En tiedä mistä aloittaa. Olen hukassa omissa ajatuksissani ja tunteissa. Vaikka olin huonossa suhteessa loppuhetket ja sain pelkkiä pirstaleita käteeni. En ymmärrä miksi kaipaan sitä ihmistä niin paljon. Pelkästään hänen näkemisensä saa minut hymyilemään ja tuntemaan itseni onnellisemmaksi. Vaikka olinkin onneton useasti olen tajunnut että ne hetket mitkä vietin hänen kanssaan olivatkin täydellisiä. Toivon että pystyn tuntemaan tälläisiä hetkiä viellä jonkun kanssa tai ehkä jopa hänen kanssaan. Kirjoitan tämän jotta saisin avattua sydäntäni edes vähäsen. Toivottavasti te muut ette joudu samaan.
Toivokas
Toiveikas
1260
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Aukasevaan lisää. Se helpottaa...