Täällä oli tänään mielenkiintoinen viestiketju äidinkielen asemasta ja sen käyttämisestä sekä opettamisesta. Onko suomen kielen käsittely liian raskasta Lieksan asioiden ylläpitäjälle? Teen ylläpitäjästä virallisen valituksen.
Herjaamisketjut näyttävät saavan olla rauhassa!
Herjaamisketjut näyttävät saavan olla rauhassa!
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kyllä oli täysin asiallinen ainakin, kun minä sen luin ja kirjoittelin siihen hieman itsekin opetuksen muutoksista.
Tässä ketjussa ei ole yhtään mamuherjaa, joten ketju on poistovaarassa.
Älä kehtaa jauhaa sitä ihteensä. Mamuherjat täältä häviää hetkessä, niin kuin totuudetkin. Ketju puolillaan peräkammarinpoika juttua ja homoksi haukuntaa ja ne ei sitten lähden minnekään.
Viestiketjut olisivat aika lyhyitä, jos mamuherjoja olisi poistettu. Käyhän puusilmä selailemassa taaksepäin.
On todella kummallista sen ketjun poisto, jos joku on siihen kirjoittanut sopimattomia niin miksi ei poistettu vain sitä, miksi koko lyhyt erittäin asiallinen ketju.
Totuus on että, jos kyse on meidän niinkutsutusta äidinkielestä eli suomenkielestä
sen monista eri positiivista puolista meidän yhteiskunassa se häviää..! Totuus on kaikille jotka ovat esimerkiksi YLE:n ohjelmapolitiikkaa katsoneet että maamme on täynnä ruotsimyönteisiä päättäjia :( Kun pitäisi pitää omasta äidinkielestä kiinni ,onhan se meidän juuremme ja osaltaan myös meidän kulttuuria. Tätä perustelen sillä että on huikee ero painosmäärissä, lukijoissa jne.. Suomenkielisessä kirjallisuudessa, musiikissa jne.. Politiikot ei näy sitä arvostavan. Pahimpana suomenkielisen kulttuurin tuhoajana pidän demareita heidän Ruotsikiimassaan ; ) Kun tuntee historian pimeänkim puolen tuossa suhteessa niin täytyy ihmetellä miten alas demarit voi vajota..? Samaa koskee KEPUa ja Kokoomusta mutta pienemmissä määrin..!
ps.Tämä häviää niinkuin muutkin jutut, demari sensuuri toimii tällä palstalla..!
Jätän nuo poliittiset kiihkoilut sikseen ja kommentoin ihan Kotuksen kartoituksiin perustuen: suomen kieli voi paremmin kuin koskaan. Kielen puhujia Suomessa ja maailmalla on ennätysmäärä. Kielen variaatioita samoin. Kieli ei ole huonompaa tai parempaa, se on vain erilaista eri yhteyksissä. Yksinomaan erittäin normitetun ja huolitellun kirjakielen kirjoittamisen aika on ohi. Sen rinnalla on lukuisia hyvin kontekstissaan toimivia rekistereitä.
Ainut asia, jota pidetään huolestuttavana on se, että opinnäytetöitä kirjoitetaan niin paljon englanniksi. Toki ne ovat silloin heti kansainvälisessä muodossa, mutta vähitellen suomenkielinen termistö erityisaloille on vaarassa jäädä kehittymättä.
Ruotsin kieli ei uhkaa millään tavoin suomen kehitystä. Ruotsinkielisten osuus on pienempi kuin koskaan historiassa.
"Yksinomaan erittäin normitetun ja huolitellun kirjakielen kirjoittamisen aika on ohi".
Sehän tässä ikävintä onkin, että huolitellun kirjakielen kirjoittamiseen aika on ohi. Näin on valitettavasti päässyt tapahtumaan ja se johtuu huonosta opetuksen tasosta ja kirjallisuuden lukemisen kannustamattomuudesta.
Osa peruskoulusta valmistuneista ei hallitse yksinkertaisiakaan kielioppiasioita. Kuinka sellaiselta voi odottaa kirjakielen hallintaa? Pääsin työurani aikana tarkastamaan joitakin sähköalan opinnäytetöitä ja silloin ne tarkastutettiin myös äidinkielen opettajilla. Minkäänlaisia kielioppivirheitä ei sallittu.
Minua yli 50 vuotta sitten opettaneet Lieksan yhteislyseon äidinkielen opettajat kääntyilisivät haudoissaan nykykoululaisten kirjallisia tuotoksia lukiessaan.
On totta, että kieli on erilaista eri yhteyksissä ja se kehittyy ja muuttuu hieman vuosikymmenien kuluessa, mutta se ei tarkoita huolitellun kirjakielen unohtamista ja hautaamista.
Minua huolestuttaisi, jos kaikkia opinnäytetöitä alettaisiin kirjoitella suomen kielellä. Esimerkiksi tietotekniikassa ei ole kunnollisia suomalaisia vastineita tai käännöksiä alkuperäissanoille. En usko, että kukaan hyväksyisikään hassuilla sanoilla kirjoitettua työtä. Alkuperäiset sanat ovat parempia kuin seuraavat "väännökset": nubu, näyttis, kovo, hiiri, siili, nyyppä, läppäri, lankku, postaus, lärpäke, jne.
Nyt oli sitten ymmärtämisessä vaikeutta. Yksinomaan sanan synonyyminä voisi käyttää sanaa ainoastaan. Useimmat nuoret ja nuoret aikuiset hallitsevat sekä kirjakielen että muita kielen muotoja. Pelkällä tiukasti normitetulla kirjakielellä ei enää pärjätä. Se ei sovi kaikkiin yhteyksiin. Sen käyttäjä vaikuttaa kömpelöltä tiukkapipolta. Ihan samoin kuin vain puhekieltä kirjoittava saattaa vaikuttaa kouluttamattomalta.
Se on täysin varmaa, että peruskoulussa opetetaan myös kirjakieltä. Teidän kouluaikoinanne opettajilla on ollut siinä mielessä helpompaa, että on opetettu pääsääntöisesti vain sitä kirjakieltä. Murteidenkin arvostus on tullut vasta myöhemmin. Varmasti vanhat opettajat pyörivät haudoissaan sekä "kielivirheitä" kauhistellen että nykynuorten laajaa kielitaitoa, niin suomen kuin muiden kielten osalta, ihaillen.
Kielioppipohjainen lähestyminen ei oikein palvele kielten oppimista, jos kieli nähdään toiminnallisena taitona. Silloin siihen kuuluvat myös puhuminen ja ymmärtäminen eivät vain tekstitaidot. Nykyisin useimmiten opetetaan ensin asioiden funktio: mitä jollain rakenteella kielessä tehdään. Myöhemmin sitten analysoidaan näistä opituista rakenteista säännöt ja nimetään kieliaines. Materiaalina käytetään mahdollisimman paljon autenttista kieltä, koska sitä juuri pitää osata ja ymmärtää, jos haluaa kommunikoida jollain kielellä.
Omaan äidinkieleemme liittyvät asiat ovat hyvin tunteita herättäviä, ja jokaisella meillä on oikeus mielipiteeseemme. Varsinaisia "kielipoliiseja" useinkaan eivät ole kielen kanssa ammatikseen puuhastelevat. Useimmat meistä pitävät kielen viestinnällisyyttä muotoa merkittävämpänä.
Jos ne kirjoitetaan ja opetetaan suomeksi myös kelvollinen sanasto niihin kehittyy. Nuo hauskat esimerkkisi ovat puhekieltä ja useimmille niistä, jotka tunnistan on hieman vähemmän huvittava yleiskielen vastine.
En tunnistanut lärpäkettä, mutta se näkyy tarkoittavan julistetta, mainosta tai ilmoitustaulua. Nubu ja nyyppä ovat tietääkseni aloittelijoita, lankku emolevy jne.
Ne kyllä voisivat opinnäytteissä hyvin esiintyä.
Kaikissa ammateissa on oma slanginsa, sitä näkee hyvin esim. Sipilän dekkareissa poliisislangin osalta. Sillä ei kuitenkaan voi ymmärrettävästi viestiä ammattihenkilöstön ulkopuolisille.
Voit pyyhkiä " Kotuksen kartoituksella " sitä itteään. Kyseesähän on äidinkielenopettajien yms. taustavaikuttajien äänitorvi, jolla ei ole tosiasioihin perustuvaa faktaa ollenkaan. Katsos ruotsinopettajien liittolla on noin 2000 jäsentä kun muiden kielten liitoilla jäsenmäärät pysyvät 200 jäsenen pinassa useammalla paljon alle tuonkin..! Realistisempi tapa verrata esimerkiksi ruotsinkieltä suomenkieleen on Suomenvaltion tuki kyseisille kielille..! Ruotsinkieli on sellaisessa erityisasmemassa että esimerkiksi Lahdesta kuljetetaan kaksi oppilasta järvenpäähän jos muistan oikein taksilla ; ) Näitä on useampikin esimerkki niitä löytyy RKP:n sivuilta Suomi24. Tuosta Järvenpäästä en muista tarkasti mutta kaksi oppilasta taksilla muistan...! Tuettaisiin suomenkieltä yhtä innokaasti nin hyvä olisi..! Huippuu on että tänne tulee KIinasta Japanista ynnä muualta ihmisiä opetelemaan suomenkieltä. Suurin kiitos kuuluu näille rock-hemmoille ja rock-naisille jotka on noussu maailmanmaineeseen ;)
Kielioppivirheet pelottivat ja jarruttivat ennen muinoin vieraiden kielten oppimista ja puhumista. Pahinta, mitä oppilaalle tapahtui, oli kelioppivirhe. Arviointi suoritettiin antamalla virhepisteitä, jotka jaettiin neljään luokkaan: 2, 4, 6 ja 9 pistettä. Väärä sanajärjestys toi pahimmat virhepisteet.
Suoritin oppikoulun 1960-luvulla ja "pitkän saksan" lukeneena voin kertoa, ettei silloin kuunneltu tai puhuttu vieraskielisiä tekstejä. Tehtiin vain käännöksiä puoleen ja toiseen ja Jakobsson-Öhmannin kielioppi oli kaikista tärkein kirja. Vielä 60-luvun alussa saksa oli tärkein vieras kieli ja englannin lukijoita oli vähemmistö. Korkeakouluaikanani jouduin opiskelemaan englannin kielen, koska lukiossa kävin läpi vain "lyhyen englannin".
"Sprechen war Silber, Schweigen war Gold".
Lärpäke ei olekaan tietokonetermi, vaan kaulassa roikkuva nauhaan kiinnitetty kuvallinen kortti, jollaisia alkaa olla jokaisella työpaikalla. Minäkin sain lärpäkkeen pari vuotta ennen vanhuseläkkeelle jäämistäni.
Vaikka kuinka vihaisi ruotsin kieltä, ei ole järkevää, eikä oikein vaan suorastaan lapsellista ja tietämätöntä väittää, ettei Kotuksessa on faktaa. Kotuksen korpus on valtava. Voimme olla ylpeitä ja iloisia siitä, että vaikkapa murteet on taltioitu niin taidokkaasti. Se ei tietenkään ole äidinkielenopettajien äänitorvi, vaan sieltä saamme kielestä tutkittua tietoa ja tutkimusaineistoja. Myös historioitsijoiden käyttöön jne.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=54
Ei kukaan voi tosissaan verrata tuota luokiteltua ja validisti hankittua tietoaineistoa Suomi 24 sivustoon:))
Sellaista liittoa kuin ruotsinopettajat meillä ei ole. He kuuluvat yhteiseen Suomen kieltenopettajien liittoon, jossa jäsenyhdistykset ovat yleensä aluellisia. Vertailuna mainittakoon, että Suomen englanninopettajat ry:hyn kuuluu 3000 jäsentä.
Ylläpito taitaa olla vielä nukuksissa kun on antanut äidinkielen kirjoittelun edetä näin pitkälle. Eilen ja toissapäivänä asialliset kielikeskustelut lopetettiin lyhyeen.
Ei mitenkään voi kielentutkimuskeskus monikymmenvuotisella perehtyneisyydellä ja tutkimuksella lyyvä kaikkitietävvii 24 sivustoja. Varsinnii jos kirjottajat kuuluvat errääseen meleko paljon laajentuneeseen puolueeseen, niin kaikki perehtyminen ja tieteellisyys on turhoo. Ihmettä minusta, kun ne samalla sannoo niin reten kunnioittavasa suomalaista kulttuurii. Eikö nuo juuri sitä vaaline siellää tutkiissaan.
Kehitystä oli jo -70 -luvulla näköjään tapahtunut. Kuunneltiin kelanauhurilta tekstejä, taisi olla joskus sanomalehtiäkin ja opettaja neuvoi katsomaan tiettyjä sarjoja telkkarista. Mukana oli myös musiikkia. Hyviä opettajia siis oli näin jälkikäteen ajateltuna. Silloin tulivat myös yo-kirjoituksiin kuullun ymmärtämiset. Ne olivat lähinnä lukupuhetta, mutta siitä ne ovat sittemmin kehittyneet.
Sama kokemus oli minulla tuon saksan ja enkun suhteen. Pitkän saksan lukeneena, en ole sitä voinut hyödyntää oikeastaan missään. Freudin kirjojakin piti lukea englanniksi. En tiedä olisinko edes ymmärtänyt saksaksi, mutta ei niitä Joensuun silloisessa korkeakoulussa edes ollut.