Oonkohan masentunut? Mietin välillä, että teen jotain itelleni, oon kokoajan surullinen, itken jatkuvasti.
Mikään ei kiinnosta... Voiko kaikki johtua mun polvesta, jota ei ole kunnossa? Kokoajan mietin sitä, ja sitä miten se meni p*skaks. Öisin ja päivisinkin mietin polvea, mietin tulevaisuutta, mitä tehdä, jos polvi ei koskaan tuu kuntoon, menee nytkin viikko-viikolta pahemmaksi, kohta en kärsi kävellä. Siitä on eturistiside osittain revennyt, magneettikuvaukseen aika ens kuussa, kerran jo tähystettykin. V*tuttaa myös se, jos niitä eräitä ihmisiä ei siitä vastuuseen saa...
Jos kertoo itsensä vahingoittamisajatuksista jollekin, esim tukihenkilölle, joutuuko jonnekin suljetulle? En enää ikinä halua sinne, 3kertaa yhteensä ollut, jokainen kerta ollut perusteetta. Ekalla kerralla lopetin jossain kallon kutistuspaikassa puhuminen(koska se jolle piti puhua oli ikäloppu mummeli), tokalla kerralla jouduin sinne, koska karkasin laitoksesta mehtään, kolmannella kerralla olin kuulemma aggressiivinen laitoksessa, joo-o viruin rauhottumishuoneessa 8tuntia, josta osan nukuinkin, ne eivät vaan halunneet päästää pois sieltä..
Oon pitänyt nää ajatukset sisälläni, äitille välillä sanonut, että teen jotain, mut ei se kiinnitä siihen huomiota. Pelottaa, jos se sanoo tukihenkilölle, vaikkei ne yhteyksissä onneks olekaan. Tai sit sossulle, joka kertois tukihenkilölle...
Mikään ei kiinnosta... Voiko kaikki johtua mun polvesta, jota ei ole kunnossa? Kokoajan mietin sitä, ja sitä miten se meni p*skaks. Öisin ja päivisinkin mietin polvea, mietin tulevaisuutta, mitä tehdä, jos polvi ei koskaan tuu kuntoon, menee nytkin viikko-viikolta pahemmaksi, kohta en kärsi kävellä. Siitä on eturistiside osittain revennyt, magneettikuvaukseen aika ens kuussa, kerran jo tähystettykin. V*tuttaa myös se, jos niitä eräitä ihmisiä ei siitä vastuuseen saa...
Jos kertoo itsensä vahingoittamisajatuksista jollekin, esim tukihenkilölle, joutuuko jonnekin suljetulle? En enää ikinä halua sinne, 3kertaa yhteensä ollut, jokainen kerta ollut perusteetta. Ekalla kerralla lopetin jossain kallon kutistuspaikassa puhuminen(koska se jolle piti puhua oli ikäloppu mummeli), tokalla kerralla jouduin sinne, koska karkasin laitoksesta mehtään, kolmannella kerralla olin kuulemma aggressiivinen laitoksessa, joo-o viruin rauhottumishuoneessa 8tuntia, josta osan nukuinkin, ne eivät vaan halunneet päästää pois sieltä..
Oon pitänyt nää ajatukset sisälläni, äitille välillä sanonut, että teen jotain, mut ei se kiinnitä siihen huomiota. Pelottaa, jos se sanoo tukihenkilölle, vaikkei ne yhteyksissä onneks olekaan. Tai sit sossulle, joka kertois tukihenkilölle...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Joo`o, masentunut oot. Et muuten oo aiheetta joutunut suljetulle, oothan joka kerta käyttäytynyt selvästi sairaalla tavalla. Ei terve ihminen laillasi oikuttele, lakkaa esim. puhumasta! Jos haluut olos paremmaksi, puhut tukihenkilölle. Jos taas haluut sairastua pahemmin, joutua vaikka psykoosiin, niin jatkat nykyisellä tavalla. Mietit vaan polvees, viis päänupistas.
No en tod. puhunu millekään psykologille, jonka luona PAKOTETTIIN käymään 12-13-vuotiaana. Ja koska se kerto laitoksen ohjaajille, etten puhu siellä, ni joo laitoksen ohjaajat keksivät myös samanlaisen jutun, etten muka olis puhunut. Miten mä muka pystyin olee nittenkaa reissussa toisella puolella Suomee, jos en puhunu sanaakaan??
Ja on tosi sairasta, jos ei palaa kotoa väkivaltaiseenn laitokseen(3.kerta kun jouduin osastolle.) Tuskinpa itsekään menisit jostain hyvästä paikasta jonnekin, jossa olet pakotettu olemaan, ohjaajat käy päälle, jos ei naama miellytä.
Eipä sinne voi näköjään kovin helposti enää täysikäisenä joutua, ellei jotkin 3kriteeriä täyty.
Varmaan itekin miettisit polvea, jos sen olis laittanut lastensuojelun työntekijät p*skaks!
Ekan kerran jouduin siis suljetulla osastolle PuhumattomuudeN takia! Jossain laitoksen papereissa luki myös syömishäiriöstä. Siis syömishäiriö oli, koska en syö tiettyjä ruokia, esim hernekeitto, kaalilaatikko. Sossu keksi sen syömishäiriö jutun, koskaan oo lääkärit sanallakaan mistään maininnut, vaikka lääkäreiden se pitäs diagnoosit tehdä eikä sossujen!!!
Aina surullinen
Onko kilpirauhasarvosi tarkistettu? Kannattaa katsoa ohessa oleva linkki http://www.kilpirauhasliitto.fi/index.php/kilpirauhassairaudet/vajaatoiminta.html sekä suomi24 terveys/sisätaudit/kilpirauhassairaudet osiosta keskusteluja. Onko sinulla linkissä olevia oireita? Itse söin vuosia masennuslääkettä ja kilpirauhasarvoni olivat työterveyslääkärin mielestä ok,kun olivat viitearvojen sisällä. Varasin ajan yksityiselle endokrinologille, joka on erikoistunut kilpirauhassairauksiin ja hän aloitti minulle kilpirauhaslääkityksen.
Noista oireista väsymystä ja lihas-ja nivelkipuja, jotka on selitettävissä polvikivulla. Polvikipu on välillä öisin ihan järkyttävää, ei voi oikein mitenkään päin nukkua, kun siihen koskee. Pitäs kai mennä omalääkärille ja pyytää särkylääkkeitä nivelkipuihin, kun nyt on vaan buranaa ja panadolia. Mut kertaakaan ne eivät ole terveyskeskuksessa kiinnittänyt kipuihin mitään huomiota. Poistanut vaan nestettä, joka ei sekään auta kipuihin ja tulee viikossa takas..
Välillä tuntuu vaan, ettei jaksa tehdä mitään, johtunee varmaan siitä, ettei voi kunnolla nukkua öisin.. Tällaista se on ollut maaliskuusta - polven tähystyksestä lähtien.. Kiva vaan olis pystyä nukkumaan yöt kunnolla, koska parin viikon päästä jo koulukin alkaa. Tällä hetkellä valvon yöt, kun ei yksinkertaisesti huvita mennä polvituskissa sänkyyn pyörimään.