Lyhyt matsku

Älä nyt heti lähde kettuilulinjalle. Eivät kaikki ole mitään matikkaneroja. Joillakin saattaa sujua matikka huonosti, mutta sitten taas kielet ym. hyvin.

Ei muuten todellakaan pärjää pelkillä 1 2 laskuilla lyhyessä matikassa.

ei hemmetti kirjoitti:

Älä nyt heti lähde kettuilulinjalle. Eivät kaikki ole mitään matikkaneroja. Joillakin saattaa sujua matikka huonosti, mutta sitten taas kielet ym. hyvin.

Ei muuten todellakaan pärjää pelkillä 1 2 laskuilla lyhyessä matikassa.

Lue lisää

En halunnut kettuilla... Vaan varoittaa siitä että lukio ei pakosti ole paras paikka.

1) Matikka on käytännössä aine jota tarvii suurimpaan jatko opinto paikkoihin ja vaikka monesti pääsykokeessa ei olisi matematiikan laskuja saa matematiikan yo arvosanasta monesti pisteitä.
2) aina 5% saa hylätyn yo kokeesta josta johtuen on näitä jotka eivät pääse 3 vuodessa kun on useammasta aineesta hylätty.
3) kielien taso on todella kova juuri sen takia että kielet ovat monelle niin helppoja.

Onkin aina näitä henkilöitä jotka menevät lukioon kun eivät muuta keksineet eivätkä sitte lukion jälkeen pääse mihikkään tai suorittavat lukion 3.5-4 vuodessa.

Tarkoitan siis sitä että kilpailu on kovaa ei edes kielellisesti lahjakas pääse pakosti mihinkään kun on näitä jolla on englanti, ruotsi tai espanja äidinkielenä. Ei opettajaksikaan kovin moni pääse.

Muutama kaverini meni juuri tällä meiningillä lukioon että otetaan lyhyt matikka, fysiikka, kemia, bilsa... Ja sitten jotain pitkiä terveys tietoja ja mantsaa ja yllätys yllätys ei näistä kavereistani ole kukaan päässyt mihinkään.

Myönnän kyllä että vastaukseni saattoi olla vähän töykeä ja toivonkin että ap on tollakin hyvä muissa aineissa ja on jo valmiina joku jatko opinto paikka mielessä.
Sillä monesti etenkin matikasta on hyötyä ja pitää muistaa että kilpailet muitten kanssa ja monessa paikan hakiosta jatko opinto paikan saa vain alle 25%.

Olenkin aina miettinyt, mitä lyhyessä matikassa lasketaan, mutta tuo oli jo naurettavaa:

"ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt"

Toisen asteen yhtälöt nyt ymmärtää, mutta ensimmäisen asteen yhtälöt käytiin pitkässä muutaman kappaleen ajan. Lisäksi opettelimme kolmen ja useamman asteen yhtälöt läpi. Ensimmäisen asteen yhtälöt opeteltiin yläasteella.

"verrannollisuus"

Oikeasti, onko tuo nyt niin tärkeä? Kirjassamme sitä taisi olla vain yksi kappale.

"Pythagoraan lause"

Opeteltiin yläasteella.

"suorakumaisen kolmion trigonometria"

Siis oikeasti? Mitä ihmettä. Pitkässä matematiikassa siitä oli sellaisenaan tasan yksi kappale, jonka kävimme noin kahdessa kymmenessä minuutissa läpi. Sen sijaan opettelimme sini- ja kosinilauseen, joka pätee kaikille kolmioille.

"erilaisten kuvioiden/kappaleiden pinta-alojen/tilavuuksien määrittäminen"

Ihan turha. Kaikki tarvittava löytyy MAOL:ista.

Eli toisin sanoen lyhyt matikka on täysin turha. Tai ainakin sen kaksi ensimmäistä kurssia, jos tuo "MAB1 ja MAB2" tarkoittaa, mistä kursseista nämä "tärkeät" asiat ovat.

pitkä matikka kirjoitti:

Olenkin aina miettinyt, mitä lyhyessä matikassa lasketaan, mutta tuo oli jo naurettavaa:

"ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt"

Toisen asteen yhtälöt nyt ymmärtää, mutta ensimmäisen asteen yhtälöt käytiin pitkässä muutaman kappaleen ajan. Lisäksi opettelimme kolmen ja useamman asteen yhtälöt läpi. Ensimmäisen asteen yhtälöt opeteltiin yläasteella.

"verrannollisuus"

Oikeasti, onko tuo nyt niin tärkeä? Kirjassamme sitä taisi olla vain yksi kappale.

"Pythagoraan lause"

Opeteltiin yläasteella.

"suorakumaisen kolmion trigonometria"

Siis oikeasti? Mitä ihmettä. Pitkässä matematiikassa siitä oli sellaisenaan tasan yksi kappale, jonka kävimme noin kahdessa kymmenessä minuutissa läpi. Sen sijaan opettelimme sini- ja kosinilauseen, joka pätee kaikille kolmioille.

"erilaisten kuvioiden/kappaleiden pinta-alojen/tilavuuksien määrittäminen"

Ihan turha. Kaikki tarvittava löytyy MAOL:ista.

Eli toisin sanoen lyhyt matikka on täysin turha. Tai ainakin sen kaksi ensimmäistä kurssia, jos tuo "MAB1 ja MAB2" tarkoittaa, mistä kursseista nämä "tärkeät" asiat ovat.

Lue lisää

"Pitkässä matematiikassa siitä oli sellaisenaan tasan yksi kappale"

Lyhyessä matematiikassa suorakulmaisen kolmion trigonometriaa käsitellään yhdessä tuntemassani kirjasarjassa ainakin kolmessa kappaleessa, joihin jokaiseen käytetään kirjan alussa olevan suunnitelman mukaan kaksi oppituntia. Ensimmäisessä kappaleessa opetellaan etsimään laskimesta sin, cos ja tan näppäimet. (Esim. Määritä cos 32° kolmen desimaalin tarkkuudella.) Toisessa kappaleessa sitten annetaan suorakulmainen kolmio, josta pitää määrittää esim. tan alfa. Kolmannessa kappaleessa opitaan sitten ratkaisemaan tuntemattoman kulman/sivun suuruus. Muistan myös nähneeni jossain vielä neljännenkin kappaleen: "Suorakulmaisen kolmion trigonometrian sovellukset" tms.

Nuo tosiaan ovat lyhyen matematiikan kahden ensimmäisen kurssin keskeisimpiä asioita.

Ei sillä pitkällä matematiikallakaan kaikki akateemisesti koulutetut tee mitään. Matikka vapaaehtoiseksi siis, ehkä joatain tilasto- ja talousmatematiikkaa lukuunottamatta.

15+17 kirjoitti:

Ei sillä pitkällä matematiikallakaan kaikki akateemisesti koulutetut tee mitään. Matikka vapaaehtoiseksi siis, ehkä joatain tilasto- ja talousmatematiikkaa lukuunottamatta.

Lue lisää

*jotain

15+17 kirjoitti:

Ei sillä pitkällä matematiikallakaan kaikki akateemisesti koulutetut tee mitään. Matikka vapaaehtoiseksi siis, ehkä joatain tilasto- ja talousmatematiikkaa lukuunottamatta.

Lue lisää

on totta että on varsin harvoja aloja joilla suoranaisesti tarvitaan niitä laskukaavoja jotka lukiossa opetellaan. mutta matematiikkassa parasta on se että se kehittää loogista ajattelukykyä, opiskelutaitoja, opettaa pitkäjänteisyyttä jne. (vaativin ja laajin aine lukiossa kuitenkin) joten jokainen varmasti hyötyisi sen opiskelusta

toisaalta, miksen itse saanut valita lyhyttä ruotsia, historiaa, uskontoa jne. koska niitä en tule tarvitsemaan?

kolmanneksi olen sitä mieltä että jokainen, joka ei ole kykenevä ja halukas opiskelemaan pitkää matematiikkaa, ei ole kunnon ihminen. aluksi oli siistiä päästä lukioon, mutta pian huomasin kuinka paljon laiskoja, terkkaa lukevia lahjattomia puupäitä siellä on. ylioppilaslakki ei tunnu miltään kun sen voi saada kuka tahansa vajakki kirjoittamalla A:n enkusta, äikästä, ruotsista ja terkasta. hävettää kuulua samaan porukkaan

deal with it kirjoitti:

on totta että on varsin harvoja aloja joilla suoranaisesti tarvitaan niitä laskukaavoja jotka lukiossa opetellaan. mutta matematiikkassa parasta on se että se kehittää loogista ajattelukykyä, opiskelutaitoja, opettaa pitkäjänteisyyttä jne. (vaativin ja laajin aine lukiossa kuitenkin) joten jokainen varmasti hyötyisi sen opiskelusta

toisaalta, miksen itse saanut valita lyhyttä ruotsia, historiaa, uskontoa jne. koska niitä en tule tarvitsemaan?

kolmanneksi olen sitä mieltä että jokainen, joka ei ole kykenevä ja halukas opiskelemaan pitkää matematiikkaa, ei ole kunnon ihminen. aluksi oli siistiä päästä lukioon, mutta pian huomasin kuinka paljon laiskoja, terkkaa lukevia lahjattomia puupäitä siellä on. ylioppilaslakki ei tunnu miltään kun sen voi saada kuka tahansa vajakki kirjoittamalla A:n enkusta, äikästä, ruotsista ja terkasta. hävettää kuulua samaan porukkaan

Lue lisää

Tuo usko pitkän matikan (tai yleisemmin ottaen koko lukion) autuaaksi tekevään voimaan elää lähinnä lukiolaisten ja juuri ylioppilaslakin saaneiden keskuudessa. Itse luin pitkän matematiikan, mutta ei se minulle lisää päättelykykyä ja pitkäjänteisyyttä tuonut, pikemminkin inhon kaikkea vähänkin matemaattista kohtaan. Olen kyllä itsekin sitä mieltä, että lukioon ei yleisesti ottaen kannata mennä lukemaan lyhyttä matematiikkaa ja humanistisia aineita, tai jos niin tekee, pitää lukion jälkeisistä suunnitelmista olla aika selkeä käsitys jo lukion alkaessa.

Lukiohan ei missään nimessä ole opiskelija-aineksen näkökulmasta mikään eliittilaitos. Se ei ollut sitä edes silloin, kun pieni vähemmistö ikäluokasta meni lukioon ja "pitkä" matematiikka oli pakollinen. Nykyään, kun lukioon menee noin puolet ikäluokasta ja monille amiksen linjoille on tiukempi karsinta kuin lukioon, pitäisi jo maalaisjärjenkin sanoa, etteivät kaikki siellä ole niitä penaalin terävimipiä kyniä.

15+17 kirjoitti:

Tuo usko pitkän matikan (tai yleisemmin ottaen koko lukion) autuaaksi tekevään voimaan elää lähinnä lukiolaisten ja juuri ylioppilaslakin saaneiden keskuudessa. Itse luin pitkän matematiikan, mutta ei se minulle lisää päättelykykyä ja pitkäjänteisyyttä tuonut, pikemminkin inhon kaikkea vähänkin matemaattista kohtaan. Olen kyllä itsekin sitä mieltä, että lukioon ei yleisesti ottaen kannata mennä lukemaan lyhyttä matematiikkaa ja humanistisia aineita, tai jos niin tekee, pitää lukion jälkeisistä suunnitelmista olla aika selkeä käsitys jo lukion alkaessa.

Lukiohan ei missään nimessä ole opiskelija-aineksen näkökulmasta mikään eliittilaitos. Se ei ollut sitä edes silloin, kun pieni vähemmistö ikäluokasta meni lukioon ja "pitkä" matematiikka oli pakollinen. Nykyään, kun lukioon menee noin puolet ikäluokasta ja monille amiksen linjoille on tiukempi karsinta kuin lukioon, pitäisi jo maalaisjärjenkin sanoa, etteivät kaikki siellä ole niitä penaalin terävimipiä kyniä.

Lue lisää

Riippuu lukiosta, hyvinkin rankasti.

Joku maalaislukio, johon pääse keskiarvolla 4,9 kerää luokseen kaikki koulunsa kusseet, jotka eivät edes millekkään amis-linjalle päässyt.

Tai sitten verrattuna johonkin elitisti kaupunkilukioon, johon vaaditaan 9,2 keskiarvo päästäkseen sisään. Eipä siellä paljoa näy näitä "siitä yli mistä aita on kaatunut"-tyyppejä.

Juuri näistä junttilukioista, joihin on pakko haalia kaikki mahdolliset ihmiset jotka vain voidaan saada, tulee niitä "siwan kassoja", joille amikset nauravat. Toki niistäkin tulee myös korkeakoulujen käyneitä, mutta siwan kassat tulevat lähes ainoastaan noista pikkulukioista maalta. Paskoilla YO-papereilla ei tee mitään, ei yhtikäs mitään.

... kirjoitti:

Riippuu lukiosta, hyvinkin rankasti.

Joku maalaislukio, johon pääse keskiarvolla 4,9 kerää luokseen kaikki koulunsa kusseet, jotka eivät edes millekkään amis-linjalle päässyt.

Tai sitten verrattuna johonkin elitisti kaupunkilukioon, johon vaaditaan 9,2 keskiarvo päästäkseen sisään. Eipä siellä paljoa näy näitä "siitä yli mistä aita on kaatunut"-tyyppejä.

Juuri näistä junttilukioista, joihin on pakko haalia kaikki mahdolliset ihmiset jotka vain voidaan saada, tulee niitä "siwan kassoja", joille amikset nauravat. Toki niistäkin tulee myös korkeakoulujen käyneitä, mutta siwan kassat tulevat lähes ainoastaan noista pikkulukioista maalta. Paskoilla YO-papereilla ei tee mitään, ei yhtikäs mitään.

Lue lisää

"Juuri näistä junttilukioista, joihin on pakko haalia kaikki mahdolliset ihmiset jotka vain voidaan saada, tulee niitä "siwan kassoja", joille amikset nauravat"
Noinhan se suunnilleen menee.

Itse olen ylpeä, että opiskelin suuren kaupungin lukiossa, johon on vaadittu aina reippaasti yli kasin keskiarvo. Tuleehan syrjäseutujenkin lukioista toki myös fiksua porukkaa, kuten totesit.