät kunnat saa riittävästi kotoutusrahaa, toisin kuin Syrjäläinen joka kertoi lieksan tienaavan turvapaikanhakijoilla.
http://www.youtube.com/watch?v=xS_XzOUnRVw
Vastaukset 9
Vanhimmat
Lopettakaa tästä aiheesta kirjoittelu. Maa-ilamassa tapahtuu teidän älykkyys-osaamisen ulkopuolella asioita joita teidän on turha kommentoida. Pysykää kunnan-antamassa kopperossanne. Sekä perusturvalla jonka me oikeat työssäkävijät teille maksamme.
Eikö Suomi ole demokratia jossa olisi sananvapaus.
Mielipiteen voi tuoda esille jos pysyy asiallisella tasolla toisia henkilökohtaisesti loukkaamatta.
Maailmassa tapahtuu toki paljonkin asioita globaalisoitumisen, suurvaltojen etujen varmistamisen ohella johon myös pakolaisuus liittyy.
Asioista tulisi keskustella avoimemmin, tuolloin maailma menisi parempaan suuntaan. Sodat syntyvät juuri puhumattomuudesta, olen oikeassa asenteesta niin perheissä kuin myös maiden välillä.
Sitä suuremmalla syyllä olisi sinunkin aika kaivaa älynmuruset esiin ja ajatella.
Osalle lukijoista ei varmaankaan ole täysin selvillä mistä juontuu ilmaisu "koneinsinöörit" jota käytetään erityisesti somaliasta maahan saapuneiden yhteydessä.
Epätietoisuuden poistamiseksi tähän asiaan liittyen tulkoon sanomalehti Karjalaisessa ollut uutinen lukijoiden nähtäväksi:
Karjalainen 28.10.2011.
Lieksan somaliyhteisö kasvaa marraskuussa 24 uudella jäsenellä, minkä jälkeen heitä on n. 200. Kaikki tulevat ovat saman ydinperheen jäseniä.
Suomeen pääsee ns. kasvattilapsia, hekin ovat pääasiassa setien ja tätien lapsia kertoo Lieksan sosiaalijohtajaksi ylennetty Soile Syrjänen.
Hän on pahoillaan kaavaillusta kiristyksestä perheenyhdistämispolitiikassa.
Lieksan somaleista on 80% alle 35 vuotiaita. Syrjäsen mielestä se on vain huhu, että somalit rakentavat elämänsä sosiaaliavustusten varaan. Somaleissa on korkeasti koulutettuja runsaasti mm. koneinsinöörejä, Soile Syrjänen on huomannut. Heidän todistuksensa on vain jäänyt Somaliaan, hän toteaa.
Syrjänen harmittelee sosiaalitoimiston lisääntynyt työmäärä, kun kantasuomalaiset ovat laittaneet "turhia tukihakemuksia", kuten "haen toimeentulotukea sillä perusteella, että somalitkin sitä saavat" Syrjänen sanoo turhautuneena.
"Pakolaisten vastaanoton ja kotouttamisen aiheuttamia kustannuksia kunnille ei ole kyetty
yrityksistä huolimatta selvittämään mm., koska palvelujen käyttöä ja siihen liittyvää
henkilöresurssin tarvetta kunnissa ei ole ollut mahdollista seurata. Kotouttamislain
kokonaisuudistusta koskevassa valmistelussa on huomioitu arvioitu tarve korottaa kunnille
maksettavien laskennallisten korvausten määrää ja huomioida kiintiöpakolaisten
vastaanottoon liittyvä pidempiaikainen kotouttamistyö"
Kustannuksia ei ole kyetty vielä toteamaan mutta onneksi annetaan lisää rahaa ilman kyseenalaistamista ja seurantaa.
Vuonna 2009 valtio maksoi kunnille yhteesä 45,3 miljoonaa euroa pakolaisten aiheuttamiin kustannuksiin. Kun otetaan huomioon että kaikkien kuntien laskennallisista kustannuksista valtion osuus on keskimäärin 34,08 %(lähde sisäasiainministeriö) saadaan kokonaiskustannusten yhteenlasketuksi summaksi noin 133 miljoonaa euroa vuodessa.
Euroopan unionilta saadaan rahaa kotiuttamisen kehitystyöhön miljoonia projektiluontoisesti.
Vuonna 2010 Suomessa oli vastaaottokeskuksissa noin 4800 pakolaista.
Voidaan siis laskea valtion ja kuntien kustannus / pakolainen.
133 000 000 / 4800 = 27 700 euroa vuodessa
Tuohon lisätään eri tahoilta tulevat projektiluonteiset avustukset niin pakolaista kohti Suomessa kuluu rahaa yli 30 000 euroa vuodessa. Kaikkia projektiluonteisia tai eri tahojen myöntämiä rahoitusmuotoja ei voi seurata mutta uskoisin niiden olevan kymmenissä miljoonissa/vuosi.
Kokonaisuudessaan pakolaisuudesta aiheutuu Suomelle ehkä lähes 200 000 000 euron vuosikustannukset rikollisuutta huomioimatta. Auttaminen ei ole aivan halpaa.
Tuolla kaavalla ylläpidetään pakolaisten kotouttamista.
Miten Lieksa pärjää tulevaisuudessa, sitä en tiedä.
Kaupungin osuus lienee lähellä 40% eli 12 000 euroa vuodessa/pakolainen.
400 pakolaista x 12 000 euroa tekee noin 4.8 miljoonaa euroa vuositasolla?
Osa rahoista kiertää takaisin kunnallisveroina, liike-elämän piristymisenä jne.
Kaupunkilaiset ovat maksun puolella, ei pakolaisuudesta tienaa kuin pieni joukko.
me tienataan tällä!
http://pastebin.com/P0C0bRKS
Mitäs nyt hyysärit? Astrid Thors myöntää ettei mamukuluja kateta.
Up