Umpisolmussa ja "sukset ristissä"

Veneilyä harrastavana solmujen teko ja niiden merkitys ovat tulleet tutuiksi. Joskus tulee tilanteita, että vene pitää voida nopeasti irrottaa kalliorenkaasta , silloin köyden molempien päiden pitää olla veneessä täysin hallittavissa knaapin ympärillä. Köysi viedään vain renkaan läpi tai puun ympäri, solmuja ei tehdä. Kun näin kiinnittyy aina rantaan tyynelläkin, ei myrsky pääse yllättämään. Ei pidä jäädä omien solmujensa uhriksi eikä vaarantaa muita niiden takia. Vetosolmu on parempi kuin umpisolmu, mutta parhaimpana pidetään paalusolmua, käyttökelpoinen myös pelastautuessa. Se kestää vetoa ja rasitusta, mutta ei kiristy liikaa . Se on syytä opetella tekemään yhdellä kädellä itsensä ympärille, sillä veden varaan joutunut voidaan siten turvallisesti pelastaa köydellä. .

Solmut kuvaavat hyvin ihmissuhteita. Ihmissuhdesolmuja ei vain aina tehdä taidolla ja harkiten, vaan ne syntyvät pikkuhiljaa sykkyröityen , välillä kiristyen ja vetäen eri suuntiin, sotkuiseksi vyyhdeksi asti. Siitä ei näe enää päätä eikä häntää, helpompi olisi leikata koko kotku irti ja solmia taas päät yhteen kauniisti. Vaikka köydestä osan menettää, parempi kuitenkin se kuin yhä paheneva sotku.

Solmujen aukominen vie aikaa ja työlästyttää, mutta lopulta antaa tyydytyksen, kun köysi aukenee lukoistaan, vähitellen suoristuu ja on taas käyttökelpoinen. Saattaa olla joskus tarpeen pyytää avuksi kokenut solmujen avaaja.

Solmut sitovat ja kiinnittävät, tuovat turvaa , mutta voivat muodostua myös vaarallisiksi . Oman mielen tunnesolmut on hyvä ensin availla kaikessa rauhassa, jokaisella niitä on. Tuohon Ynnämuun loppukaneettiin yhdyn täysin sydämin, annetaan vanhojen kaunojen jo olla !

Niin pitkän ja mielestäni hyvän vastineen kirjoitin minäkin, mutta se lennähti taivaan tuuliin:'(

Tuo ynnämuun viimeinen lause on totuudessaan niin oikea, että en voi kuin solmia lämpimän rusettisolminnan villalangasta sinetiksi.

Minulla on pattitilanne mökkinaapurini kanssa.Hänellä on käytöshäiriöinen kissa,joka on ottanut tavakseen käydä rökittämässä näitä minun kissojani.
Viimekesänä se repi minun lähes parikymmentä vuotta vanhan kissavanhuksen.Minä olisin vienyt sen lopetettavaksi,mutta muistisairas mieheni ei siihen suostunut ja niin parantelimme sitä ja henkiin se jäi.
Silloin sanoin naapurilleni,joka kertoi sen kissan raadelleen itsensä pari kertaa,että lääkärissä oli hänen tarvinnut käydä ja paniciliinikuurin oli hän joutunut molemmilla kerroilla nauttimaan.
Voisimmeko sopia,että pitäisit kissasi kiinni,koska hän ei reviriään tunne.Matkaa sinne naapurin huvilalle tulee puolisen kilometriä ja kaksi huvilaa on siinä välissäkin.
Hänhän ei kissaansa rupea vangitsemaan oli hänen kommenttinsa ja homma jatkui,kunnes soitin poliisille.
Poliisi soitti tälle mökkiläiselle ja rauha palautui,kunnes tänä kesänä taas toinen kissani raadeltiin,näin tapauksen,että se oli juuri tämä sama naapurini kollikissa.
Soitin naapurilleni,että onko kissakuri päässyt höllenemään,hän sanoi,unohda koko asia ja lopetti puhelun.

Illalla sitten oli seuraava kissani ajojahdin kohteena,onneksi olin itse tuolla rannalla koirani kanssa ja koira pelasti pentukissani joutumasta uhriksi

Minulla on neljä kissaa kaikki leikattuja maatiaisia eikä ne juokse naapureiden pihapiirissä.
Päivällä ne ovat joko tarhassa tai sisällä,kun suojelen lintujenpoikueita.

-- jokaisessa pitkään kestäneessä avioliitossa on kriisivaiheita, joskus hyvin vaikeitakin umpisolmuja,
aina kriisin selvittely kasvattaa ihmistä aikuisuutten,
tämä vaihe avioliitossa on jokaisen joskus käytävä läpi,
yksikään ihminen ei voi kypsyä aikuisuutteen ilman konflikteja, se kuuluu elämään,
harkinta - aika kriisivaihessa on erittäin hyvä,
suinpäin avioeroja ei kannata koskaan tehdä,
usein vanhempana eronneet kokee eron vääräksi myöhemmin ja katuvat tekoaan, , usein myös palaavat yhteen ja elämä jatkuu kypsyneempänä ja parempana ihmis-suhteena,
-- vieraat harha-askeleet myös kasvattaa ihmistä, kylläki erisuuntiin omasta puolisosta,
kannataa harkita pitkään ennekuin hyppää vieraaseen sänkyyn.
seuraukset tulee olemaan tradikaaliset,
joskus vieraissa käynti on välttämättömyys, arvostelukyky kasvaa,
osaa arvostella mikä elämässä onkaan tärkeintä,
usein vieraissakäynti parantaa mustasukaiset tunteet, ihminen huomaa ettei olekkaan tarvetta olla mustasukkainen,
ihmis-suhteet on aina kimuurantteja, ei koskaan itsestään selvyys,,

osoittaa muka "rohkeuttaan" sillä, että hyökkää toisen kimppuun sanallisesti taikka fyysisesti, niin se on niin väärä asenne kuin olla vain voi.
Se on koulukiusaajan lapsellinen asennoituminen lähimmäisiinsä.
Kiusatun puolelle meno ilman pelkoa on oikea aikuinen asennoituminen.

jos joku ihminen

Näissä nettikeskusteluissa on minusta turhaa alkaa peräänkuuluttamaan tai haalimaan apujoukkoja kunkin oman mielipiteen tueksi! Joku on herkkänahkaisempi, kuka taas hyökkäävämpi, erilaisine elämänkatsomuksineen.

Näin on ollut ja tulee olemaan, pääasiana pidän, ettei palstalle vedetä keskinäisiä erimielisyyksiä vesilaseissa.

Kyllä jokainen normaali-ihminen joutuu arvostelunkin kestämään, ja tarkistamaan asiat omassa itsessään!

Kun ei halua olla ketään vastaan eikä kertakaikkiaan tajua mistä tässä on kyse, kohta "väärään" ketjuun ja "väärin" tilanteen ymmärtänyt saa vihat niskoilleen, kun on muka kiusaajan puolella.

Eikä kaikkien kanssa voikaan olla ystävä live-elämässäkään, onhan hyökkäävi (aggressiivisia) ihmisiä sielläkin.
Voi vain pysytellä poissa sellaisen lähettyviltä, voi tehdä mutkan kukuunsa hyökkääjän lähestyessä, kyllä hän voi vihaansa muillekin syöstä, sitähän riittää. Huvittavaa on sekin, että puhutaan vihan "purkamisesta", kun tuntuu siltä, ettei sillä varastolla mitään loppua olekaan. Aivan ilman syytä keksitään joki tekosyy, ihan mitä vain , joka plussat ja miinukset, joita normaali ihminen ei edes noteeraa, ja sitten "tiedetään" niin sanotusti, että ne ovat yhden ihmsen laittamia. Huvittavaa.

Kaikkein pahinta on jos työelämässä saa huonotvälit jonkun kanssa . Olen joutunut selvittelemään näitä . On tosi vaikeaa kun usein molemmissa on syytä .
Mutta ilman ulkopuolista ja molemman hyväksyvää kolmattahenkilöä ei asia korjaannu . Ja päätteeksi on lyötävä sovinnon kättä - Mieluummin kahvikupin kanssa -- tai sitten ihan jossain ravintolassa jossa kerran työnantajani lupas kustantaa meille kolmelle lounaan . saatiin kaksituntia työstä vapaata . ja se auttoi . oltiin toistekkin iltaaviettämässä --meistä tuli kompikset

Ramoonan seilorin taitoja ihastelen. On tyttö tainnut olla vesillä kerran jos toisenkin.
Solmuja vertauskuvana käyttäen, en tainnut ede kaikkea ymmärtää, mutta sovinnollisuuteen kirjoitus viittasi. Solmut auki, silloin kun on aika, ja tarvetta avata ne.
Ihmissuhteisiin kuuluvat tukokset ja solmut. Joskus on jopa niin, että jos ihmissuhde ei ole tärkeä, ja varsinkin kun itse on ollut "viaton osapuoli", niin olkoot solmut avaamatta.
Rituliini voisi kutsua rankkurin viemään niitä raatelevia petoja muualle. Onkohn tuossa tapauksessa kissat tulleen isäntäväkeensä?

http://www.kaarinanpurjehduspalvelut.fi/veneilykoulutus/koulutusmateriaali/veneilijan_solmut/

Nimimerkki "Onhan täällä", muistutteli vanhoja asioita. Olihan sitä "menoa" kanssani. Enpä siitä ole mitään "vammaa" saanut, ehkä hiukan oppia. Olin vasta tullut palstalle ja erehdyin luulemaan, että täällä ovat melkolailla tavallisen tosielämän säännöt ja tulin lähteneeksi "kisaan". Mitäpä noista.

Kyllä veneilytaitoja näköjään käyttää maallakin. Siinähän tuli solmut selväksi ja erinomaisesti Ramoona käytteli vertauskuvia elämään, joka joskus takkuileekin. Olen kyllä huomannut häneltä näitä taitoja ennenkin ja aina hyvässä hengessä.
Eipä muuta, kiirettä pukkaa.







e

Uusi naapuri vauhditti muuttoa

Talomme oli jo myynnissä kun rajanaapurimme vaihtui.
Uusi oli varsinainen persoona jonka kanssa ei pystynyt sopimaan mistään.
Edelliset 25-vuotta olivat sujuneet hyvin kahden eri perheen kanssa.

Esimerkkinä yhteistyästä sovimme raja-aidan rakentamisesta ja aidan rakenteen yhteissuunnittelusta.
Palatessamme lyhyeltä poissaololtamme oli aita naapurin näkemyksen mukainen puolivalmis. Samoin minulle esitetty lasku.
Kun ihmettelin asiaa niin reaktio oli " hyvä on. Hyvä on. Puretaan sitten pois". No, ei purettu.

Aidan rakentamisen jälkeen tyyppi kaatoi kaupungin metsään telakaivurin mentävän väylän ja nosti pihansa pintaa yli metrin siten, että luiska tuli minun puolelleni.
Kaupungin taholta ilmoitettiin, että ko. tyyppi oli kysynyt lupaa ottaa lisämultaa takametsän kautta.
Taas pelkkää oikkuilua ja ilmoitus, ettei se ole hänen murheensa.

Aikaisemmat murkkuikäiset lapsiperheet eivät olleet aiheuttaneet mitään meitä häiritsevää meteliä mutta tämä raahasi vehkeensä takapihalle siten, että möly kuuluin olohuoneeseemme.
Valitettuani asiasta sanoi tyyppi "olisit käynyt katkomassa piuhat"!
Joo. Olisin löytänyt itseni raastuvasta.

Tyyppi yritti määrätä minun tonttini kasvustosta. En uskonut.

Missään vaiheessa, missään asiassa en päässyt rakentavaan keskusteluun.
Jos ukrainalaiset eivät olisi ostaneet taloamme niin taatusti olisin joutunut käräjöimään äijän kanssa.
Ko. tapettikauppias oli noin 35v.

Onneksi ja luojan kiitos pääsimme muuttamaan keskustan ihanaan kerrostaloon.

Gordionin solmu avattiin miekalla, ja väkivaltahan ei ikinä ole luonnollista ja hyvää käytöstä ihmisten ja ihmissuhteiden ollessa kyseessä.
Hyvyydellä on aina saatu aikaan paljon enemmän.
Rakkaus on valtava voima maailmassa.

Jotakin. Kun jouduin pattitilanteeseen erään kaverin kanssa ja hän sanoi ystävyyden olevan mennyttä enkä minä perunut sitä, että olin erimieltä hänen kanssaan. Nyt olimme samassa tilaisuudessa hänen kanssaan, mutta olin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Siinä mairisteltiin ja oltiin olevinaan samaa mieltä ja yhtäpataa.
Nyt kuitenkin on epäilys hiipinyt että olisiko minun kuitenkin pitänyt luimistella edes jonkin verran, kaveri pääsi kuin koira veräjästä minun hyväntahtoisuuden ansiosta. Solomuista en tiedä, mutta ei tainnu kunnolla aueta se.