Haluan tässä väkivallan yms. keskustelujen katveessa muistuttaa, että on olemassa hyviäkin sijaishuoltopaikkoja. Vanhemmat ovat ystävällisiä ja välittäviä ja lasten puolesta ei tarvitse pelätä.
Ihan todella. Sellaisiakin on.
Ihan todella. Sellaisiakin on.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Sijaishuoltoon uudistuksia: testejä sijaisvanhemmiksi aikoville, yhtenäiset laatukriteerit ja valvonta (en pelkästään omavalvonta).
On olemassa SIJAISPERHEITÄ ja sijaisperheitä.
Sijaisperheiden laadussa on järkyttävät erot.
Lapsiparat!
Toisissa kaltoinkohdellaan.
Toisissa kohdellaan hyvin lapsia ja omaisia. Kiitos heille!
Nyt on ihan pakko tiedustella, että missä asemassa Te suitsuttelijat olette sijoitettuun lapseen nähden. Kertokaapa.
Minä olen bio ja entinen sijoitettu. Ja olen kiitollinen molemmille sijaisperheille. Minäolen mikä olen, mutta lapsuuteni oli onnellinen ja tyttäreni lapsuus samaten. Oma sijaisperheeni oli ihana. Biologiset vanhempani eivät kaikesta annetusta avusta (sukulaiset, ystävät) huolimatta kyenneet minusta huolehtimaan. Itse tästä tuskin miksikään muutun, mutta näin on varmasti meidän kaikkien kannalta parempi. Minä voin keskittyä rakastamaan lastani ja hemmottelemaan häntä kotilomilla ilman arjen vaatimuksia ja stressiä - jotka alunperin yhdessä iltaisen viinitissuttelun kanssa meidät tähän johti. Tyttäreni nauttii kolmen äidin hemmottelusta, kolmen äidin, jotka kaikki rakastavat häntä ehdoitta - minä, hänen arkiäitinsä sekä hänen äitipuolensa. Hänellä on myös kaksi isää - isi ja arki-isä. Hänellä on peräti kymmenen ihmistä joita hän kutsuu isovanhemmikseen. Tätejä, setiä, enoja ja serkkuja niin paljon etten jaksa edes laskea. Hänellä on sijaisperheessä sisaruksia joista en enää kaikkien näiden vuosien jälkeen voisi mitenkään kuvitella häntä erottavani. Hänellä on siellä koti ja perhe, ystävät, koulu ja harrastukset. Minulla on hyvät välit sekä lapseeni, exääni, lapseni äitipuoleen kuin myös lapseni arkiperheeseen. Lapsi sanoo minua äidiksi, mutsiksi ja mamaksi, joskus vitsillä juhlaäidiksi, koska kutsun itse sijaisäitiä arkiäidiksi. Minulta ei ole koskaan arki sujunut, vaikka lastani rakastankin. Minä olen työssäkäyvä, toipuva, mutta varmasti ikuisesti repsahteleva alkoholisti ja myönnän sen. Vastasiko tämä kysymykseesi?
Miksi hankaloittaisin lapseni elämää näin monen vuoden jälkeen, kun lapsenikin on sitä mieltä, että juuri näin on hyvä? Miksi hankaloittaisin omaa elämääni riitelemällä turhaan? Tiedän että kaikilla ei asiat ole näin hyvin, mutta ärsyttää se, että tälläKIN palstalla olen ulkopuolinen? Tällä palstalla ei saa myöntää olevansa huono vanhempi. Tällä palstalla ei saa kertoa, kuinka onnellinen on, kun näkee lapsensa olevan onnellinen. Tällä palstalla ei saa kertoa olevansa onnellinen, kun sai elää onnellisen lapsuuden hyvässä sijaisperheessä. Miksi? Onko se jotenkin teiltä pois? Miksi minä en saa olla täällä oma itseni, hyvässä ja pahassa?
Eikö riitä että yhteiskunta tuomitsee minut huonoksi äidiksi koska lapseni ei asu luonani? Enkö edes täällä saa olla oma itseni?
Tyttäreltäni korjaus edelliseen. 12 isovanhempaa. Hän kutsuu myös äitipuolensa vanhempia mummaksi ja ukiksi. Tyttäreni on nyt 14. Hän on asunut sijaisperheessä 13 vuotta. Äitipuoli hänellä on ollut samat 13 vuotta. Sympaattinen ihminen kaiken kaikkiaan. Halaa aina kun tavataan. Tyttäreni tuli juuri komentamaan minut nukkumaan, vaikka lomalla ollaankin, koska "mutsi, sulle ei sovi silmäpussit". Fiksu tyttö, keneen lie tullut, kun ei minuun ainakaan.
Mutta tämä huono äiti lähtee nyt nukkumaan. Öitä.
Eihän täällä itseään huonoksi vanhemmaksi mainostavien kirjoituksia irvistellä, jotka ovat vielä hukkua omaan onnellisuuteensa siitä, että lapset ovat huostaanotettu.
Niitähän täällä vain perinteisesti haukutaan, joiden lapselle on tehty laiton huostaanotto tai toimittu laittomasti ja lapsen edun vastaisesti jossain ls-prosessin vaiheessa. Minä en ole ikinä tajunnut sitä. Lapsista oikeasti välittävät aikuiset tekisivät kaiken mahdollien, että yhteiskunnan on toimittava lakien mukaan.
Minun lapseni laiton huostaanotto aikanaan vaurioitti hänen elämänolosuhteitaan ja tunne-elämäänsä vuosiksi eteenpäin. Ja se oli laiton MYÖS sosiaalitoimen mielestä alusta alkaen, silti se tehtiin.
Tässä linkki tämän päivän Hesariin, jota lukiessa voi vain miettiä, miten paljon lasten elämää ls:ssa vaurioitetaan kiireessä hosumalla, ei tehdä lakien vaatimia olosuhdeselvityksiä niin tarkkaan kuin pitäisi, ei välitetä kiireessä asiakassuunnitelmista ja mitä vielä. Turha täällä kenenkään JÄRKEVÄN ihmisen on ketään kirjoittajia haukkua, joukossa on varmasti vain pieni prosentti niitä, joitka perinneilkeilijän mielestä ovat vain niiden vanhempien tekstejä, jotka eivät tajua OMIA puutteitaan:
http://www.hs.fi/kotimaa/Ylen kysely Lastensuojelussa paha työvoimapula/a1375060964758
Se jäi kirjoituksessasi ihmetyttämään, että sinulla oli hyvä sijaispaikka ja SILTI alkoholisoiduit...
Mutta niinhän ne viisaat (ls:n ulkopuolella) ovat tienneet jo vuosia, että alkoholismin syyt ovat usein muualla kuin kasvuympäristössä.
En minä ole koskaan syyttänyt kumpiakaan vanhempiani alkoholinkäytöstäni, ja miksi olisinkaan, ku se ei kummassakaan perheessäni ollut mikään ongelma.
Syy alkoholismiini on minussa itsessäni. Valitsin aikoinaan väärän tien purkaa stressiä ja ahdistusta, enkä ymmärtänyt lopettaa ajoissa. Lopulta en enää osannut enkä halunnutkaan lopettaa. Vasta nähtyäni tyttäreni kutsuvan toista naista äidiksi ymmärsin mitä olin tehnyt. Vasta silloin. Silloin ei sinänsä olisi ollut vielä liian myöhäistä saada tytärtäni takaisin, mutta paranemisprosessi ei tapahdu hetkessä. Jokainen repsahdus muistutti, etten pystynyt humalassa olemaan hyvä äiti lapselleni, ja taas paraneminen alkoi alusta. Olen taistellut tämän paholaiseni kanssa yli kymmenen vuotta. Nyt olen ollut juomatta pian kaksi vuotta. Tiedän kuitenkin pahan päivän vielä koittavan. Toivon, että kun niin käy, lapseni jaksaa jälleen antaa minulle anteeksi.
Mielestäni et ole huono äiti koska rakkaudesta lapseesi annoit hänelle paremman arjen toisessa kodissa :) Se jos joku on suurta äidin rakkautta jos tajuaa ettei itse pysty siihen ! Hyvää jatkoa ja tsemppiä!
"Niitähän täällä vain perinteisesti haukutaan, joiden lapselle on tehty laiton huostaanotto"
Ihmeellinen yhteensattuma: Kun huostaanotto on laiton, sijaisvanhemmat ovat huonot.
Jokin ei nyt täsmää. Ehkä nimimerkin 'Toinen puoli' järjenjuoksu...