http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013072917305816_uu.shtml
Perheen kauhunhetket merellä - "Se olisi ollut katastrofi"
Maanantai 29.7.2013 klo 13.12
Nuoren perheen paluumatka lomapurjehdukselta sai dramaattisen käänteen Turun saaristossa.
Yli sata metriä pitkä rahtialus ilmestyi sumun keskeltä aivan perheen purjeveneen eteen. Kuva ei liity tapaukseen. (ATTE KAJOVA)
Perhe oli jäädä purjeveneellään ison rahtilaivan alle sankassa sumussa Aspön saaren eteläpuolella lauantai-iltana. Paikalla oli tuolloin laaja sumualue, joka käsitti käytännössä koko Nauvon ja Korppoon eteläpuolisen saariston.
- Olin ollut kuulevinani joitain minuutteja aiemmin mahdollista moottoriääntä, mutta en voinut olla asiasta varma. Rahtialus ajoi vastatuuleen, eli tuuli kävi takaamme, 35-jalkaista eli noin kymmenmetristä purjevenettä ohjannut turkulaismies kertaa.
Mies ohjasi venettään hiljaista vauhtia ilman moottoria, jotta kuulisi muut merellä liikkujat sankassa sumussa. Omaa tutkaa purjeveneessä ei ole. Väylät ovat parikymmentä vuotta purjehtineelle miehelle tutut, joten hän tiesi, että alueella seilaa isoja aluksia. Sellainen tulikin vastaan aivan yllättäen, kun näkyvyyttä oli vain muutama sata metriä.
- Yhtäkkiä laivan keula tuli sumun keskeltä suoraan meitä kohti. Tein täyden paniikkikäännöksen eli 90 asteen väistöliikkeen suoraan pois kurssilta, ja juuri ja juuri ehdimme alta pois. Väliin jäi vain muutama kymmenen metriä.
"Kohta keinuu ja kovaa"
Hän ehti ennen nopeaa toimintaansa varoittaa purjeveneen sisätiloissa nukkumassa ollutta, perheen toista lasta odottavaa vaimoaan sekä parin nelivuotiasta tytärtä, että kohta keinuu ja kovaa. Sitten aallot löivätkin jo veneen kannelle.
Reilusti yli sata metriä pitkä rahtialus ei miehen mukaan soittanut sumutorvea ennen eikä jälkeen kohtaamisen. Hän miettii, mahtoiko aluksen miehistö tutkasta huolimatta edes havaita heitä.
- Jälkikäteen vasta kunnolla tajusin, kuinka vaarallisesta tilanteesta oli kyse. Olisi katastrofi jäädä tuollaisen ison ja kovaa ajaneen laivan alle.
- Niin paniikissa olin, etten tajunnut edes katsoa, mikä alus oli kyseessä.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------
Olin itse myös merellä tuolloin espoo-hki edustalla mutta en sumuun mennyt.
Sielläkin meni joku laiva en tiedä mikä oli mutta kerrostalon kokoinen
laiva välillä näkyi sumun seasta, oisko ollu joku vironlaiva..
Perheen kauhunhetket merellä - "Se olisi ollut katastrofi"
Maanantai 29.7.2013 klo 13.12
Nuoren perheen paluumatka lomapurjehdukselta sai dramaattisen käänteen Turun saaristossa.
Yli sata metriä pitkä rahtialus ilmestyi sumun keskeltä aivan perheen purjeveneen eteen. Kuva ei liity tapaukseen. (ATTE KAJOVA)
Perhe oli jäädä purjeveneellään ison rahtilaivan alle sankassa sumussa Aspön saaren eteläpuolella lauantai-iltana. Paikalla oli tuolloin laaja sumualue, joka käsitti käytännössä koko Nauvon ja Korppoon eteläpuolisen saariston.
- Olin ollut kuulevinani joitain minuutteja aiemmin mahdollista moottoriääntä, mutta en voinut olla asiasta varma. Rahtialus ajoi vastatuuleen, eli tuuli kävi takaamme, 35-jalkaista eli noin kymmenmetristä purjevenettä ohjannut turkulaismies kertaa.
Mies ohjasi venettään hiljaista vauhtia ilman moottoria, jotta kuulisi muut merellä liikkujat sankassa sumussa. Omaa tutkaa purjeveneessä ei ole. Väylät ovat parikymmentä vuotta purjehtineelle miehelle tutut, joten hän tiesi, että alueella seilaa isoja aluksia. Sellainen tulikin vastaan aivan yllättäen, kun näkyvyyttä oli vain muutama sata metriä.
- Yhtäkkiä laivan keula tuli sumun keskeltä suoraan meitä kohti. Tein täyden paniikkikäännöksen eli 90 asteen väistöliikkeen suoraan pois kurssilta, ja juuri ja juuri ehdimme alta pois. Väliin jäi vain muutama kymmenen metriä.
"Kohta keinuu ja kovaa"
Hän ehti ennen nopeaa toimintaansa varoittaa purjeveneen sisätiloissa nukkumassa ollutta, perheen toista lasta odottavaa vaimoaan sekä parin nelivuotiasta tytärtä, että kohta keinuu ja kovaa. Sitten aallot löivätkin jo veneen kannelle.
Reilusti yli sata metriä pitkä rahtialus ei miehen mukaan soittanut sumutorvea ennen eikä jälkeen kohtaamisen. Hän miettii, mahtoiko aluksen miehistö tutkasta huolimatta edes havaita heitä.
- Jälkikäteen vasta kunnolla tajusin, kuinka vaarallisesta tilanteesta oli kyse. Olisi katastrofi jäädä tuollaisen ison ja kovaa ajaneen laivan alle.
- Niin paniikissa olin, etten tajunnut edes katsoa, mikä alus oli kyseessä.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------
Olin itse myös merellä tuolloin espoo-hki edustalla mutta en sumuun mennyt.
Sielläkin meni joku laiva en tiedä mikä oli mutta kerrostalon kokoinen
laiva välillä näkyi sumun seasta, oisko ollu joku vironlaiva..
Vastaukset 20
Vanhimmat
Vuosaareen edustalla ainakin kaikki soittivat torvea useaan otteeseen. Finnlainsin laivaa ei kyllä erottanut sumun keskeltä.
Tätä ne plotterit teettää!
Mennään umpikeliin, vaikka varustus mahdollistaisi vain näköhavaintoihin perustuvan liikkumisen.
Sitten ihmetellään, kun meinataan jäädä toisten jalkoihin.
Ei sumuun välttämättä mennä, sinne myös joudutaan.
Tosin laivaväylälle kyllä mennään, ei jouduta.
Kun itse jouduin kovaan sumuun ja jouduin ylittämään laivaväylän, soitin ensin VHF:llä luotsiasemallle ja kysyin onko laivoja tulossa, sanoivat että odota 15 min, ja ylitä vasta sen jälkeen, heti puhelun jälkeen ilmestyikin rahtilaiva sumusta. Ehkä olisin alle jäänyt jos en olisi odotellut....
Niin ja plotteri on oiva peli, jos joudutaan sumuun, eikä näkähavaintoja voida tehdä eikä tutkaakaan ole...
Laivaväylällä tulee laiva vastaan ja kippari menee paniikkiin.
Laivan aallot lyövät kannelle.
Joku mättää ja pahasti.
Sumulla ei yleensä tuule eikä tuullut tuollonkaan. Siinä mielessä ei ole väliä tuleeko tuuli takaa vai edestä.
Väylillä muutama kymmen metriä laivaan on ihan normaalia. Laiva näyttää isolta vierestä katsottuna.
Allot löi kannelle. Ihanko totta? Ei varmasti lyöneet koska vene oli kevyellä tuulella melkein suorassa eikä laivojen aallot ole isoja.
On toki katastrofi jäädä nopeasti kulkevan ison laivan alle. Myös hitaasti kulkevan ja melko pienenkin. Ylipäänsä laivan alle jääminen on ikävää.
Sumussa ei yleensä tuule, mutta voi tuullakin. Näin oli tilanne mm. Isosaaren ulkopuolella lauantaina, missä 8mR-veneillä oli tune-up startti. Sumu tuli startin jälkeen ennalta varoittamatta, mutta tuulta olisi kyllä riittänyt. Mistä siis tiedät, ettei Aspön tienoilla tuullut?
Ja sille edelliselle, tuota juuri se plotterin puute teettää. AIS ja plotteri olisi kertonut tutkaakin tarkemmin lähestyvästä laivasta. Viimeinen kerta, kun olet itse ollut ilman AIS-kelpoista plotteria sumussa, oli Tallinan lahdella matkalla Helsinkiin. Tuulta oli liikaa ykkösgenoalle, vaikka sumussa ei kuulemma yleensä tuule. Se oli viimeinen niitti varustuksen päivitykselle.
Suosittelen AISia ja tutkaa lämpimästi.
Viime lauantaina matkalla Tallinnaan iski hernerokkasumu keskellä Suomenlahden reittijakoa. AISin ja tutkan kanssakin sai olla tarkkana, vaikka nopeutta ei ollut kuin 6--7 solmua. Ilman niitä ei olisi paljon naurattanut.
Kunnollinen AIS-vastaanotin maksaa 300--350€. Hyvä tutkaplotteri tutka-antennilla ja kartoilla noin 2000--2500€
Muihin isomman veneen varusteisiin verrattuna ei kovinkaan kallis henkivakuutus.
Suurin laiva meni lauantaina 500 jalan päästä. Sitä ei näkynyt...
Mitenkäs wanhoina hyvinä aikoina liikuttiin, kun näkyvyys hävisi. Pysähdyttiin, heitettiin leka pohjaan ja odotettiin muutama tunti sumun hälvenemistä.
Pelkkä AIS ei auta, koska siitä näy vain osa liikenteestä. Plotterilla voi onnistua pysymään karttoihin piiretyjen reittiviivojen sivussa, ettei viivaa pitkin ajavat moottorbååtit aja päälle, mutta Laivat ajeleekin sitten mistä parhaaksi näkevät (esim. Hki-Tallinna välillä), tai vahti nukkuu.
Kun sumu iskee, niin ainoa oikea tapa on pyrkiä sellaiseen paikkaan missä päälleajon vaara on vähäinen ja pysähtyä odottamaan.
Mikäli on tutka, ja sitä vielä osaa käyttää, voi liikkua hyvin varovaisesti. Silloinkin pitäisi olla kaksi henkilöä; toinen katsoo ja etsii näytöltä mahdollisia kohteita herkeämättä, ja toinen ohjaa ja tähystää.
Ainakaan itselläni ei 5kn nopeudessa onnistu ohjaaminen ja riittävän aikainen kohteiden (varsinkin pienten) havaitseneminen AIS-tutkaplotterin näytöltä.
Harvalla huviveneellä on AIS:ia lähettävä gps ja jos 5-6 metrinen pulppari ajaa purkkarin kylkeen 25-30 solmua, on hätä käsillä. Tutka on ainoa laite joka näyttää osaavisa käsissä lähes kaiken liikenteen. Todellakaan laivaväylille ei saa mennä purkkarilla nukkumaan ja kuulostelemaan muuta liikennettä. Mulla on mökki laivaväylän varrella, osa laivoista pitää matalaa kauas kuuluvaa jumputusta, osa kulkee lähes sukkasillaan. Kuuloaisten tapahtuva laivan sunnan arviointi on todella epävarmaa.
Katselin vain säätietoja. Tuulta turun saaristossa oli 4-5 m/s, mutta tokihan voi olla paikallisia eroja.
Siitä huolimatta laivan aaltojen lyöminen kannelle ei tunnu todelliselta. kovalla tuulella on muuta aaltojakin.
Kyllä sumu voi tulla kovemmallakin tuulella (itselleni viimeksi Ahvenanmerellä kesäkuun alussa). Mutta viime lauantaina ei paljon tuolla alueella tuullut. Ja kovin vaikea on uskoa, että tuossa tuulessa 35ft veneen saisi niin kallelleen, että 100-metrisen laivan aallot tulisivat kannelle.
Kyllä aivan hyvin voi 35 jalkainen vene saada aallot kannelle. Itselläni on kokemusta edellisestä veneestä, Scanmar 35 joka on vielä melko korkea. Marianhaminan länsisatamaan mennessä tuli vastaam Vikig Line, laivaa en muista mutta kololuokkaa Mariella. Ajettiin hitaaasti koneella kun oltiin jo melkein satamassa odotetiin laivan menemista. Laiva tuli vastaan ja etäisyyttä vajaa 50 m. Scanmar sukelsi aaltoon niin, että vesi tuli tuulilaseille saakka. Vene edustaa varsin hyvin koko-uppoumasuhteeltaantuon ikäluokan pursia (5400 kg).
Olit varmaan kauhuissaan, kun vesi tuli kannelle. Ei niissä veneiden esitteissä lue, että on aaltoja ja vesi voi tulla kannelle. Minulla tulee koko ajan vesi kannelle ja istuinlaatikkoon saakka, kun kryssin 13m/s ta kovemmissa keleissä. Kukaan ei kuitenkaan huuda. Ikinä ei laivan aallot ole ketään hirvittäneet.
Kuka nyt huutamisesta tai kauhuissaan olemisesta mitään puhui, paitsi tietysti sinä! Minä puolestani vain kirjoitin siitä, että laivan aalto voi kannelle tulla helpostikkin jos on lähellä laivaa. Taidat kuulua palstan nettipurjehtijoihin etkä luultavasti ole ollut ikinä merelle ainakaan 13 m/s tuulessa. Oletkos jo tällä kaudella purjetinut Itämeren poikki pariin kertaan kun noin huutelet?
Siinä 13 m/s kryssillä olit varmaan hirveän yllättynyt, kun tuli vettä kannelle aivan odottamatta? Tuskin noita Aspön purjehtijoitakaan se vesi kannella suuresti säikäytti verrattuna liian läheltä nähtyyn laivaan. Edellinen taas ei kertonut säikähtäneensä, vaikka ehkä yllättyikin. Kysymyshän oli siitä, voivatko laivan aallot yleensä tulla kannelle, jos ei tuule reippaasti ja vene ole kallellaan.
Uutisköyhän heinäkuun "uutinen" - heh, heh, purjevene oli sumussa ja laiva meni läheltä ohi - oho!
Kommentteja uutisen epäjohdonmukaisuuksiin ja edellisten komentoijien skepulaatioihin:
- sumussa voi tuulla, jopa kovaa. Kokemusta on.
- sumussa ajelee mielellään purjeilla vaikka vauhti hiipuisi, kuulotähystys on tärkeää ja moottorin ääni peittää muita ääniä
- sumussa kannattaa pysyä väylien ja liikennekaistojen reunamilla tai mieluummin ulkopuolella. Uutisoidussa tapauksessa ihmetyttää ajelu myötätuuleen kohti vastaantulevan nokkaa.
- laivojen koneet kuulee purjein mennessä aika kaukaa. Laivojen keula-aallon kuulee monesti ennen laivan ilmestymistä näkyviin (jos yleensäkään ilmestyy). Jos uutisoidulla laivalla olisikin ollut kuiskaava kone, niin keula-aalto kait kuului hyvin mikäli peräaaltokin on pyrkinyt kannelle?
- tarinasta ja omasta kokemuksesta koskien kuulotähystystä päättelisin että ajeltiin autopilotilla ja tähystys ei ollut häävi. Ei pidä olla nukkumassa gastinkaan jos kaikki korvat tarvitaan tähystykseen!
- AIS on hyvä, sillä näkee laivat. Sekään ei poista kuulotähystyksen tärkeyttä, kerran alkoi kuulua kilinää sumussa ja kun töräytettiin niin muutaman kymmenen metrin päässä näkyi jyrkkää käännöstä tekevän moottoroivan purjeveneen hahmo, häviämässä sivulle. Törmäys vältettiin täpärästi eikä annettu uutista Iltasanomisiin. Moottoriveneet (suuret ja nopeat) pelottavat eniten. Ne antavat harvoin merkkejä sumutorvella, ja liikuskelevat mahdollisesti myös väylien reunoilla kuten laivoja väistelevänä veneilijänä minäkin.
- tutkaheijastin tarvitaan sumussa, putkimallit kuulemma voi työntää sinne mistä päivä ei paista niiden tehon merkittävästi laskematta ;), se epäesteettisen näköinen levyhäkkyrä toimii, ellei sitten ole aktiivilaitetta
- tutka ei mahdu pienien purjeveneiden varustukseen (antennin sijoitus, näytön sijoitus, virrankulutus...) siksi AIS...
- myös kannella olisi hyvä olla kiinteästi asennettu kello jossa sekuntiviisari, voi tarkkailla sumutorvien määrää ja suuntien muutoksia kun tietää että laivat huutavat tasan kahden minuutin välein. Tämä erityisesti jos joutuu avomerellä ajelemaan kaistojen yli sumussa.
Joopa, ehkä tuo tarina sopii kerrottavaksi vierassataman lauteilla, mutta sen jakaminen koko kansan tietoisuuteen "paniikkikäännös -termeineen" on aika mautonta, jos laiva ei edes hipaissut vaan väliä jäi kymmeniä metrejä. Hohhoijaa...
Asiaa. Kaksi alusta kohtaa toisensa laivaväylällä, so what.
Noinhan se menee.
Ainoa, joka jäi mietityttämään oli tuo aktiivinen tutkaheijastin.
Se toimii mainiosti pulssitutkilla, mutta miten on laajakaistatutkan laita?
Laajakaistatutkat ovat yleistymässä etenkin pienveneissä koska niillä on hyvä erottelukyky lähialueella, ne kuluttavat vähän virtaa ja etenkin koska ne eivät keitä lähellä olijoiden aivoja.
Laajakaistatutkan lähetystaajuus on 9.3 - 9.4 Ghz (S-band) eli lienee samaa luokkaa kuin muiden venetutkien, joten "pitäisi" näkyä jos aktiiviheijastin reagoi S-Band alueeseen.
Joku asiasta enemmän tietävä voisi varmistaa asian.
Laivojen tutkathan toimivat n 3 Ghz alueella, joskus puhuttiin 3 cm ja 10 cm tutkista.
Kun selailin noita aktiivisia tutkaheijastimia, niin esimerkiksi Sea-Me reagoi vain noihin n 9Ghz tutkiin, eli venetutkaan, sellaisella ei kyllä mielestäni paljon mitään tee, tärkeämpiä on laivojen tutkasignaalit. Löytyy myös heijastimia jotka reagoivat molempiin, joten jos aktiivisen heijastimen hankkii pitäisi se olla sellainen.
Jep, taajuuksia on kaksi S ja X band. Laivoista löytyy usein molemmat.
Laajakaistatutkan lähetysteho on pieni, joten se ei välttämättä laukaise heijastimia kuten se ei laukaise raconeitakaan. Kirjoittaja oli huolissaan nopeista moottoriveneistä, uudemmissa löytyy laajakaistatutkia - varsinkin niistä pienistä ja nopeista jos niillä on ylipäänsä tutkaa.
Lähettävän AISin yleistyminen auttaisi asiaa semminkin kun raconitkin siityvät AISiin.
Surkeinta jutussa on, että veneessä oli syyntakeeton lapsi sekä odottava äiti kyydissä, joiden hengen idiootti kippari urpoilullaan vaaransi. Jos luet tätä ketjua kyseisen lehtijutun äiti, dumppaa tuo puusilmä ukkosi äkkiä pihalle ennenkuin hölmöilee sinut ja rakkaimpasi hengiltä!!!!