Onko tuomarilla lupaa muuttaa todistajan lausuntoa tuomion perusteluissa?
Olin mukana oikeudenkäynnissä, josta tehtiin kansliapäätös. Kun päätös tuli, oli tuomari muuttanut tuomion perusteluissa todistajan lausuntoa. Todistaja oli kertonut oikeudessa toimineensa yhdessä toiden ihmisen kanssa. Tuomion perusteluissa tuomari oli pudottanut tämän toisen ihmisen pois.
Voiko tuomaria vaatia korjaamaan perusteluaan siten, että se on yhdenmukainen todistajanlausunnon kanssa eikä vääristele sitä?
Olin mukana oikeudenkäynnissä, josta tehtiin kansliapäätös. Kun päätös tuli, oli tuomari muuttanut tuomion perusteluissa todistajan lausuntoa. Todistaja oli kertonut oikeudessa toimineensa yhdessä toiden ihmisen kanssa. Tuomion perusteluissa tuomari oli pudottanut tämän toisen ihmisen pois.
Voiko tuomaria vaatia korjaamaan perusteluaan siten, että se on yhdenmukainen todistajanlausunnon kanssa eikä vääristele sitä?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Älä viitsi valehdella. Jos tehdään kansliapäätös, niin silloin ei järjestetä mitään oikeudenkäyntiä.
Väärin meni, kirjallisessa menettelyssä ei järjestetä mitään oikeudenkäyntiä, mutta tietysti silloin, jos annetaan kansaliapäätös oikeudenkäynnin jälkeen.
Tässä annettiin kansliapäätös oikeudenkäynnin jälkeen. Mitä tehdä? Voinko pyytää tuomaria muuttaa perusteluitaan sellaiseksi, että siinä ei vääristellä todistajanlausuntoa vai onko hallintokantelun tekeminen ainoa mahdollisuuteni puolustaa oikeusturvaani?
Perusteluihin ei kirjata sanasta sanaan kaikkea, mitä istunnossa sanotaan. Perusteluihin otetaan vain ratkaisun kannalta relevantteja asioita. Tuomiota näkemättä ja kuulematta, mitä istunnossa on todistelutarkoituksessa lausuttu, on mahdotonta ottaa kantaa, mutta olisiko mahdollista, että ratkaisun kannalta ei ollut merkitystä sillä, onko jokin asia tehty toisen kanssa vai ei?
Onko sillä, onko jokin asia tehty yhdessä tai erikseen, mitää merkitystä lopputuloksen kannalta?
Perinteisesti Suomessa on katsottu, että perusteluihin ei voi hakea muutosta (valittamalla hovioikeuteen), vaan ainoastaan lopputulokseen. Jos lopputulos on ok, niin mitä muutoksenhakuintressiä voisi sinulla olla?
Oma puolustukseni perustui siihen, että tekijöitä oli kaksi eikä yksi, koska juuri se, että tekijöitä oli kaksi, teki ko. todistajan todistuksesta epäuskottavan.
Näin ollen tuomari on perusteluissaan muuttanut todistajan lausuntoa uskottavammaksi, jotta voisi tuomita minut joutumatta naurunalaiseksi.
Kerrottakoon, että todistaja oli esitutkinanssa kertonut, että tekijöitä oli kaksi. Hän myös oikeudessa kertoi niin. Itse esitin todistajalle monta kysymystä koskien sitä, kuinka epäuskottavaksi hänen todistuksensa tekee sen, että tekijöitä on kaksi.
Kyseessä ei siis voi olla tuomarin huolimattomuusvirhe.
Kyllä valittaminen kannattaa, koska silloin paljastuu myös rikoskumppanisi. Juttua tuskin avataan enää kohdaltasi uudelleen, mutta rikoskumppanisi osalta varmasti. Miksi suojelet häntä, olisiko nimi kannattanut kertoa jo esitutkinnassa ?
Pyydän, että kysymykseeni lähetetään asiallisia vastauksia.
Miksi sitten salaat asioita, kerro koko totuus, vai pitääkö se nyhtää esiin vähän kerrallaan.
***Näin ollen tuomari on perusteluissaan muuttanut todistajan lausuntoa uskottavammaksi, jotta voisi tuomita minut joutumatta naurunalaiseksi.***
15 9 ja 17'7 on aina ja ainoastaan poliisin asialla.
Siinä hän on kuitenki oikeassa, että oikeuslaitos suomessa on rikollisen poliisin rikollinen kynnysmatto, joka ei laista piittaa.
En olisi vastannut, jos olisin tiennyt, että se olitkin sinä, vakiohäirikkö. Kerro vaan koko totuus, ei juridiikassa muutoin voi ottaa mitään kantaa.
Miksi ihmeessä pitäisi kertoa koko totuus?
Entä hallintokantelu tuomarin toiminnasta? Olisi ainakin kaksi virallista asiakirjaa todisteena.
Suosittelen kaikesta huolimatta tekemään kaikki mahdolliset valitukset ja kantelut. Todennäköisesti et saa oikeutta, se on tosi kiven alla suomessa, mutta tapella pitää.
Ha haa, kun näkisi tuollaisen käräjäoikeuden päätöksen: "Emme voi ottaa kantaa, kun emme tiedä totuutta!"
Vakiohäirikkö on taas täysin sekaisin. Kuka vastaaja on kirjoittanut käräjäoikeuden päätöksestä, mihin pitäisi ottaa kantaa ?
Poliisinpalvojan veli tosin kirjoitti, ettei juridiikassa voi ottaa kantaa, jos ei tiedä totuutta. Tämä ei tietysti koske vakiohäirikköä, jolta kanta löytyy asiaan, kuin asiaan.
Lue uudestaan.
Ai niin, käräjäoikeuden toimintahan ei olekaan juridiikkaa, vaan kieroilua, korruptiota, politiikkaa ja vallantavoittelua, rikostelua ja rosvousta. Siksi siis käräjäoikeus voi ottaa kantaa ja jopa tuomita tuntematta totuutta tai siitä piittaamatta.
Kiitos! Näin minäkin ajattelin asian olevan. Oikeutta en tule koskaan saamaan, mutta aina voi kannella ja valittaa päätöksistä.
En ole koskaan aikaisemmin ollut käräjäoikeudessa. Olen aikaisemmin uskonut, että Suomi on oikeusvaltio. Mutta nyt kokemuksesta viisastuneena vaikuttaa, ettei ole. Olisi hyvä, että suomalaiset olisivat tietoisempia tästä, koska vain sitä kautta suomalainen oikeuskäytäntö muuttuu oikeudenmukaisemmaksi.
***Ai niin, käräjäoikeuden toimintahan ei olekaan juridiikkaa, vaan kieroilua, korruptiota, politiikkaa ja vallantavoittelua, rikostelua ja rosvousta. Siksi siis käräjäoikeus voi ottaa kantaa ja jopa tuomita tuntematta totuutta tai siitä piittaamatta**
Keskustelun tyhmin on se, joka pyrkii aina väkisin sanomaan viimeisen sanan.
http://www.youtube.com/watch?v=3JBvztl-9Gg
4. Ja siitä, mitä nyt on sanottu, voipi selvästi havaita, että ne ovat vaarassa Jumalan edessä, jotka ajavat kaikkea lakia niin päin, että saisivat suuret sakkorahat; sillä laki ei ole annettu sakkojen, vaan oikeuden tähden, yhteiselle kansalle eduksi ja hyödyksi, eikä laittomaksi verottamiseksi, vahingoksi ja turmioksi. Ja ne voudit ja käskynhaltijat, jotka vain kokevat vetää herroilleen suuria sakkorahoja, ne ovat herrainsa vahingollisia vihollisia. Sillä se, mikä näin vääryydellä kootaan, vetää pois kaiken sen, minkä herra itse on oikeudella koonnut. Ja sen tähden herralla ei ole ketään niin vahingollista vihollista kuin sellaiset hänen omat voutinsa ovat; sillä yksi vääryydellä saatu raha vetää myötänsä pois kymmenen oikeudella saatua. Ja sen tähden ei kukaan saata tehdä herrallensa suurempaa vahinkoa kuin se, joka antaa herran tavarahuoneeseen tulla väärää sakkorahaa, sillä hän vetää myötänsä ulos kaiken oikeudella kootun tavaran, joka siellä sisällä on, ja niin kuin on tapa sanoa: lujat pitää lukot olla, jotka vääryydellä saadun rahan varjelevat; ja mitä synnillä saadaan, se murheella menetetään. Syy siihen on se, että koska Jumala, joka on tuomarinviran asettanut, näkee ruvettavan sitä niin väärin käyttämään, että pyydetään omaa hyötyä sillä, millä pitäisi yhteisen kansan hyötyä pyydettämän, ja sitä, millä väkivaltaa pitäisi estää, käytetään väkivallan tekemiseen, niin sallii hän sen kääntyä siksi, että meille tulee suurin vahinko siitä, josta luulemme olevan itsellemme hyötyä; ja se on ahneutemme oikea palkka. Ja niin Jumala nostaa meille sodat ja metelit tai muita vahingollisia rasituksia, joissa sekä oikeudella että vääryydellä saatu tavara menetetään; ja se onkin oikein; kun me teemme väkivaltaa niille, joita meidän pitäisi suojella, ja vedämme siten rahaa itsellemme, niin tulee niitä, jotka vuorostaan tekevät meille väkivaltaa, niin että se on väkivallan pakosta annettava pois, mikä väkivallalla on koottu.
En ole uskovainen. Kuulun kirkkoon lähinnä kunnioituksestani kristillistä etiikkaa ja Jeesuksen rakkauden ja armon sanomaa kohtaan.
Luulin ensin, että olet kahjo. Luettuani loppuun viestisi, joka on ilmeisesti lainaus Raamatusta, täytyy sanoa, osuvasti sanottu.
Kiitos.
Olaus Petri (6. tammikuuta 1493 – 19. huhtikuuta 1552) tuomarinohjeet. Olivat osa pohjoismaista oikeustraditiota, vaan eivät enää, ainakaan suomessa.
Mihin haluaa oikeuslaitos ja valtiovalta nojata, kun se ei voi nojata jumalaan, legitimiteetti on mennyt rikosten myötä?
Voiman oikeuteen? Väki- ja mielivaltaan?