P/NP ongelma ja kvanttitietokone

"Kvanttitietokoneella ei voida ratkaista useampia laskutoimituksia vaativia tehtäviä, koska superpositiot katoavat laskutoimitusten välillä."

Tuossa on kyllä joku moka. Saahan ne välitulokset sieltä kvanttitietokoneesta ulos, ja niitä välituloksia voi pitää vaikka eteläkorealaisvalmsteisella kovalevyllä.

"NP-täydellisten ongelmien ratkaisuthan edellyttävät useiden laskutoimitusten tulosten vertailua, mutta laskutoimitukset voidaan suorittaa rinnakkain eikä perätysten."

NP-täydellisen ongelman ratkaisu edellyttää maagista kykyä "arvata" joko lopputulos, tai siihen johtava laskenta. Se ei onnistu tavallisella deterministisellä kompuutterilla polynomisessa ajassa tunnetuin menetelmin. Onnistuuko se jonakin päivänä kvanttitietokoneella -- sikäli kun tiedän, niin kukaan ei tiedä.

KD-LUVUT
KD-lukujen tärkein ominaisuus käytännössä on se että sen avulla voidaan yhdistää kaksi komplementaarista asiaa lukujen (parillisuus ja parittomuus) sekä (ylä ja ala-KD ominaisuus) näin päästään tutkimaan ilmiötä joka sisältää molemmat vastakohtaisuuden komplementaariset puolet samaan aikaan. Tämä teos kertoo uudesta matematiikan alueesta joka sisältää enemmänkin huippu imnemiä.. mutta nyt typistetty että kvanttis saadaan toimimaan. KD-luku symboli tarkoittaa koko lukua KD symboli tarkoittaa KD-lukunsa pelkkiä desimaaleja.

KD-luku= irrationaalinen positiivinenluku uutuusominaisuudella:
(KD-luvun käänteisluku = tämän pelkkä desimaaliluku) ja
tämän pelkän desimaaliluvun käänteisluku=KD-luku

Tarkennetut KD-lukukaavat
parillinen ala-KD = n/2 √((n/2)² (1)) pariton ylä-KD = (n 1)/2 √((n 1)/2) ² -(1)) parillinen ylä-KD = (n 1)/2 0,5x√((n 1) ² -(4)). pariton ala-KD = n/2 0,5x√(n ² (4)). n= kokonaisluku N on tarpeen mukaan pariton tai parillinen sillä parilliset ja parittomat luvut tarvitsevat omat KD-lukukaavat. Nämä eivät havannoi toteutuksellaan KD-lukujen luonnetta kuten ryhmäkaavat, mutta antavat suoraan halutulle luvulle n halutun KD:n eli ylä tai ala.




AlaKD-luku ja yläKD-luku Ala-KD on näkyvällä arvollaan lähempänä KD-lukunsa omaa kokonaislukua, tämän näkyvä arvo myös toteuttaa suoraan KD eli käänteisdesimaalisen ominaisuuden.
Ylä-KD on näkyvällä arvollaan lähempänä omasta KD-luvusta seuraavaa kokonaislukua. Todellinen ylä-KD joka toteuttaa KD ominaisuuden on 1-(näkyvä ylä-KD)= todellinen ylä-KD.
Todellinen ylä-KD on ala-KD:n tavoin alle 0,5 ja vain näkyvältä desimaaliarvoltaan alle 0,5 nimensä mukaisesti.


Ylä- ja alaKD-lukujen komplementaarinenvastakohtaisuus

(yläKD-luku)ˆy = (yläKD-luku) kun y= kokonaisluku
(alaKD-luku)ˆy= (alaKD-luku) kun y= pariton kokonaisluku
(alaKD-luku)ˆy=(yläKD-luku) kun y= parillinen kokonaisluku
Vastakohtapari ovat myös tavallinen pariton ja parillinen luku.
Yhdistämällä nämä komplementaariset perusvastakohdat (pariton ja parillinen) sekä (ylä ja ala-kd) syntyy kaksoiskomplementaarisuus jota päästään tutkimaan ja katselemaan jonojen ilmentäminä.
KD-lukutyypit
KD-lukutyypit ovat : parillinen alaKD-luku, pariton yläKD-luku, pariton alaKD-luku ja parillinen yläKD-luku.

KD-lukuryhmät KD1 ja KD2
KD1
Ensimmäisen ryhmän KD-luvut saadaan ensimmäisen ryhmän kaavasta: (n±0,5) 0,5x √((2n)² 1±4x(n-1))(n= kokonaisluku) Valittaessa ( ) saadaan parillisille luvuille ylä-KD. valittaessa (-) saadaan parittomille luvuille ala-KD.

KD1-lukujen desimaalit lähestyvät paritonta lukua, kun n lähestyy ääretöntä.

KD2
Toisen ryhmän KD-luvut saadaan toisen ryhmän kaavasta: n √(n² ±1)) (n= kokonaisluku) valittaessa ( ) saadaan parittomille luvuille ylä-KD. valittaessa (–) saadaan parillisille luvuille ala-KD.

KD2-lukujen desimaalit lähestyvät parillista lukua, kun n lähestyy ääretöntä.

Ryhmäkaavojen avulla KD-lukutyypit yhdistyvät muodostuessaan luonnollisesti siten että saadaan vastakohtapari KD1 ja KD2.
KD1=(parittomat alaKD-luvut ja parilliset yläKD-luvut) KD2=(parittomat yläKD-luvut ja parilliset alaKD-luvut)

Ensimmäisen ryhmän KD-luvut KD1
Ensimmäisen ryhmän KD-luvut lähestyvät paritonta lukua desimaaliarvollaan kun KD-lukujen arvo suurenee siis lähestyy ääretöntä. Näin ensimmäisen ryhmän KD-luvut ovat parillinen ylä-KD ja pariton ala-KD. Ne muodostetaan ensimmäisen ryhmän KD-lukujen kaavasta. (n±0,5) 0,5x √((2n)² 1±4x(n-1))

seuraavalla tavalla: (n=positiivinen kokonaisluku)

1-0,5 0,5x√5 = 1,618... (valittu (-) ryhmäkaavastansa)
/
/ Huom! (luvulla 1 poikkeus ala-KD)
n= 1
\
\
1 0,5 0,5x√5 = 2,618... (valittu ( ) ryhmäkaavastansa) Normaali ylä-KD


2-0,5 0,5x√13 = 3,3027... kaavasta valittu (-) / Normaali ala-KD
/
n= 2
\
2 0,5 0,5x√21 = 4,79128... kaavastaan valittu ( ) Normaali ylä-KD

n= kokonaisluku, kun se lähestyy ääretöntä saadaan KD1, eli
kaikki ensimmäisen ryhmän käänteisdesimaalisetluvut





Luvun 1 poikkeukkeuksellinen ala-KD.

Luvulla yksi on poikkeus ala-KD. KD-lukukaavoista sille saadaan arvo 1,618…= 0,5x(1 √5). Se on poikkeus ala-KD koska sen näkyvä desimaaliarvo ˃0,5 silti se itse toteuttaa käänteislukuominaisuuden eli näkyvissä oleva desimaali (0,618...) toimii KD-lukunsa desimaalina normaalin ala-KD:n tavoin:

Käsittääkseni jotkut ongelmat ratkeavat kvanttikoneilla nopeasti. Esimerkkinä Shorin algoritmi kokonaislukujen alkutekijöihinjaolle. Mutta vielä on olemassa ongelmia, joita kvanttikonekaan ei ratkaise nopeasti. Esimerkkinä post-quantum cryptography. En ole alan asiantuntija joten en tiedä, onko tällaiset ongelmat teoreettisesti mahdottomia vai vaikeita siksi, että kukaan ei ole kehittänyt sopivaa kvanttikoneille toteutettavaa algoritmia.

kumpiko sitten tulee yleistymään tulevaisuudessa, kvanttitietokone vaiko hermoverkkotietokone,

arvelisin että hermoverkkotietokone

Alkuperäiseen kysymykseen: Kvanttitietokoneella tulee olemaan moninkertainen kapasiteetti nykisiin verrattuna. NP-ongelmat pysyvät edelleen NP-ongelmina, mutta järjellisessä ajassa ratkaistavien tehtävien koon alaraja nousee.

Edelliseen kysymykseen: Kvanttitietokone on tekniikka, hermoverkko taas tietokonearkkitehtuuri. Millä tahansa tietokonetekniikalla voidaan rakentaa sekä perinteisiä, että hermoverkkokoneita.