aikuiset lapset, jotka ovat mua noin 10 v nuorempia.. oelhan heille auktoriteetti ja äitipuoli. Tuntuu että en osaa vaatia enkä komentaa heitä, kun ikäeroa on näin vähän.
Olenko kuitenkin heidän yläpuolella, ja mun sanani on useinkin laki?
Olenko kuitenkin heidän yläpuolella, ja mun sanani on useinkin laki?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ole laki miehellesi. Pane matalaksi koko sakki.
Et sinä ole kenenkään yläpuolella, kun kysymys on aikuisista ihmisistä, yhteistyö, ystävyys ja avunanto sekä tasa-arvo kaikkien kesken pelittää.
Sinä olet heidän esikuva ja opastaja, sekä heidän äitipuoli, jolla on oikeus määrätä ja kasvattaa heitä.
Pistä kova vastaan van, tuon ikäiset ei ole helppoja kasvatettavia.
Olet miehen vaimo ja lasten toinen äiti, sulla täysi oikeus vaatia käytöstä ja määrätä heitä.
Miksi aikuisia lapsia pitäisi kasvattaa. Oletko kännissä?
Eikö se kuulu äitipuolen työhön? Mä luulen että heidän äiti ei ole osannut aikanaan sitä tehtävää, joten kyllä vastuu siitryy äitipuolelle, jotta saa heistä ytheiskuntakelpoisia. Ja jos lapset ovat äitipuolta 10 v nuorempia, he ymmärtävät osisiaan ja varmasti yhteistyöpelaa. Äitpuoli on kuitenkin se joka määrää. Myös näidien lasten omassa kotonaan aj jos asuvat yksin niin siellä myös.
Miksi aikuisia lapsia pitäisi kasvattaa. Oletko kännissä?
"...tuon ikäiset ei ole helppoja kasvatettavia."
Minkä ikäiset? Aloittajahan ei maininnut kenenkään ikää...
Olet ihme provotehtailija sekä itselleen vastailija.
Kirjoitustyyli sekä -virheet kyllä paljastavat sinut.
Avauksessa lukee: Hei! Miten kohtaan mieheni aikuiset lapset...
Olisiko viittaus "tuon ikäisiin" ironiaa?
Opastusta jokainen kaipaa, ja sinä tietysti tiedät, että 10 v. kuluttua he ovat yhtä vanhoja kuin sinä nyt. Kuka ohjaa sinua?
Toivottavasti neuvonantajasi on hyvä ja jalo ihminen, kuten sinäkin lapsipuolillesi.
Miehesi on varmaan kiitollinen tästä jatkuvasta kasvatuksesta, jota hän näkee ympärillään koko ajan.
Onnelliset te.
Hei. Ensinnäkään oli aikuiset tai ei aikuiset lapet ei se kurinpito ja kasvatus automatik sille uudelle puolisolle kuulu, niistä tulee sopia puolison kanssa erikseen. Ja jos kyseessä on aikuiset lapset niin ei sitten minkään vertaa. Isän tai äidin puolisolla ei mielestäni voi olla mitään määräysvaltaa toisen aikuisiin lapsiin ja niiden tekemisiin. Uuden puolison tulee muistaa ettei se ole mennyt naimisiin niiden aikuisten lasten kanssa. Eikä myöskään saa sekaantua esim.isän ja aikuisten lasten asioihin. Siinä käy vain niin että jossain vaiheessa tulee ero. Sillä kyllä pitkässä juoksussa veri on aina vettä sakeenpaa ja pitää ollakkin.