"nuori nainen"

Kun elää lähes kolmekymppieksi, uskoen elävänsä juuri sitä elämää, jota halusi elää. Kun luuli saaneensa jo kaiken ikinä haluamansa. Ja sitten herää tunteet, se on kuin heräisi horroksesta. Tajuaa haluavansa jotain ihan muuta, ymmärtää olleensa väärässä. Ei sitä halua tunnustaa sitä edes itselleen, saati muille. Antaa periksi, hävitä? Kun arki kutenkin ahdistaa ja ymmärtää että asioiden on muututtava. Pää sekoaa ja sisintä polttaa. Henki ei kulje. Pitäisi olla muualla, muttei voi, vai voiko?
4338
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Jos oikein sitä haluaa. Ja tuntuu, että haluat, kun noin vahvasti tunnet ja reagoit.

Äänestä

Miksi lainausmerkeissä tuo nuori nainen?Neuvo;tee elämästäsi sellainen mitä haluat joka päivä herätä elämään..niin minä päätin jo vuosia sitten tehdä ja siinä olen pysynyt :)

Äänestä

Rakas kanssakulkija,
annan sen neuvon, että kuuntele sydäntäsi. Elämässä sattuu ja tapahtuu, eteen tulee uusia asioita.. Ainut varma asia elämässä, on muutos.
Elät täällä itseäsi varten. Tarkoitan tällä sitä, että et voi elää elämääsi ajatellen liikaa toisia, jos se tekee sut onnettomaksi. Teet muut onnelliseksi olemalla itse onnellinen.

Elämä antaa ja otta ja opettaa. Kuuntele mitä sisin sanoo sulle ja uskalla elää! :))

Äänestä

Älä muuta viserrä.. Oi laululintuni ihana.. Ite jo puolessa välissä neljäkymppiä ja koen samanmoista.

Mikäs noista äänistä on syvimmän sisimpäni ääni.. Yksi ainoa elämäni.. Kumpi rakkaus on oikeampaa ja aidompaa. Se, johon luotin ja luotan. Vai Se jonka rintaa vasten tahdon pääni painaa. Ihailla hänen piirteitään, ihailla sitä mieletöntä päättäväisyyttä, jolla hän hallitsee ja hillitsee tunteitaan.. Nauttia siitä polttavasta läheisyyden tunteesta ihmetellen, onko Se tottakaan..

Rakastan. Voi miten paljon rakastankaan. Sinua. Sinä olet ihanuus.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


hunningolla...? kirjoitti:

Kun elää lähes kolmekymppieksi, uskoen elävänsä juuri sitä elämää, jota halusi elää. Kun luuli saaneensa jo kaiken ikinä haluamansa. Ja sitten herää tunteet, se on kuin heräisi horroksesta. Tajuaa haluavansa jotain ihan muuta, ymmärtää olleensa väärässä. Ei sitä halua tunnustaa sitä edes itselleen, saati muille. Antaa periksi, hävitä? Kun arki kutenkin ahdistaa ja ymmärtää että asioiden on muututtava. Pää sekoaa ja sisintä polttaa. Henki ei kulje. Pitäisi olla muualla, muttei voi, vai voiko?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu