Olen kärsinyt masennuksesta jo useamman vuoden. Usko Jumalaan on auttanut minua näiden vuosien ajan. Olen rukoillut ja saanut konkreettisia rukousvastauksia. Jumala on kantantu kaikki nämä vuodet. Löysin tälläisen sivuston netistä, sivu on yllättävän hyvä. Sivuston kieli englanti.
Voimia päivääsi
http://www.heavenvisit.com/
Voimia päivääsi
http://www.heavenvisit.com/
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kiitos kun kerrtoit. Et ole ainut, joka on saanut ratkaisevimman avun ja jopa parantunut löydettyään Jumalan voimaksensa.
No olempa taas paska ihminen ja kerron että minulle sanat "Jumala" ja "uskonto" merkitsevät vain surua ja tuhoa. Masennukseni johtuu koulukiusaamisesta ja paskasta suhteesta joka on onneksi loppu, vaivuin alussa niinkin paskaan tilaan että todella uskoin kun joku sano että Jumala auttaa mutta eipä tuo vain auttanut.. kuten ei kukaan muukaan silloin, koska olinhan vain ujo ihminen. Nykyään en usko enään Jumalaan ja uskontoon olen hyvin katkeroitunut, mutta arvostan silti sitä että se on myös veritekojen ja tuhon ohella hyvääkin tehnyt. Tiedän että tämä tulee saamaan monia miinuksia ja monet tulevat rageamaan tälle, mutta tämä on minun mielipiteeni ja olenhan ain hyvin outo, masentunut, itsetuhoinen, syrjäytynyt, yksinäinen ja huonoa elämää elävä poika joka on kohta 18 ja jonka elämä on tuhoutunut..
Ne jotka tulevat tähän valittamaan että en uskonut tarpeeksi, niin sanokaas miksi sitten sanotaan että tämä "Jumala" on kaikkivoipa ja hyvä kaikille? Sitä se ei ole...
Tottkai sinulla on oikeus kommentoida ja ilmaista oma mielipiteesi. Noista muutamista riveistä päätellen käy selville, että sinulla on todella paha olla. En halua väitellä kanssasi uskonnosta, mutta mikähän on saanut sinut tilanteeseen, että koet olevasi outo. Sinusta tuntuu, että elämäsi on tuhoutunut. Uskotko ihan todella että sinua ei voi enää kukaan ja mikään auttaa.
Haluatko kirjoittaa tarkemmin elämästäsi? Et ole varmaan saanut kokea rakkautta kovinkaan paljon ja et taida jaksaa enää edes uskoa hyvyyteen. En kysy tätä uteliaisuuttani vaan että ehkä voisin sittenkin antaa sinulle edes muutaman toivon kipinän. Et tarvitse mitään lässytyksiä vaan ihan todellista apua. Eikö kukaan voi vastata nuoren tuskanhuutoon? Jospa voisimme jolliain tapaa jakaa tuntojasi.
Kiitän myötätunnosta (vaikkakaan siitä ei ole paljon apua sinäänsä) ja toki kerron jotain vielä jos haluat ja pyydän vielä tekstin sekalaisuutta anteeksi.
Rakkauteen en enää usko, kerran uskoin ja se tungettiin rikki revityn sydämeni kera kurkusta nauraen (tästä kiitos ex-tyttö ystävälleni). Olen menettänyt toivon valheille, uskon ihmisyyteen ja hyvyyteen maailmassa. En pidä itseäni minkään arvoisena. Käsissäni kannan vuoden viiltelyn arpia kaikkien näkyvillä mutta kukaan ei tunnu tätäkään äänetöntä avun huutuoa huomioda, ei edes psykologini (joka on kylä pätevä muuten). Olen pienen helpotuksen löytänyt tietokoneesta, musiikista ja lukemisesta (luen noin 1200 sivua viikkoon normaali olosuhteissa). Itsemurhaa olen yrittänyt kahdesti, toisesta kerrasta veitsen jäljet kaullani ja toisella kerralla totesin että rekan jarrut olivat paremmat kuin luulinkaan. Olen oikeastaan täysin neutraali tunteisiin tullen... En tunne iloa, en surua, en oikeastaan vihaakaan kuin itseäni kohden, itkuni olen itkenyt se ei auttanut. Tunnen vain turhautumista ja masennusta joita en voi purkaa. Tunnen olevan juoksuhiekassa tai suossa, mitä enemmän yritän pästä pois sitä enemmän ja nopeammin vajoan.
En tietenkään osaa samaistua elämääsi ja kivessä kipeä kuin toisessa. No sinun tulee olla nyt vain paikallassi, eipä sitä suosta voi itseään pois vain nostaa. Tuo on hyvä juttu, että saant jotain lohtua musiikista, on kone ja olet löytänyt lukuharrastuksen. Jonkinmoinen luottamus on teraputtiinkin. Onneksi ihmisessä itsessään on valtavat eheyttävät voimat ja vaikka ei itse tiedä eikä uskokkaan niin parantumis- ja eheytumisprosessi on koko ajan käynnissä. Ku fyysinen haava paranee, niin ei sitäkään tiedosta. Niin vain käy että ajan myötä on enää pinei arki näkyvillä ja lopulla ei sitäkään.
Tuo koulukiusaaminen on monen elämän pilaaja. Jospa sydänsurukin vielä helpottaa ja muuttaa muotoaan.
Et sinä kyllä ole mikään luuseri ja tyhjä tyyppi, vaikka koet niin. Se on vain noiden ikävien kokemusten iskostama valhekuva todellisesta sinuudestasi. Minä uskalan toivoa, että tuo vetelä lieju suossasi ajallaan kuivaa ja siten alat saada mahdollisuutta alkaa kapuamaan koti kuilun reunoja.
Tahdon siunata sinua ja toivoa sinulle rakkautta, vaikka et sitä jaksa nyt itse sisäistää.
kokeilin rukoilla ja pyysin jumalalta apua yhden viikon ajan, ei tapahtunut mitään. seuraavan viikon rukoilin ja pyysin apua kananmuna kennolta, ei tullut apua. huomasin kuitenkin, että tuosta kananmuna kennosta oli ruokaa muutamaa ateriaa varten. kanamuna kenno voitti siis jumalan mikä ei pystynyt mihinkään.