Tänään on Hesarissa artikkeli huussista ja sen tyhjentämisongelmista kesämökeillä.
Kirjoittajan mökki on saaressa, joten lienee tosi haasteellinen tehtävä.
Meille tavallisille mökkiläisille, joiden kesäpaikka on metsän keskellä perunapellon vieressä, on annettu kaikenlaista ohjetta huussin jätösten oikeaoppisesta huollosta.
Minä olen saanut sen käsityksen, että huussin alla tulee olla saavi, jossa on reikiä pohjalla, ja joka käynnillä perään viskataan turvetta tai muuta haketta, joka lisää maatumisvauhtia, estää hajuja ja karkoittaa hyönteiset. Kerran vuodessa ko, astia tyhjennetään kuoppaan.
Asia askarruttaa minua suuresti. Miksi tämä astia siinä on tarpeen? Selkävaivainen mökkiläinen - nuoret ja rotevat eivät tähän ryhdy - nostelee inhoastiaa ja raahaa sitä sivummalle ja tyhjentää kuoppaan. -Siis maahan kaivettuun kuoppaan!
Minä olen kaikkia sääntöjä uhmaten päättänyt, että toimitaan juuri noin, mutta ei sitä saavia! Kerran vuodessa, yleensä ensi käynnillä keväällä, lapioidaan maatunut jäte ja siirretään kuoppaan, joka peitetään maa-aineksella. Kuopasta löytyy vuoden kuluttua oivaa multaa ruusuille ja muille perennoille, ei mielellään porkkanapenkkiin.
Mitä vikaa on tässä saavittomassa vaihtoehdossa? Monissa ohjeissa korostetaan, että jätöksiä ei pidä päästää suoraan maahan, vaan esikompostoitava siinä saavissa. Lopukta kuitenkin päädytään kupoppaan. Minusta esikompostointi sujuu kyllä huussin alla muutenkin, ja uskon vakaasti, että kukaan ei vahingossakaan käytä huussin alla olevaa maata mihinkään kohteeseen, jossa voisi bakteerit levitä.
Näin proosallisia ajatuksia kauniina sunnuntaiaamuna. Älkää hermostuko. Ihmettelyni on aito.
Noin on toimittu 1700-luvulta alkaen, jolloin Ehrensvärdin ansiosta huussit yleistyivät koko maassa, kun Suomenlinnaa rakentaneet maalaisjussit palasivat koteihinsa mukanaan sireenintaimia ja huussitietoutta.
Kirjoittajan mökki on saaressa, joten lienee tosi haasteellinen tehtävä.
Meille tavallisille mökkiläisille, joiden kesäpaikka on metsän keskellä perunapellon vieressä, on annettu kaikenlaista ohjetta huussin jätösten oikeaoppisesta huollosta.
Minä olen saanut sen käsityksen, että huussin alla tulee olla saavi, jossa on reikiä pohjalla, ja joka käynnillä perään viskataan turvetta tai muuta haketta, joka lisää maatumisvauhtia, estää hajuja ja karkoittaa hyönteiset. Kerran vuodessa ko, astia tyhjennetään kuoppaan.
Asia askarruttaa minua suuresti. Miksi tämä astia siinä on tarpeen? Selkävaivainen mökkiläinen - nuoret ja rotevat eivät tähän ryhdy - nostelee inhoastiaa ja raahaa sitä sivummalle ja tyhjentää kuoppaan. -Siis maahan kaivettuun kuoppaan!
Minä olen kaikkia sääntöjä uhmaten päättänyt, että toimitaan juuri noin, mutta ei sitä saavia! Kerran vuodessa, yleensä ensi käynnillä keväällä, lapioidaan maatunut jäte ja siirretään kuoppaan, joka peitetään maa-aineksella. Kuopasta löytyy vuoden kuluttua oivaa multaa ruusuille ja muille perennoille, ei mielellään porkkanapenkkiin.
Mitä vikaa on tässä saavittomassa vaihtoehdossa? Monissa ohjeissa korostetaan, että jätöksiä ei pidä päästää suoraan maahan, vaan esikompostoitava siinä saavissa. Lopukta kuitenkin päädytään kupoppaan. Minusta esikompostointi sujuu kyllä huussin alla muutenkin, ja uskon vakaasti, että kukaan ei vahingossakaan käytä huussin alla olevaa maata mihinkään kohteeseen, jossa voisi bakteerit levitä.
Näin proosallisia ajatuksia kauniina sunnuntaiaamuna. Älkää hermostuko. Ihmettelyni on aito.
Noin on toimittu 1700-luvulta alkaen, jolloin Ehrensvärdin ansiosta huussit yleistyivät koko maassa, kun Suomenlinnaa rakentaneet maalaisjussit palasivat koteihinsa mukanaan sireenintaimia ja huussitietoutta.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Vesien äärelle useimmat haluavat kesäpaikkansa, joten juuri uimavesien suojelu on tärkeää bakteereilta.
Edesvastuutonta onkin kalliolle rakennettu hyyskä, josta virtaa ajanmyötä sekoittunut virtsa suoraan, joko halkeamia pitkin, tai vähäisen maaston vuoksi sateen mukana rantaan.
Silloin on välttämätöntä olla tuo vedenpitävä saavi, jonka tyhjennys ei kovin työlästä ole, mikäli ei anna sen täyttyä kokonaan.
On olemassa korvallisia jäteastioita, jotka kantoriukun avulla saa kaksi ihmistä hyvin siirrettyä kauemmaksi maakuoppaan.
Metsätonteilla ei samaa ongelmaa olekaan, jolloin aloittajan huolet siltäosin on helppoja.
Omat lapseni ovat juuri saaressa tuon jäteastiasysteemin varassa ulkovessassaan, mutta poika sen on hyvin organisoinnut, ja lastenlapsetkin noudattavat samaa.
Sadeveden talteenoton saunavedeksi koin siellä saunoessani, joskaan en huomannut katsoa, mihin vesisäiliö siellä oli sijoitettu.
Euroopassa ei rantoihin saa rakentaa, ne ovat yhteistä omaisuutta. Täällä kaikki parhaat paikat on mökitetty ja sen myötä saastutettu.
Niin kuin tuolla sanotaan, haja-asutusalueilla ja metsämökeillä ei ole erityistä viemäriverkostoa. Siellä asutaan myös ympärivuotisesti.
Kuitenkin vain harva ihminen haluaa kesämökkipaikakseen pelkää metsämaisemaa; edes jotain vesistöä pitää olla maisemassa, lampea, jokea tai järveä.
Kuka taitaa sanoa ulkokäymälöiden määrää maassamme, lukuisa se on vieläkin.
Hiukan aiheen vierestä, mutta eurooppalaiset ihastelevat suomalaista jokamiehenoikeutta. Oikeutta saada marjastaa, sienestää tai jopa metsästää ilman lupaa.
On maanomistajia, jotka kieltävät kyllä metsästyksen omilla maillaan, mutta marjat ja sienet ovat kaikille sallittuja kerätä kunhan pihapiirit jätetään rauhaan.
Niin ja tarvehan ei lupaa kysy, on myös siihen oma aikansa ja lupansa.
Onko huussi tosiaan noin vanha 300v ,ylikin. Minä kun olen luullut, että hyvin myöhään vielä oli käytössä riuku. Venäjälläkin istuttiin riu-ulla ja samalla hätisteltiin susia pois potkimalla.
Noin syntyi tuntemamme ripaska, jonka suomalanen nimiversio tuleekin sanasta ripapaska. Onkohan huussilla muitakin kulttuurivaikutuksia.
Enpä tiedä, kuinka laajalle hyyskät ensin levisivät, mutta tänä keväänä oli joku kilpailu kauneimmista huusseista, ja yksi voittajista oli jo parisataa v. vanha hirsihuussi jostain Länsi-Suomesta, en sen tarkemmin muista. Historiallinen ja suojeltu!
Mutta Suomenlinnan rakentajat idean kuitenkin tullessaan toivat, sen jostain olen lukenut.
Ja vanhin vesivessahan on Olavinlinnan tornissa, missä virta huuhtelee tornin seinämää yöt päivät.
Aika ihanaa on saada maalla ihailla maisemaa samalla, kuulla aamuisin käen kukuntaa ihan läheltä.
Saaristossa ei hyyskä ole koskaan rannalla ollut, samoin itse kesämökki korkeammalla näköalapaikalla. Lukemista näkyi olevan nuorillakin saariveskussaan, ja mitä somemmat vanhanajan käsienpesuvadit pyyhkeineen heti oven ulkopuolella. Vesi tosin oli ämpärissä, eikä kannussa, niinkuin itselläni Kesäheinässä:D
Ollappa kerran yksin, ilman kesävieraita, ja istua omassa rauhassaan katselleen/kunnellen lokkien syöksyjä mereen !
Siinä vessakulttuuria parhaimmillaan:D
hyvin sieltä korkeammalta hysskästä veteen ja minnekkäs joutuu pesuvedet., mutta mitäs siitä kunhan vaan on ihanaa luontoon paskantaa ja kuunnella linnun laulua samalla.
Sijoitin oman hyyskäni tontin takarajan tuntumaan.
Maaperä oli riittävän tiivistä.
Kun kuoppa täyttyi, kaivin lähituntumaan toisen kuopan ja nostin kaverin kanssa hyyskän sen päälle.
Peitin täyttyneen.
Jne. Hyvää tuli ja hyvin toimi.
Montako kumpua jo on?
Yhden montun täyttyminen kesti pari vuotta.
Kun jouduimme luopumaan paikasta oli vasta toinen monttu täyttymässä.
Miksi jouduimme? Aloitimme ok:n rakentamisen ja pankin päällikkö virtsasi ögaan noin 25%:n osuudella kustannusarviosta.
Jalakset alle vielä, niin idea on loistava, Haepa patentti sille:D
Siinä Hesarin jutussa toimittaja tyhjentää paskakaivon metsän laitaan, kun saarelle ei pääse paska-autot. Sellaisia luonnon suojelijoita ne saariston mökkiläiset.
Luontoahan se on. Ennen levitettiin navettojen lannat pelloille.
Maatuuhan se ja mullaksi muuttuu.
Ennen vai? Meidän syntymäkodin pellot on paikallinen viljelijä vuokrannut pientä vuokraa vastaan. Sillä isännällä on isokarja. Se tuottaa lietelantaa paljon.
Ainakin osan se traijaa siitä just meiltä vuokratuille pelloille. Haju oli niin muikee, että sen haistoi tuulen alapuolella vielä kilometrien päässä.
Taisi metänomistaja saaha ilimaista lannoketta metällees he
Ensi kesänä niitä paskanmarjoja, varmaan suuria ja meheviä.Kauhein saastutus kun mökkkiläiset kaahaa eestaas mökkimatkojs joka viikonloppu. Miks ihmisellä pitää olla monta asuntoa, eikö luonnossa vois vain retkeilla.
Monet mökkipaikkakunnat voivat paksusti juuri mökkeilijöiden sinne jättämillä euroilla.
Hauku lentomatkailua, se jos mikä, on pahin saastuttaja.
Miksi ihmisten pitää lentää maailman ääriin, olisivat kämpässään.
Meidän mökkikunnan sivukirjasto sanoi vuosikausia sitten, että mökkiläisten ansiosta hänenkin työpaikkansa säilyy kirjaston palveluksessa, sillä ei ilman meitä olisi ollut tarpeeksi lainauksia.
Samoin osuuskauppa kertoi, että ovat reilun pelin hengessä päättänet, että kukaan ei pidä lomaa heinäkuussa, joka on vuoden vilkkain kuukausi.
Mökkiläist maksavat mökkikuntaansa vuosittain monista palveluista, joita eivät käytä kuin muutaman viikon, meillekin tuli jäteastioiden käsittelymaksu 1.1.-30.6. ja toinen lasku tulee sitten loppuvuoden jätteiden käsittelystä. Tiemaksu lankeaa myös kerran vuodessa.
Surullista on katsella mökkipaikkakunnalla, kuinka monta pikkukauppaa on lopetettu jo aikoja sitten. Jopa keskellä kirkkoa on autioita liikehuoneistoja.
Paljon tyhjiä taloja, nurmettuneita pihoja, ruokkoamattomia pensaita.
EU tähtää, että kaikki saataisiin asumaan kaupunkeihin.
Hyvää kyytiä ollaan sinne jo menossa.
Mitenpä autottomat vanhukset voisivat asua kaukana palveluista.
Tähän loppupäähän mukavasti sopii minun huusin tyhjennys rituaali,silloinkun
yksinhuoltajana elelin eikä vakio elämän kaveria ollut. Minun oli varattava kossupullo- olimme yhden kavereiden kanssa sovittu,tyhjennys kävi rivakasti,nenään ei tuoksut tuntuneet. Tekivät laudoista 2neliön kompostin
kannellisen siinä vuoden-pari muhittuaan multaa perannoille on ollut.
Vielä mieleeni juolahti ,mökille tullessani oli sahurit -sain mukavasti säkillisen keväisin sahanpurua.
Entäs ne kemialliset vessat. Niiden sanotaan olevan hajuttomia, niin että tosi egologiset ihmiset käyttävät niitä, vai käyttävätkö? Käytetään turvetta ja jotain kemikaalista nestettä. Käyneekö luontoon enää ollenkaan?
Joku puhuu jalaksista kesämökin huussin alle, nej nej eihän kesällä jalaksia, vaan pyörät, isot polkupyörän pyörät voi siinä istuskellessaan polkasta vaikka naapurin tontille viedä sinne kesäterveiset.
Ja marjastusaikana ne kuuluisat marjapaskat, että sellaiset tyhjennykset.
Kiitos hyväst vihjeest, mulla onkin vanha pyörästuoli liiterisä vaarin jälkeen, siihen kaatoämpäri koukkuun ja alamäkkee naapurille lannokkeet.
Onki sitte niin pottukamainen jottas sehää soppii;:::
saa kirjoittajat liikkeelle.
Sitä ihteäänhän se, on sitä kautta aikain peltoloillekin viety, ja vilja on kasvanna. Maamiehen kultaa se on.
Meidän mökillä oli alkuun turvetta, ei mahdottoman hyvä, kuivettua se pöllysi eikä voinut käyttää.
Sahajauhoa käytettiin jA KÄYTETÄÄN VIELÄKIN.
Heipä hei.
minullakin on "saavihuussi" ja saavin sisällä musta jätesäkki. On ihan siisti juttu tyhjentää pussi maahan, vaihtaa se taii huuhtoa vesiletkulla ja panna takaisin saaviin. Tosin se vaatii virtsan erottelun, joka johtaa nesteen "eri tietä" suoraan 20 litran kanisteriin. Vedellä laimennettuna nesteeellä kastelen kukkia. Ja kuiva jäte ei tosiaan haise.
Tulin vaan kertmaan, että meitä oli sentään 8 henkinen perhe ja hyyskä oli kaukana lantalan yhteydessä ison navetan itänurkassa.
Vain mullikalla pyyhittiin...alueen ihmiset tietävät että Savon Sanomat sen nimen nimen sai.
Pakkasjaksoina ne äkkätornit kasvoit niin, että joku tarpeillaan käyjä sai joskus kylmän pusun siitä pyramiidistä.
Hangessa oli riuku, jolla pyramidi, se aidoin siit joskus kaadettiin.
Näin se hyvä aihe kirjoittaa mielet ja kielet - ja kynät.
Siis ei kai kukaan nykypäivänä enää mitään monttuja kaivele ja sinne paskojaan tyhjentele? Eikös 70plus kansa ole kuullut kompostoinnista? Itselläni saavin pohjassa reikiä ja saavin alla haihdutusallas. Saaveihin siis jää ainoastaan kiinteätavara. Saavin täytyttyä laitan siihen kannen päälle ja nostan sen ulos (kevyt siirrellä, kun ei pöntössä kuset lillu.). Annan sen esikompostoitua omassa astiassaan pari vuotta ja kippaan sen sen jälkeen suoraan kompostiin ja siinä kohtaa se onkin jo täysin hajutonta multaa. Kierrossa on usempi saavi, joista yksi aina huussissa ja loput seisoo huussin takana esikompostoitumassa. Helppoa kun heinän teko, eikä tarvi kaivella monttuja ja pilata kaivovesiään kolibakteereilla.
Onkos huussit kaikilla lainmukaisessa kondiksessa ?