Miten irrottautua paalusta

7+5

Kun naapurivene on tekee palomiehenhaalla "hirttosilmukan" mun paalusolmun päälle ja tuuli pitää silmukan kireellä estäen oman irrottautumisen?

28

891

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • siloköysi

      Kun kiinnityt paaluun vedä molemmat päät köydestä veneeseesi, älä tee solmuja. Tällöin voit koska tahansa irrottautua niin paalusta kuin laituristakin.

    • Keskustele

      Joudut ehkä käyttämään vuorovaikutustaitojasi ja pyytämään naapuriasi löysäämään hetkeksi peräköyttä, jotta saat omasi pois.
      Jos tulet itse paikalle myöhemmin, kannattaa laittaa oma köysi alakautta naapuveneen köyden silmukan kanssa samaan tolppaan.

    • 11+16

      Todella typerää ja itsekästä käytöstä tollaset hirttosilmukat.
      Ne on niitä, joista voisi todeta, että jos olisi lasipää, niin kaikki näkis kuinka k-usi virtaa ja p-aska tekee patoo.

    • 3+3

      Rapsi puukolla naapurin köydet poikki. Oppiipahan saatana!

    • 6+20

      Oma vika, pikku sika. Mitäs olet mennyt tekemään solmuja.

      • ei, vaan näin

        Paalusolmu on yhtä helppo tai helpompi avata kuin hirttosilmukaksi haalla sidottu köysi kireänä. Edes tavallisesta laiturin lenkistä hakaa ei saa irti, jos köyteen ei saa löysää. Paalussa olisi vain isojen hakasikojen varalta pitänyt käyttää oikeaa solmua, ulkosorkkaa.


      • 6+20
        ei, vaan näin kirjoitti:

        Paalusolmu on yhtä helppo tai helpompi avata kuin hirttosilmukaksi haalla sidottu köysi kireänä. Edes tavallisesta laiturin lenkistä hakaa ei saa irti, jos köyteen ei saa löysää. Paalussa olisi vain isojen hakasikojen varalta pitänyt käyttää oikeaa solmua, ulkosorkkaa.

        Ääliö. Köyteen saa AINA löysää, jos ei muuten, niin "takaisinjuoksevan" apuköyden avulla. Solmut joutaa jo historiaan etenkin kiinnitysköysistä.

        Kuvitelma, että "vedossa avattavaa " solmua johonkin tarvittaisiin, on kädettömyyttä. Etten sanoisi vanha-avuttomuutta.


      • useimmiten, ei aina
        6+20 kirjoitti:

        Ääliö. Köyteen saa AINA löysää, jos ei muuten, niin "takaisinjuoksevan" apuköyden avulla. Solmut joutaa jo historiaan etenkin kiinnitysköysistä.

        Kuvitelma, että "vedossa avattavaa " solmua johonkin tarvittaisiin, on kädettömyyttä. Etten sanoisi vanha-avuttomuutta.

        Vedossa avattava solmu on verrattoman paljon yksinkertaisempi ratkaisu kuin apuköysien viritteleminen. Ja monimutkainen ratkaisu on aina ääliömäinen, jos yksinkertainen on helposti saatavilla. Ja ulkosorkan tekokin on helpompaa kuin tehdä lenkkejä haan kanssa.


    • Taikuri solmunen

      Eikö kukaan vastaaja ymmärrä että kysymys ei ole siitä minkälaisia solmuja aloittaja on tehnyt tai ei ole tehnyt? Aivan sama vaikka aloittajakin olisi kiinni palomienhaalla, köysi juoksuköytenä taikka solmu ulkosorkka.

      Jos siinä on toisen veneen kiinnitysköysi tiukattu päälle niin se lukitsee sen aloittajan köyden samaan tapaan kuin vinssinvapauttaja fallin.

      Oma ehdotukseni: eihän se muu auta kun sen naapurin palomiehenhaka aukaista siksi aikaa että saa sen oman köyden irti. Jos se sen näkee ja siitä suuttuu, niin sittenpähän voi antaa palautetta saman tien.

      • paaluttajaksi

        Jos vain oman veneen saa vedettyä paalun vierelle tai muutenkin yltää paalulle käsin, niin kyllä köysi lähtee pienellä voimankäytöllä tiukallekin kiristyneen köyden alta. Pitää vain osta vetää kohtisuoraan, jolloin "lukkokitkaa" on vähiten.


      • ei onnistu haan alta
        paaluttajaksi kirjoitti:

        Jos vain oman veneen saa vedettyä paalun vierelle tai muutenkin yltää paalulle käsin, niin kyllä köysi lähtee pienellä voimankäytöllä tiukallekin kiristyneen köyden alta. Pitää vain osta vetää kohtisuoraan, jolloin "lukkokitkaa" on vähiten.

        Oman veneen köysi ei lähde pienellä voimankäytöllä naapurin kireän palomiehen haan alta ainakaan ehjänä.
        Köyden alta voisi _ehkä_ lähteäkin, riippuen molempien köysien ominaisuuksista, sekä paalun karheudesta.


      • muuten hyvä...

        Sitä kireällä olevan silmukan hakaa et saa sinä, eikä saa sen omistajakaan auki.


    • näin se käy

      Aluksi laitat fendarit kunnolla veneiden väliin, löysäät oman paaluköytesi, ja kiinnität veneet toisiinsa.
      Sitten laitat vapaan köyden naapurin veneen ja paalun väliin ja tiukkaat sen.
      Sitten vapautat naapurin alkuperäisen kiinnitysköyden löysäksi.
      Sitten otat oman alkuperäisen köyden paalusolmuineen pois paalusta.
      Sitten laitat naapurin palomieshaka köyden takaisin paaluun, ja tiukkaat sen alkuperäiseen kireyteen.
      Lopuksi irrotat paalusta naapuriveneeseen menevän oman köytesi sekä paalusta että naaputin veneestä, siirrät sen omaan veneeseesi, irrotat veneet toisiinsa liittävät köydet ja poistut paikalta.
      Muuta ei tarvitse tehdä, mutta voit toki jättää naapurille myös terveisiä haluamassasi lain sallimassa muodossa sopivana ajankohtana edelläolevan operaation lomassa.

    • 6+8

      Aloittaja vastaa:
      Sovitaan että käytetään paalusolmuja ja jälkimmäinen pujottaa lenkkinsä paalussa olevan lenkin läpi.

      Toi paalun kautta juokseva köysi on ollut myös kotisatamassa mielessä. Pulma siinä on knaapille tuleva ahtaus, enkä ole käytäntöä nähnyt missään. Kiinnitystapa kylläkin yhtä juhlaa lähdettäessä.

      Mites muuten yleensä pyydystätte paaluun?
      Ekakas tuulen puoli, sitten keula ja lopuksi suojan puoleinen pakottamalla.
      vai
      Molemmat paalut ja lopuksi keula. Itse menettelen näin. Kahden hengen vahvuudella joskus melkoista jonglööriä tuulella, jos pysähdyt eikä naapurivenettä vierellä, soppa on pian kylkikiinnittäytymistä vaille valmis. Olen ajatellut laittaa turvaköyden suojan puolelle, eihän se katu-uskottavuutta luo, mutta mitäpä tuosta!

      • paaluttajaksi

        Siitä sinun on turha haaveilla, että saisit solmujen käyttöä vakiintumaan yleiseksi tavaksi. Suurin osa meistä ei pidä niitä järkevänä ratkaisuna eikä tule enää ikinä siirtymään moiseen.

        Ei se paluuköysi minusta knaapilla ole ongelma, ellei sinulla sitten ole alimittaiset knaapit. Teetät pari sellaista köyttä, joihin on pleissattu isohko silmukka toiseen päähän (sellaisia kannattaa olla veneessä joka tapauksessa, koska aina joskus on tarvetta). Silmukka knaapin "silmästä" läpi ulkopuolelta ja sakaroiden ympäri, tilaa jää vielä yllinkyllin paluuköydelle.

        Tuohon paalupaikkaan tuloon. Oma ratkaisuni (vaikka vain vierassatamissa testattu) on ottaa tuulen puoleinen kiinni ohittaessa. Helppo juttu, jos on gasti hankalampi yksin. Sitten ehdottomasti keula kiinni, jos jätät sen viimeiseksi, niin sivutuulella keula karkaa ihan satavarmasti, ellei laiturilla ole auttajaa ottamassa kiinni.
        Gastihan voi pyöräyttää köyden paalun ympäri jo "matkalla" ja antaa sitten köyden pään ruorimiehelle, siis ihan sama juttu kuin peräpoijuun kiinnittyessä kahden hengen porukalla.
        Sitten kun keula on edes yhdellä köydellä kiinni, voi antaa tuulenpuolen peräköydelle löysää ja laittaa toisen paalun. Tässä tulee sitten ehkä säätöä siitä riippuen, miten kaukana paalu on laiturista eli pitääkö heittää köysi paalun ympäri tai antaa keulasta löysää, että venettä voi vetää taaksepäin.


      • paljon kokemusta
        paaluttajaksi kirjoitti:

        Siitä sinun on turha haaveilla, että saisit solmujen käyttöä vakiintumaan yleiseksi tavaksi. Suurin osa meistä ei pidä niitä järkevänä ratkaisuna eikä tule enää ikinä siirtymään moiseen.

        Ei se paluuköysi minusta knaapilla ole ongelma, ellei sinulla sitten ole alimittaiset knaapit. Teetät pari sellaista köyttä, joihin on pleissattu isohko silmukka toiseen päähän (sellaisia kannattaa olla veneessä joka tapauksessa, koska aina joskus on tarvetta). Silmukka knaapin "silmästä" läpi ulkopuolelta ja sakaroiden ympäri, tilaa jää vielä yllinkyllin paluuköydelle.

        Tuohon paalupaikkaan tuloon. Oma ratkaisuni (vaikka vain vierassatamissa testattu) on ottaa tuulen puoleinen kiinni ohittaessa. Helppo juttu, jos on gasti hankalampi yksin. Sitten ehdottomasti keula kiinni, jos jätät sen viimeiseksi, niin sivutuulella keula karkaa ihan satavarmasti, ellei laiturilla ole auttajaa ottamassa kiinni.
        Gastihan voi pyöräyttää köyden paalun ympäri jo "matkalla" ja antaa sitten köyden pään ruorimiehelle, siis ihan sama juttu kuin peräpoijuun kiinnittyessä kahden hengen porukalla.
        Sitten kun keula on edes yhdellä köydellä kiinni, voi antaa tuulenpuolen peräköydelle löysää ja laittaa toisen paalun. Tässä tulee sitten ehkä säätöä siitä riippuen, miten kaukana paalu on laiturista eli pitääkö heittää köysi paalun ympäri tai antaa keulasta löysää, että venettä voi vetää taaksepäin.

        Haka on oikein käyttökelpoinen, jos tolpan päässä on sitä varten lenkki. Kotilaiturissa minäkin sellaista käytän. Mutta jos on paljas tolppa, on haka aivan vihonviimeinen keksintö käytettävyydeltään, sekä omalta, että viereisen paikan kannalta, kuten tästä ketjusta havaitaan. Juoksuköysi on hyvä moneen paikkaan, myös paalukiinnitykseen. Sopimista knaapille auttaa se, että kaksinkertaisena olevan köyden ei tarvitse olla niin paksua.

        Siihen paljaaseen tolppaan on ulkosorkka paras ja sen, kuten paalusolmunkin voi tehdä sopivaan mittaan jo etukäteen. Normaalisti perätolppaan on hankala oikeoppisesti pujottaa omaa lenkkiä alakautta. Erilaisten pleissien hallinta on hyvin omissa hyppysissä, mutta enpä ole ikinä valmiiksi lenkille pleissattua köyttä kokenut tarvitsevani. Mihin sellaista tarvitaan?

        Siitä laituriin lähestymisestä ei ole yleispätevää ohjetta. Jos tolpat ovat sopivalla etäisyydellä, saa molemmat peräköydet kiinni ohimennessä. Kuten päivänselvää, tuulenpuoleinen on vahvasti etusijalla. Sitten keula tuulenpuolelta ja loput kun kerkeää. Sivutuulessa kannatta laituripaikkaa lähestyä tuulen alapuolelta ja nopea käännös paikan suuntaan, kun jo pari metriä venettä on tolppien ohi. Vene jatkaa silloin vielä massallaan hiukan tuuleen ja vielä peräkin tulee keskeltä väliä. Nopeuttakin lähestyminen sietää hiukan enemmän, koska se käännös on tehokas jarru.


      • Paaluttajaksi
        paljon kokemusta kirjoitti:

        Haka on oikein käyttökelpoinen, jos tolpan päässä on sitä varten lenkki. Kotilaiturissa minäkin sellaista käytän. Mutta jos on paljas tolppa, on haka aivan vihonviimeinen keksintö käytettävyydeltään, sekä omalta, että viereisen paikan kannalta, kuten tästä ketjusta havaitaan. Juoksuköysi on hyvä moneen paikkaan, myös paalukiinnitykseen. Sopimista knaapille auttaa se, että kaksinkertaisena olevan köyden ei tarvitse olla niin paksua.

        Siihen paljaaseen tolppaan on ulkosorkka paras ja sen, kuten paalusolmunkin voi tehdä sopivaan mittaan jo etukäteen. Normaalisti perätolppaan on hankala oikeoppisesti pujottaa omaa lenkkiä alakautta. Erilaisten pleissien hallinta on hyvin omissa hyppysissä, mutta enpä ole ikinä valmiiksi lenkille pleissattua köyttä kokenut tarvitsevani. Mihin sellaista tarvitaan?

        Siitä laituriin lähestymisestä ei ole yleispätevää ohjetta. Jos tolpat ovat sopivalla etäisyydellä, saa molemmat peräköydet kiinni ohimennessä. Kuten päivänselvää, tuulenpuoleinen on vahvasti etusijalla. Sitten keula tuulenpuolelta ja loput kun kerkeää. Sivutuulessa kannatta laituripaikkaa lähestyä tuulen alapuolelta ja nopea käännös paikan suuntaan, kun jo pari metriä venettä on tolppien ohi. Vene jatkaa silloin vielä massallaan hiukan tuuleen ja vielä peräkin tulee keskeltä väliä. Nopeuttakin lähestyminen sietää hiukan enemmän, koska se käännös on tehokas jarru.

        Käsittämätöntä kädettömyyttä edustaa tuo väite, että haasta olisi jotain haittaa paaluun tai pollariin menevässä silmukassa. Ei ole. Solmut sen sijaan ovat täysin turhia, samanlaista mennyttä aikaa kuin "tähtikepillä" suunnistaminen.

        Varaköysiä tarvitaan milloin mihinkin ja on pirun kätevää, kun toisessa päässä on pleissattu silmukka. A) se on valmiina ja sen avulla saa sitten tarvittaessa aikaan isommankin silmukan B) pleissi kestää paljon enemmän kuin solmu (yksi syy lisää unohtaa solmut tyystin) ja C) esim. tuo knaapiin kiinnitys on yksi niitä harvoja tilanteita, joihin haka ei oikein sovi. Kyllähän sen silmukan knaapin puolelle voi tehdä haankin kanssa, mutta esittämäni tapa pysyy varmemmin, vaikka köysi löystyisi.

        Toi alakautta pujottaminen on myös turhaa legendaa. Asialla ei ole kerta kaikkiaan mitään merkitystä.


      • koita käyttäytyä
        Paaluttajaksi kirjoitti:

        Käsittämätöntä kädettömyyttä edustaa tuo väite, että haasta olisi jotain haittaa paaluun tai pollariin menevässä silmukassa. Ei ole. Solmut sen sijaan ovat täysin turhia, samanlaista mennyttä aikaa kuin "tähtikepillä" suunnistaminen.

        Varaköysiä tarvitaan milloin mihinkin ja on pirun kätevää, kun toisessa päässä on pleissattu silmukka. A) se on valmiina ja sen avulla saa sitten tarvittaessa aikaan isommankin silmukan B) pleissi kestää paljon enemmän kuin solmu (yksi syy lisää unohtaa solmut tyystin) ja C) esim. tuo knaapiin kiinnitys on yksi niitä harvoja tilanteita, joihin haka ei oikein sovi. Kyllähän sen silmukan knaapin puolelle voi tehdä haankin kanssa, mutta esittämäni tapa pysyy varmemmin, vaikka köysi löystyisi.

        Toi alakautta pujottaminen on myös turhaa legendaa. Asialla ei ole kerta kaikkiaan mitään merkitystä.

        Käsittämätöntä kädettömyyttä edustaa väite, että solmu olisi miltään osin hankalampi kuin tehdä silmukka haan avulla. Siis oikein todellista kädettömyyttä. Haka on kätevä riittävän ohuesta materiaalista tehtyyn lenkkiin lyötynä, kaikissa muissa kohteissa solmu on kätevämpi ja nopeampi. Minulla on veneessä paljonkin erilaisia köysiä ja jokaisen päässä on kulloinkin tarvittavan kokoinen silmukka, kun silmukkaa tarvitaan, yhdessäkään ei kiinteää. Silmukka syntyy parissa sekunnissa.

        Varsinkaan kiinnitysköysiä ei ikinä mitoiteta vetolujuuden mukaan. Siksi on aivan yhdentekevää, vaikka solmu heikentäisi köyttä puolella.

        Perätolpassa alakautta pujotettu lenkki on epäkäytännöllinen, koska sen pujottaminen olisi hidasta. Laiturilla olevaan tolppaan se parantaa naapurisopua merkittävästi. Sellainen ei tosin taida heilauttaa kaveria, joka blokkaa hakaviritelmillään muiden köydet.


      • paaluttajaksi
        koita käyttäytyä kirjoitti:

        Käsittämätöntä kädettömyyttä edustaa väite, että solmu olisi miltään osin hankalampi kuin tehdä silmukka haan avulla. Siis oikein todellista kädettömyyttä. Haka on kätevä riittävän ohuesta materiaalista tehtyyn lenkkiin lyötynä, kaikissa muissa kohteissa solmu on kätevämpi ja nopeampi. Minulla on veneessä paljonkin erilaisia köysiä ja jokaisen päässä on kulloinkin tarvittavan kokoinen silmukka, kun silmukkaa tarvitaan, yhdessäkään ei kiinteää. Silmukka syntyy parissa sekunnissa.

        Varsinkaan kiinnitysköysiä ei ikinä mitoiteta vetolujuuden mukaan. Siksi on aivan yhdentekevää, vaikka solmu heikentäisi köyttä puolella.

        Perätolpassa alakautta pujotettu lenkki on epäkäytännöllinen, koska sen pujottaminen olisi hidasta. Laiturilla olevaan tolppaan se parantaa naapurisopua merkittävästi. Sellainen ei tosin taida heilauttaa kaveria, joka blokkaa hakaviritelmillään muiden köydet.

        Tuollainen aivoinvalidihan ei rupea minulle sanelemaan mitään käytössääntöjä!

        Puhut sellaista paskaa, että luulisi maistuvan omassakin suussasi pahalta. Vaikka miten nopea olisi solmun kanssa, et IKINÄ pysty olemaan nopeampi kuin haan kanssa kiinnittyvä. Ja kätevä se ei ole missään milloinkaan.


      • Uitko useinkin
        paaluttajaksi kirjoitti:

        Tuollainen aivoinvalidihan ei rupea minulle sanelemaan mitään käytössääntöjä!

        Puhut sellaista paskaa, että luulisi maistuvan omassakin suussasi pahalta. Vaikka miten nopea olisi solmun kanssa, et IKINÄ pysty olemaan nopeampi kuin haan kanssa kiinnittyvä. Ja kätevä se ei ole missään milloinkaan.

        Laiturin vieressä veneiden välissä vaatteet päällä ja kuhmu päässä?


      • Kädettömyyttä
        Paaluttajaksi kirjoitti:

        Käsittämätöntä kädettömyyttä edustaa tuo väite, että haasta olisi jotain haittaa paaluun tai pollariin menevässä silmukassa. Ei ole. Solmut sen sijaan ovat täysin turhia, samanlaista mennyttä aikaa kuin "tähtikepillä" suunnistaminen.

        Varaköysiä tarvitaan milloin mihinkin ja on pirun kätevää, kun toisessa päässä on pleissattu silmukka. A) se on valmiina ja sen avulla saa sitten tarvittaessa aikaan isommankin silmukan B) pleissi kestää paljon enemmän kuin solmu (yksi syy lisää unohtaa solmut tyystin) ja C) esim. tuo knaapiin kiinnitys on yksi niitä harvoja tilanteita, joihin haka ei oikein sovi. Kyllähän sen silmukan knaapin puolelle voi tehdä haankin kanssa, mutta esittämäni tapa pysyy varmemmin, vaikka köysi löystyisi.

        Toi alakautta pujottaminen on myös turhaa legendaa. Asialla ei ole kerta kaikkiaan mitään merkitystä.

        Kädettömyyttä joo. Oltiin yhdessä satamassa kun viereen tuli fairlane. Peräköysi osui potkuriin ja juuri tuollainen lyöntisakkeli päässä. Hetken päästä kaveri kyseli että osaako joku tehdä köyteensä pitävän solmun että saavat veneen kunnolla kiinni. Kädettömyyttä....


      • 16+1
        Kädettömyyttä kirjoitti:

        Kädettömyyttä joo. Oltiin yhdessä satamassa kun viereen tuli fairlane. Peräköysi osui potkuriin ja juuri tuollainen lyöntisakkeli päässä. Hetken päästä kaveri kyseli että osaako joku tehdä köyteensä pitävän solmun että saavat veneen kunnolla kiinni. Kädettömyyttä....

        Ja sitten heräsit krapulassa homeisesta pikkupurkkaristasi ja totesit, että se ongelmitta (hakoineen) kiinnittynyt 10-kertaisesti vuosipalkkasi maksava moottorivene oli yhä vieressä.


      • Tottakuitenkin
        16+1 kirjoitti:

        Ja sitten heräsit krapulassa homeisesta pikkupurkkaristasi ja totesit, että se ongelmitta (hakoineen) kiinnittynyt 10-kertaisesti vuosipalkkasi maksava moottorivene oli yhä vieressä.

        Kaikkihan on suhteellista, hometta, unta enkä hometta tunnista, mutta vene tosiaan oli vieressä ko. Yön sen tekemäni solmun myötä. Kuten totesin kyllä 40 jalkainen (12,18m) voi tuntua joltain pikkupurkkarilta.


      • uskotaan...
        paaluttajaksi kirjoitti:

        Tuollainen aivoinvalidihan ei rupea minulle sanelemaan mitään käytössääntöjä!

        Puhut sellaista paskaa, että luulisi maistuvan omassakin suussasi pahalta. Vaikka miten nopea olisi solmun kanssa, et IKINÄ pysty olemaan nopeampi kuin haan kanssa kiinnittyvä. Ja kätevä se ei ole missään milloinkaan.

        Epäkäytännöllisempää kiinnitystä kuin köysi tolpan ympäri ja haka siihen omaan köyteen ei ole. Murto-osassa siihen tarvittavasta ajasta menee solmun tekoon ja sitten valmiin lenkin pudotus tolpan päästä. Ja yhtä paljon helpompaa on sen solmitun lenkin irrotus. Vain sopivan kokoiseen teräslenkkiin kiinnittyminen haalla on kätevää, kaikki muu on ähellystä ja vaatii köyteen löysää mennen tullen.

        Selvää on, että sulla on tarralenkkarit ja äitisi käy niihin parempiin kenkiin solmimassa kengännauhat. Sekin on selvää, ettet ota käyttäytymisohjeita muilta, koska olet aito mulkvisti.


    • 3+15

      Ajattelin viritellä kotipaaluun köydet molemmin puolin rantaan ja näitä köysiä käytettäisiin sitten myös perän kiinnitykseen.
      Lähdettäessä perän knaapit auki, mutta köysi edelleen juoksemaan knaapin takaa.
      Rannassa kiristetään köydestä löysät pois, keula irti, pakitusta ja köydet pois knaappien takaa.
      Rantautuessa köyden pyydystys keksillä ja nosto peräknaappien taakse juoksemaan, keula kiinni ja rannasta lisää köyttä, peräknaappien sitomiseksi. Lopuksi sivuköyden voi nostaa vielä springin taakse, jos on huoli köyden hankaamisesta kylkeen.

      Periaatteessa sivuköydet voisi mitoittaa siten, että lähdettäessä esim. vasemman puolen köysi juoksemaan vasemman keularenkaan läpi ja oikeanpuolen renkaaseen ja vaikkapa sitten hakakiinnityksellä siihen. Toisen puolen köydelle sama juttu.

      Jotenkin kuulostaa liian yksinkertaiselta toimiakseen...

      • 16+1

        Ehkä kuitenkin miettisin, miten sofistikoitunutta systeemiä kannattaa kotisatamaa varten miettiä, kun sitä ei kuitenkaan pysty sitten muualla käyttämään. Paalullisia vierassatamia on kuitenkin jonkin verran. Mieluummin ehkä vain ne "karsinaköydet paalulta suoraan laituriin ja muutoin harjoittelee kiinnittymistä niin paljon, että vieraassa paikassa pärjää ilman apuköysiä.


    • Tolppauuno

      Neuvoja on näköjään tullut, mutta kerron kuitenkin miten oman veneeni kanssa toimin. Paalulla tarkoitan perätolppaa tässä yhteydessä, ehkä sinäkin?

      Oma venepaikkani on suojainen ja mitoiltaan aika jämpti sekä leveys- että pituussuunnassa, joka helpottaa tietysti kiinnittymistä olennaisesti. Peräpaalut ovat molemin puolin, mutta jäävät kuitenkin pari metriä perälaudan taakse, kun keula on sopivasti laiturissa. Peräpaaluissa on puusta tehdyt kannattimet kiinnitysköysille, jotta köydet eivät valu paalua pitkin veteen. Paalujen ympärilä on hankaussuojat. Peräköydet ovat aika järeää tekoa ja niissä on valmiina paalusolmulla tehdyt reilunkokoiset lenkit, vähintään tuplakoko paalun ympärysmittaan verrattuna. Peräköysien pituus on merkattu, ja ne laitetaan valmiiksi takaknaapeihin. Paaluilta on vedetty kohtisuoraan köydet laituriin vajaan metrin korkeudelle.

      Laituriin tullessa otetaan joko tuulenpuoleinen tai yleensä molemmat (kippari toisen gasti toisen, jonka jälkeen gasti kiiruhtaa keulaan) takapaalut kiinni valmiilla lenkeillä. Koska naapurikin noudattaa samaa periaatetta (iso lenkki) ja satama on suojainen, ei tässä ole ongelmaa, ja myös naapurin kiinnitymislenkin läpi alakautta pujottaminen onnistuu hyvin. Joskus kokemattomamman miehistön kanssa olen kiinnittänyt vain tuulen puolen lenkin ja keulakiinnityksen jälkeen peruuttanut (käsivoimin, 36 jalkainen purjevene) toisenkin takapaalun kiinni.

      Laiturista irrottautumisessa ei ole myöskään sen suurempia ongelmia, kun keulaköysi riittää antamaan periksi niin paljon, että takatolpille pääseen vielä keulan ollessa laiturissa. Tolpilta laituriin meneviä köysiä voi käyttää apuna "mooring lines:n" tapaan, eli laituriin tullessa nostaa se puoshaalla käteen ja vetää vene laituriin, jos lähestyminen on jäänyt vajaaksi. Tosin, koska peräköydet ovat valmiiksi sopivassa mitassa, voi moottorin pitää veto päällä niin kauan, kuin keulan kinnittäjä on päässyt köyden kanssa laiturille. Laiturista lähdettäessä kovemmassa sivutuuless voi "karsinaköysiä" käyttää apuna pitämään keulaa suunnilleen suunnassaan laittamalla siihen liukumaan esim. haalla varustetun köyden keulaknaapiin kunnes takaköysi on saatu irti paalusta.

      Yksi käyttökelpoinen ratkaisu takapaalukiinnitykseen on laittaa siihen tukevasta köydestä tehty erillinen köysilenkki, johon sitten kumpikin tolpan käyttäjä voi kiinnittyä haalla tai läpijuoksevalla köydellä. Tai kumpikin laittaa oman lenkkinsä.

      Näillä eväillä on kiinnittyminen takatolppaan onistunut ilman havereita jo vuosikymmeniä.

    • 2+20

      Tämmönen vielä,kelluvat vai uppoavat kiinnitysköydet?
      Itse käytän kelluvia, ei mene niin helposti potkuriin ja toisaalta näkee helposti jos on jostain syystä tarpeeton määrä köyttä laidan ulkopuolella.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ensi kesänä

      Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta
      Ikävä
      64
      3315
    2. Tukalaa kuumuutta

      Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh
      Ikävä
      43
      3127
    3. Sinä, ihastukseni

      Mitä haluaisit tehdä kanssani ensimmäisenä?
      Ihastuminen
      43
      2508
    4. Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.

      Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      113
      2435
    5. Tiedät ettei tule toimimaan.

      Mielenterveys ei kummallakaan kestä.
      Ikävä
      31
      1933
    6. Okei, myönnetään,

      Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘
      Ikävä
      27
      1830
    7. Onko kaivatullasi

      himmeä kuuppa?
      Ikävä
      48
      1626
    8. Mihin hävisi

      Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä
      Iisalmi
      85
      1435
    9. On jo heinäkuun viimeinen päivä.

      En taida nähdä sinua koskaan.
      Rakkaus ja rakastaminen
      39
      1300
    10. Lähtikö korvat

      puhtaaksi vaikusta?
      Tuusniemi
      82
      1169
    Aihe