Kysy lukiosta, abi vastaa!

Itse käyn Tikkurilan lukiota Vantaalla, joka on Suomen suurin lukio! Kävin lyhyen matikan, pitkä olisi ollut liian vaikea :D.
Lukio on peruskouluun verraten luokaton, eli enää ei ole sitä yhtä tuttua ja turvallista luokkaa kiertämässä samoilla tunneilla, joten lukiossa on joka kurssilla uudet naamat ja opettajat (ainakin suuressa lukiossa). Tämän kautta uusiin ihmisiin tutustuu jatkuvasti erilaisten ryhmätöiden jne kautta. Itsekin olen tutustunut valehtelematta ainakin 30 uuteen ihmiseen lukiossa! Joten kavereita varmasti tulee saamaan, myös ujommat opiskelijat.
Lukiossa ollaan jo kypsempiä, joten kiusaamista harvoin tavataan, minäkään en ole kahdessa vuodessa törmännyt yhteenkään tapaukseen.
Itse olen saanut n. 5 todellaa hyvää ystävää ja huomattavasti enemmän 'hengailukavereita', eli tuttuja olen saanut todella paljon. Varmasti kaikki sosiaalisuhteet riippuvat lukiosta, isosta saa paljon kavereita ja pienestä varmasti syvempiä kaverisuhteita.
Toovottavasti tästä oli apua edes vähän! :)

Lukion rankkuudesta voi sanoa sen verran, että siihen voi vaikuttaa itse aika paljon:) itsessään opiskeltavat asiat eivät oman kokemukseni mukaan ole hirveän vaikeita (paitsi tietysti jos lukee mielestäni vaikeita aineita, kuten pitkää matikkaa, fysiikkaa tai kemiaa ;-) ). Todella pitkälle pääsee kun lukee kurssikirjoja ja kappaleita kurssin aikana, eikä vasta koeviikolla tai pahimmassa tapauksessa koetta edeltävänä iltana. Asteikolla 4-10
( jos 10 on rankin) voisi sanoa, että lukio on n. 7 luokkaa, siis omasta mielestäni. Tämä riippuu todella paljon ihmosestä. Esim. Itselläni parhaiten menevät kurssit, joista olen kiinnostunut ja myös ne joissa on hyvä ja innostava opettaja ( myös opettaja vaikuttaa kurssilla menestymiseen huomattavan paljon!)
Lukiossa opiskellaan siis yhteensä vähintään 75 kurssia, mutta suurimmalla osalla tuo luku menee yli. 75 kurssia sisältää pakolliset (jotka jokaisen on pakko käydä valkolakin saadakseen), syventäviä (jotka syventävät pakollisten kurssien asioita ja valmentavat yo kirjoituksiin), lisäksi on lukiokohtaisia soveltavia kursseja, joita voi valita niin paljon kun haluaa käydä! Meillä on esim. Paljon mediakursseja, liikuntaa, musiikkia jne. Suurissa lukioissa juuri näitä soveltavia kursseja on pieniä lukioita enemmän.
pakollisia kursseja on 47-52 matikan ja ruotsin pituudesta riippuen, syventäviä on on käytävä vähintään 10. Soveltavia sen verran että 75 tulee täyteen. Syventäviä ja soveltavia kursseja voi siis käydä huomattavasti enemmänkin.
Itse olen huomannut, että lukion raskain osuus on varmaankin nuo pakolliset kurssit, joita on käytävä niin paljon ja osa noistä ei ole mielestäni ollenkaan kiinnostavia :). Kakkosvuonna olisi halunnut enemmän jo käydä kiinnostavia syventäviä kursseja, mutta vielä oli pakollisia käytävänä.
monet sanovat että toinen vuosi on raskain osuus lukiosta, mutta itse en ole huomannut suurta muutosta. Tietysri syvemmillä kursseilla asiat ovat vaikeampia kuin pakollisilla, mutta oma motivaatio vaikuttaa kaikista eniten :) tärkeintä on AIKATAULUTUS ja SUUNNITTELU, sillä asiaa tulee huomattavasti enemmän kuin peruskoulussa ja usein on yksi kurssi=yksi 100-200 sivuinen kirja.
Toivottavsti sait apua, näinkin pitkästä tekstistä ;-)

abiiii kirjoitti:

Lukion rankkuudesta voi sanoa sen verran, että siihen voi vaikuttaa itse aika paljon:) itsessään opiskeltavat asiat eivät oman kokemukseni mukaan ole hirveän vaikeita (paitsi tietysti jos lukee mielestäni vaikeita aineita, kuten pitkää matikkaa, fysiikkaa tai kemiaa ;-) ). Todella pitkälle pääsee kun lukee kurssikirjoja ja kappaleita kurssin aikana, eikä vasta koeviikolla tai pahimmassa tapauksessa koetta edeltävänä iltana. Asteikolla 4-10
( jos 10 on rankin) voisi sanoa, että lukio on n. 7 luokkaa, siis omasta mielestäni. Tämä riippuu todella paljon ihmosestä. Esim. Itselläni parhaiten menevät kurssit, joista olen kiinnostunut ja myös ne joissa on hyvä ja innostava opettaja ( myös opettaja vaikuttaa kurssilla menestymiseen huomattavan paljon!)
Lukiossa opiskellaan siis yhteensä vähintään 75 kurssia, mutta suurimmalla osalla tuo luku menee yli. 75 kurssia sisältää pakolliset (jotka jokaisen on pakko käydä valkolakin saadakseen), syventäviä (jotka syventävät pakollisten kurssien asioita ja valmentavat yo kirjoituksiin), lisäksi on lukiokohtaisia soveltavia kursseja, joita voi valita niin paljon kun haluaa käydä! Meillä on esim. Paljon mediakursseja, liikuntaa, musiikkia jne. Suurissa lukioissa juuri näitä soveltavia kursseja on pieniä lukioita enemmän.
pakollisia kursseja on 47-52 matikan ja ruotsin pituudesta riippuen, syventäviä on on käytävä vähintään 10. Soveltavia sen verran että 75 tulee täyteen. Syventäviä ja soveltavia kursseja voi siis käydä huomattavasti enemmänkin.
Itse olen huomannut, että lukion raskain osuus on varmaankin nuo pakolliset kurssit, joita on käytävä niin paljon ja osa noistä ei ole mielestäni ollenkaan kiinnostavia :). Kakkosvuonna olisi halunnut enemmän jo käydä kiinnostavia syventäviä kursseja, mutta vielä oli pakollisia käytävänä.
monet sanovat että toinen vuosi on raskain osuus lukiosta, mutta itse en ole huomannut suurta muutosta. Tietysri syvemmillä kursseilla asiat ovat vaikeampia kuin pakollisilla, mutta oma motivaatio vaikuttaa kaikista eniten :) tärkeintä on AIKATAULUTUS ja SUUNNITTELU, sillä asiaa tulee huomattavasti enemmän kuin peruskoulussa ja usein on yksi kurssi=yksi 100-200 sivuinen kirja.
Toivottavsti sait apua, näinkin pitkästä tekstistä ;-)

Lue lisää

alotan nyt syksyllä lukiossa, josta en tunne ketään.haluisin tietää,että mitä te teitte ihan ekana koulupäivänä. Kun meille ilmeisesti tehdään se lukkari vasta sinä päivänä. Niin onko siellä ehkä joku opastamassa että minne mennään vai mitä? Tämähän vaihtelee varmasti lukiosta riippuen mutt miten sinulla oli? :)

ainoon yksinäin... kirjoitti:

alotan nyt syksyllä lukiossa, josta en tunne ketään.haluisin tietää,että mitä te teitte ihan ekana koulupäivänä. Kun meille ilmeisesti tehdään se lukkari vasta sinä päivänä. Niin onko siellä ehkä joku opastamassa että minne mennään vai mitä? Tämähän vaihtelee varmasti lukiosta riippuen mutt miten sinulla oli? :)

Lue lisää

Hei! Muistan kuinka itsekin jännitin paljon ekaa päivää, ja ihan turhaan :) en tuntenut yhtäkään opiskelijaa omasta ryhmästäni, mutta samoin kellään muullakaan samasta ryhmästä ei ollut tuttua kaveria. Tämä oli mielestäni vain hyvä, joten tutustuin nopeasti moneen omaan ryhmäläiseeni.
Meillä oli tutoreita ja opettajia auttamassa oikeiden luokkien löytämisessä, lujujärjestyksen ymmärtämisessä jne. ensimmäisellä viikolla, joten eksyä ei oikein voinut, vaikka koulu olikin hyvin suuri :)
Muistan että meillä oli ensimmäisenä päivänä vain toisiin tutustumista mm. Erilaisten leikkien/pelien avulla, joitain rehtorin luentoja ja ruokailu :) sitten seuraavana päivänä alkoivat ainet lukujärjestyksen mukaan.
Riippuu varmaan paljon koulusta ja omasta tahdosta, kuinka tutustuu uusiin iihmisiin, mutta lukiossa on helppo
Löytää samanhenkistä seuraa :) tsemppiä!

Moikka :) itelläni on kans ollu aina vaikeuksia matikassa, ja kävin siis lyhyen. Ainakin omasta mielestäni lukion lyhyt matikka ei eroo paljonkaan yläasteen matikasta, tietysti asiaa tulee vaan paljon enemmän, kun koko kirja käydään yhellä kurssilla.. Mut siinä pärjää vaan käymällä tunneilla ja tekemällä oikeesti ajatuksella läksyjä :) Mun mielestä lukiossa opet on tosi hyviä, kannustavia ja opettaa asiat todella selkeesti ja yksityiskohtasesti (ainakin meidän koulussa;) ), joten jos vaan voi valita ite omasta mielestään parhaiten itselleen sopivan opettajan, niin se kannattaa! Motivaatio kasvaa :)
Ite oon ollu myös sitä mieltä että, jos matikka tökkii tai on vaikeaa, kannattaa ehdottomasti käydä vaan pakolliset 6 kurssia, eikä yhtään enempää :D En suosittele myöskään matikan kirjoittamista yo-kokeissa, jos tuntuu kovin vaikealta.
Mulla oli ylä-asteella matikan numerot n. 6-7 luokkaa ja lukiossa on pysynyt ihan samana ( ehkä vähän enemmän seiskoja nyt) :).
Onneksi kurssit ovat aina erilaisia, joten jos joku menee huonommin, niin jossain toisessa voi menestyä paljon paremmin :) (tosin joissakin kursseilla täytyy osata edellisen kurssin asioita jne.) tsemppiä matikkaan! :)

Moikka, kyllä koulun ohella jää vapaa-aikaa! Se on aika paljon taas itsestä kiinni, miten paljon haluaa panostaa kouluun ja kuinka kauan haluaa olla kavereiden kanssa. Tosin koulussakin on aikaa kavereille, vaikka olisi eri tunteja; on välkkiä ja hyppytunteja:). Myös koulun jälkeen on hyvää aikaa olla kavereiden kanssa, kunhan vaan hoitaa seuraavan päivän läksyt kunnialla ;). Koeviikot voi olla vähän tiukemmat vapaa-ajan suhteen, kun täytyy lukea seuraavan päivän kokeeseen.
Täytyy kuitenkin muistaa että koulun lisäksi on muutakin elämää! Ei lukio kuitenkaan ole paljon ylä-astetta enemmän aikaavievä, vaikka läksyjä tuleekin aikaisempaa enemmän.

Hei, joka jakson viimeinen viikko on siis 7 arkipäivän mittainen koeviikko, jolloin pidetään kyseisen jakson kurssien kokeet. Lukuvuisu on jaettu yleensä 5 jaksoon, joten koeviikkojakin tulee 5 per vuosi.
Jokaisessa koulussa on tietty omanlaiset koeviikot, mutta yleensä enben koetta on pohjatunti/kertaustunti, jolloin kerrataan kurssin asioita ja voi vielä kysellä hankalia asioita. Sitten joko seuraavana tai samana päivänä pidetään koe (riippuu yleensä koulusta), joka kestää meillä ainakin vähän alle 4 tuntia, ja pois saa lähteä kun aikaa on mennyt 1.45 tuntia. Riippuu tietysti kokeesta, kuinka kauan aikaa menee, itelläni ainakin menee kielissä ja matikassa kauemmin.
Lukiossa kokeet on siis esseetyyppisiä, usein myös käsitteenmäärittelyä ja pienempiä esseekysymyksiä. Aiheet on laajoja, joten pientä yksityiskohtaista tietoa ei tarvita paljon. Esseissä on usein myös vaihtoehtoja.
Kun on tehnyt kokeen pääsee kotiin lukemaan seuraavan päivän kokeeseen, eli muuta koulua koeviikoilla ei siis ole :) (tämä taas riippuu varmaan koulustakin). Monet sanovat että koeviikot ovat lukion rankin osuus, toiset taas rennoin (omasta mielestäni ne on aika rentoja), eli jos on kurssin aikana kunnolla tehnyt töitä eikä jätä kurssikirjan lukua viimeiseen iltaan, koeviikosta tulee todella rento ja mukava ;). Toivottaan että tästä oli apua sulle!

Pitäis olla jo tuttu juttu peruskoulusta ;). Mut siis lukion lukujärjestys ei ainakaan omalta osaltani poikennut lainkaan yläasteen lukkarista. Siinä näkyy mikä tunti on ja milloin, kuka opettaa ja missä luokassa pidetään. Ei sen kummallisempaa :). Yhden tunnin pituus on aina 75 min. jonka jälkeen on yleensä tauko. Joka tunnilla on yleensä eri luokka, opettaja ja kurssikaverit, eli enää ei kierretä sen saman luokan kanssa eri opettajien tunneille, niinkuin yläasteella.
Lukiossa voi myös otse vaikuttaa omaan lukkariinsa, toisin kun peruskoulussa. Ainakin meillä tehtiin eka vuosi valmiiksi, ja sitten tokana ja kolmantena vuonna sai tehdä itse oman lukkarinsa :) eli voi valita samoja kursseja kaverin kanssa kivalta opelta :). Toivottavasti tämä selvensi!

Moi, ite oon myös vasta menossa lukioon, mutta voin kertoa sulle noista jaksoista. (olen aika varma että se menee samalla tavalla)
Lukuvuodessa on 5 jaksoa, joten yksi jakso on melkee kaks kuukautta (?)
Lukujärjestys vaihtuu joka jaksossa. Meidän ylä-asteella jokaisesta jaksosta sai erillisen jaksotodistuksen.

Moikka! Saitkin jo seuraavalta vastausta tähän :) mutta siis tosiaan yleensä 5 jaksoa vuodessa käydään, joissa jokaisessa on max. 8 kurssia. Itse voi ottaa sopivan määrän jokaiseen jaksoon, mutta yleensä suositeltava on n. 5-7 kurssia per jakso :). Kurssikirjat itse olen ainakin ostanut aina ennen jakson alkua, en koko vuoden kirjoja kerralla (tulisi melkoinen lasku :D ). Muutenkin kurssit jaksoissa voi vaihtua, joten suosittelen hankkimaan kirjat aina ennen jakson alkua, hyvissä ajoin ettei ehdi loppua kirjakaupoista ;).
Ja tervetuloa TILUUN!! :):)

Moikka! Pakollisia kursseja on melkein joka aineessa, kaikissa lukuaineissa ainakin. Pakollisia kursseja on käytävä 47-52 kpl ( matikan ja ruotsin laajuudesta riippuen). Eniten pakollisia kursseja on äidinkielessä (6), ruotsissa (5-6), sekä matikassa, pitkässä 10, lyhyessä 6. Muissa aineissa on sitten vähemmän, esim. Historia (4), biologia (2), uskonto (3) jne. Osassa on vain yksi pakollinen kurssi, kuten filosofiassa, terveystiedossa, psykologiassa, sekä fysiikassa ja kemiassa.

Lukujärjestys jaetaan yleensä ensimmäisenä päivänä, joten silloin ei myöskään ole oppitunteja. Usein toisena päivänä alkavat kurssit, joten siihen mennessä olet saanut lukujärjestyksen ja opastuksen tulkita sitä :)

Kirjalista ilmestyy aina joka vuosi. Kun saat lukujärjestyksen, voit katsoa siitä jakson kurssit ja hankkia oikeat kirjat katsomalla kirjalistasta. Usein suositellaan hankkimaan kirjat jakso kerrallaan, eikä koko vuotta, jos jonkin kurssin haluaakin ottaa pois, niin tällöin kirja on hankittu turhaan. Kirjakauppojen lisäksi suosittelen katselemaan kirjoja kirjastoista ja käytettyinä, jolloin ne saa huomattavasti halvemmalla! Tsemppiä lukioon :)

Voin vastata tähän vaikken ap olekkaan. Yleensä nuo ovat aika koulukohtaisia ja en voi varmasti sanoa mutta, meillä ensimmäinen päivä on 10-~12 salissa kokoontuminen, eikä tarvitse edes ottaa kirjoja mukaan. Wilmassa pitäisi kyllä olla viestiä joko Viesti tai Ilmoitus osiossa.

r4nd0m kirjoitti:

Voin vastata tähän vaikken ap olekkaan. Yleensä nuo ovat aika koulukohtaisia ja en voi varmasti sanoa mutta, meillä ensimmäinen päivä on 10-~12 salissa kokoontuminen, eikä tarvitse edes ottaa kirjoja mukaan. Wilmassa pitäisi kyllä olla viestiä joko Viesti tai Ilmoitus osiossa.

Lue lisää

Löysin jo koulun nettisivuilta, 10-11.30 ryhmänohjaajan tunti. :)

Riippuen koulusta teette ensimmäisen viikon aikana tai opon tunneilla lukkarinne. Kirjalistat jaetaan yleensä lukiota vastaanottaessa. Ne myös löytyvät usein koulun sivuilta.

Tarkistin, että syksyn kirjotuksissa pitkä enkku on 10.9 (kuuntelu) ja lyhyen enkun kuuntelu 11.9. Kirjalliset on pitkässä 18.9 ja lyhyessä 30.9.
Suosittelen vielä tarkistamaan, että tuli oikeat päivämäärät ;)

Moikka, ainakin omasta mielestäni 8 kurssia jaksossa on liikaa. On parempi panostaa muutamaan kurssiin kunnolla, kuin ottaa paljon ylimääräisiä ja aikaavieviä kursseja. Suosittelen, että käyt nyt alkuun vain pakollisia ja jätät lisäkurssit kevyempään jaksoon tai toiselle vuodelle, jolloin pakollisia kursseja ei opiskella enää joka jaksossa. pitkät koulupäivät, lisäksi suuri kotitehtävien määrä rasittaa todella paljon, vaikka kurssit olisivatkin mieluisia. Lisäksi aikaa täytyy jäädä muuhunkin elämään :).

Kannustan siis menemään opon luokse, jossa voitte yhdessä karsia jaksoa kevyemmäksi :). Tosin tiedän myös opiskelijoita, jotka ovat hyvän koulumenestyksen ansiosta ottaneet paljon kursseja jaksoihin, jolloin ovat saaneet hyviä arvosanoja, mutta jaksaminen on ollut hyvin vaikeaa. En siis suosittele ollenkaan :) Tsemppiä!

niissä on eroja

erkki1 kirjoitti:

niissä on eroja

informatiivinen vastaus 10/10

Riippuu opettajasta, mutta yleensä ottaen ei. Meijän matikanopet oli yleensä ottaen melko rentoina asiaan, voivottelivat kyllä, jos koko luokka ei ollut tehnyt läksyjä. Ainoa, joka niistä meille raivosi, oli kerran meidän äikänope, kun meillä oli kamala kiire ja meidän tuli tehdä tehtävät kotona ja seuraavana tunnilla oltaisiin tarkistettu, mutta koska kukaan ei ollut niitä tehnyt, meidän piti tehä ne tunnilla ja siinä meni sitten kallisarvoista aikaa.

Lukiossa vastuu oppimisesta on kuitenkin opiskelijalla itsellään, eikä ne jaksa siihen puuttua, ainakaan yksittäiseen oppilaaseen. Saattavat jotain sanoa, jos koko luokka ei ole tehnyt mitään, mutta ei ne silloinkaan raivoa.

Okei. Lukuvuodessa on noin. 4-6 jaksoa lukiosta riippuen, esimerkiksi meillä oli kuusijaksojärjestelmä, eli 6 jaksoa, mikä kesti noin 6 viikkoa (muistaakseni), mutta esim. nelosjaksojärjestelmässä jaksot kestää pidenpään. No, jokaiseen jaksoon valitaan tietty määrä kursseja, eli siis tyyliin matikan 1. kurssi, psykologian 1. kurssi tms. Kuusijaksojärjestelmässä kursseja tuli olla noin. 3-6 tilanteesta riippuen (mikä luokka-aste, mitä kursseja tarjolla), mutta 5 oli sellainen perusluku. Neljä- ja viisijaksojärjestelmässä opiskellaan useampaa kurssia jakson aikana, eli 7 kurssia jaksossa kai on mahdollinen.

Lukion aikana pitää käydä 75 kurssia, että saa lukion päättötodistuksen, mutta enemmänkin kursseja voi käydä. Ykkösellä ja kakkosella olisi hyvä käydä noin 30 kurssia molempina vuosina, jotta abivuodelle jäisi vähemmän kursseja kirjoitusten takia. Minulla oli esim. abivuotena 12 kurssia, koska olin käynyt vähän päälle yli 30 kurssia ykkös- ja kakkosvuonna.

30 30 15 = 75

Lukiossa on opo ja sitä tapaa ainakin meidän lukiossa melko useaan otteeseen, ainakin yläasteeseen verrattuna.

Eli siis

Jakso: Vähän päälle kuukauden pituinen aika, johon valitaan tietty määrä kursseja, joita opiskellaan sen ajan.

Ekassa jaksossa voi olla esim. 4 kurssia, toisessa jaksossa voi olla esim. 6 kurssia, kolmannessa jaksossa voi olla esim. 5 kurssia... jne.

Saa :)