1v10kk "juupa-eipäs"..Apua..

Heippa!
Täällä samanikäinen tyttö meillä (1v10kk) ja tuttua on :) Kuuluu täysin normaalina just tähän kehitysvaiheeseen ja itse asiaa pitkälle "filosofoineena" ja tietoa etsittyäni olen tajunnut että tässä ei auta kuin keskittyä omaan jaksamiseensa ja miettiä jo ennalta kaikkia mahdollisia itseä auttavia keinoja että jaksaa pysyä kärsivällisenä. Parin vuoden molemmin puolin on ensimmäinen uhmavaihe "ylimmillään" ja lapsi tekee voimallisesti ensimmäistä itsenäistymispyrkimystä vanhemmistaan. Miten sitten voi itsenäistyä? no muodostamalla OMAN mielipiteen, joka on siis periaatteestakin eri kuin vanhemman. Jos vanhempi sanoo, että näin, niin pikku-uhmuri sanoo että eipäs kun NOIN! ja jos vanhempi suostuu, että okei, noin, niin pippuripylly sanookin että eikun NÄIN! eli teit niin tai näin, teet aina väärinpäin :D
Ite aattelen, että tärkeintä on se, että pikkuinen saa ilmaista vapaasti itseään, raivota ja huutaakin jos siltä tuntuu, kunhan ei satuta itseään tai muita. Ja liikaa valinnanvaraa ei saa vielä olla asioissa. Eli tietyt asiat päättää vanhempi, ystävällisesti mutta jämäkän tomerasti. En oikein muuta osaa sulle sanoa, kuin että korvatulpat, riittävästi omaa aikaa välillä, hyviä yöunia jos suinkin mahdollista ja sitä kautta sitten mahd.pitkää pinnaa! kuulemani mukaan 3 vuoden tienoilla viimeistään jo helpottelee :)

Juu-u ihan kuulostaa tutulle tuommoisen 1v 9kk neidinkin kanssa. Aika usein tilanteet liittyy siihen, että hän on vähän väsyksissä. Ikäänkuin ei oikein osaisi päättää haluaako vaiko eikö halua. Ja yleensä raivoamiset päättyy sitten siihen, että asetuttuaan haluaa vain köllötellä sylissä "tilitä mua". Kyllä meillä välillä tullaan rautakankena rattaissa seisoen puistosta kotiin, kun ensin halutaan pois ja kyytiin ja pois ja, ja.... Kaikkein paras on silloin vaan tukkia omat korvansa ja käyttäytyä määrätietoisen rauhallisesti, että MINÄ olen se joka määrään loppupeleissä. En ala enempiä neuvottelemaan tai maanittelemaan vaan sitte mennään minun tahdon mukaan, jos ei osaa päättää. Palkkana kova huuto, vaa huutoahan maailmaan mahtuu.

Hei ja kiitos vertaistuesta! l=) Huojentavaa kuulla, että tällaista tämä on muillakin ja että aika aikansa kutakin..omassa tuttavapiirissämme kun ei tämän ikäisiä lapsia ole=/
-ap

Voih, meillä alkanut juuri tämä vaihe. Vaikka lapsia on viisi, niin pitkän ikäeron takia olin jo unohtanut tämän vaiheen nuorimmaisen kanssa. Läheisyys/erillisyys, siitähän tässä on kysymys...