Järjetön skitsofrenian pelko

Ensimmäinen virhe lienee että ylipäätänsä lukee skitsofrenian oireet. Aika moni pakko-oireellinen löytää itsestään kaikki nuo oireet. Ja sehän se vasta ahistaakin. Todellisuudessa mitään hätää ei ole, sillä monesti on vakuuteltu että juurikin hulluutta pelkäämällä se ei ole mahdollista. Tämä pitäisi vaan sisäistää päähän. Vaikka tiedän myös että se ei ole millään lailla helppoa.

Itellä on ollut sama homma jo vuoden päivät. Kamalia jaksoja on ja sitten on vain sellaisia että asia kyllä pysyy mielessä, mutta pelko ei saa otettaan. Tänään on mm. taas sellainen päivä että säikähdän jatkuvasti epätavallisia ääniä, koska nimenomaan pelkään(vaikkei aihetta ole) että ne ovat oman mieleni tuotoksia. Stressi, väsymys ja epäsäännöllinen elämä vain nakkaa bensaa liekkeihin. Mutta kyllä tämän kanssa oppii elämään, kun tietää että parempia päiviä on tulossa.

Ongelma lienee monella siinä, että automaattisesti odottaa ja pelkää pahinta. Positiivisuuteen tulisi tähdätä ja antaa ahdistavien ajatusten vain olla ilman että niitä vatvoo. Esimerkiksi skitsofreniaa pelkäävän tulisi vain myöntää itselleen "Jos sekoan, niin se ei ole omaa syytäni, enkä voi sille mitään". Lauseena tuo on pakkoneurootikolle jo vastenmielinen, sillä sehän olisi juurinkin se huonoin mahdollinen tulos. Mutta pelko tulee kohdata, sillä se ei automaattisesti mihinkään hevillä kaikkoa.

En tiedä tähän auttavista lääkkeistä mitään, sillä en tahdo niitä syödä. Osalle varmasti toimii ja osalle ei. Mutta siltikkin, lääkkeitä syömällä ongelma ei mihinkään katoa vaan se lakaistaan pois näkyvistä. Suosittelenkin käymästä lääkärissä jossa kehoitan kertomaan aivan rehellisesti omista peloistaan. Helpottaa kummasti. Tämän lisäksi kirjastoista löytyy hyviä kirjoja aiheeseen liittyen.