Ihan muuten vaan olisi mukava lukea kaikenmoisia näkemyksiä.?
Kuka aloittaa kertomalla ikuisesta noususta?
Luki.
9145
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei taida sitä nousua sitten olla ja hilda ranekin on lähtenyt baariin tai kalja kauppaan.
Nykyisellä raha/pankki/verotus ja finanssipolitiikkajärjestelmällä mentäessä ikuinen bkt:n numeraalinen kasvu on täysin välttämätöntä. Se taasen lie sanomattakin selvä asia että realitaloudet eivät voi kasvaa loputtomiin siksi kun kaikenlainen realikasvu ainakin jossainmäärin syö myös resursseja tai luonnonvaroja mitkä taasen ovat rajallisia.
Numeraalista bkt:n kasvua voi esiintyä jopa negatiivisen ralikasvun oloissa. Mutta kyllä ainakin toistaiseksi vielä numeraalisen kasvun oloissa tapahtuu useimmiten myös realikasvuakin, joskin relikasvu aina vähintäänkin laahaa numeraalisen kasvun perässä.
Se taasen on oma lukunsa mitä tämä kasvu on ja ketä se palvelee ja hyödyttää. Ei ne suinkaan nämä kasvun tuomat edut tule kaikille yhtä lailla. Monille kasvu tuo etuja enemmän tai vähemmän, mutta toisia se voi vetää korvillekkin. Ja tämä koskee kaikkea bkn:n kasvua, niin pelkkää numeraalista kasvua kuin mitä realiaksvuakin. Kunkin meistä pitää vaan yritttää spekuloida seassa parhaan kykynsä mukaan.
Aika hyvä yhteenveto. Käyttäisin sanaa nimellinen kasvu numeraalisen kasvun sijaan. Mutta jos yritän tuoda tähän vielä jotain lisää. Nimittäin sen ajatuksen, että MIKSI yllä olevan nimimerkin mukaan nimellinen talouskasvu kiihtyy ja irtoaa reaalitaloudesta. Syy lienee se, että nimellinen kasvu tai BKT:n kasvu ei ole "todellista", kun se perustuu rahamäärän kasvun avulla vivutettuun talouteen eikä enää reaalitalouteen eli siihen, että joku kaivaa jotain malmia ja lisää siihen tuotantotalouteen jotain jalostusarvoa. Päinvastoin vuodesta 2008 lähtien finanssitalouden saldot alkoivat lähteä lapasesta siten, että finanssipääomien osuus kokonaisvaihdannasta alkoi räjähdysmäisesti kasvaa. Tämä nollasummapeli määritelmällisestikin aiheuttaa toisaalla tappioita ja toisaalla voittoja. Kun koko taloudesta on tullut eräällä tavalla lähemmäs kasinopelaamista, on sille luontaista tällaiset voimakkaammat nousu- ja laskuvaiheet. Se on väistämätön tosiasia.
Mutta kuka helvetti ottaa selvää siitä, koska se pamahtaa? Ei kukaan. Joten sinne vaan pelimerkkiä keskelle, punaista tai mustaa on tarjolla. Jos et osallistu, et saa mitään, koska hinnat karkaavat käsistä, jos et osallistu.
Eli kasvu on ikuista, joku voittaa, toiset häviää. Kasvu on ikuista. Senkin jälkeen kun tulee ns. ilmaa puhdistava romahdus, joku käärii voittoja ja kaikki alkaa alusta.
>>bkt:n numeraalinen kasvu on täysin välttämätöntä.
Aivovoimistelua: Kun 1000:sta otetaan pois 10 %, jää jäljelle 900.
Kuinka monta vuotta menee siihen, että 900 on kasvanut jälleen tuhanneksi, jos kasvu vuodessa on 2 % ?
No tuossa käytin sanaa numeraalinen kasvu tarkoittamaan sitä kokonais-bkt:n kasvua josta aina numeroissa puhutaan. Ja tämä numeraalinen kasvu siis jakautuu pelkkään numeraaliseen kasvuun ja toisaalta realikasvuun. Tietenkin voisi kokonais-bkt:n kasvua sanoa nimelliskasvuksikin ja sen sitten jakaa numeraaliseen kasvuun ja realikasvuun. Ehkä näistä asioista puhuvat käyttävät tässä mieluummin sanaa nimellinen kasvu. Minusta se tuo numeraalinen kasvu vaan osuu tähän paremmin, kun en ole mikään ekonomistikaan ja niiden juttuihin tottunut.
Ja tuo kysymyksesi menee 10 logaritmeilla
1,02^x kertaa 900 = 1000 eli
x kertaa log(1,02 ) = log(10/9) eli
x = log(10/9)/log(1,02)
Tämä siis näin sen numeraalisen kasvun trmeissä
rommaa syksyllä -70..tällee mulle on täällä opetettu toistakymmentä vuotta,ainii ja asun vuokralla jos sitä kysytte seuraavaks.
Jos minäkin välillä jotain räpellän.Noususta.
Pankin tiskillä voi odottaa järkytys: ”30 prosenttia pitäisi olla omaa rahaa”
Pankkien vaatimukset asuntolainan hakijoilta vaihtelevat tällä hetkellä selvästi. Vaihtelua on paitsi pankkien välillä, myös tapauskohtaisesti saman pankin sisällä.
Viime talvena vireillä ollut ja sittemmin tyrmätty 90 prosentin lainakatto ei ole suuresti vaikuttanut asuntolainojen myöntämiskriteereihin. Joissakin pankeissa saatetaan vaatia jopa tyrmättyä esitystä selvästi suurempaa omarahoitusosuutta, toisaalta asuntokaupan voi rahoittaa myös kokonaan velkarahalla.
-Meillä on sisäisenä ohjeistuksena ja lähtökohtana, että 30 prosenttia pitäisi olla omaa rahoitusta, koska arvostamme asunto-osakkeetkin 70-prosenttisesti. Tapauskohtaisesti kuitenkin katsotaan, jos on erittäin hyvä maksukyky ja mahdollisesti muita vakuusjärjestelyjä, voi asuntokaupan rahoittaa jopa 100-prosenttisesti lainalla,
Ai hemmetti kun ne lypsää........
Jos lainan hoitoon menee suurin piirtein sama summa kuin vuokraan ja vanhemmat vielä tulevat mukaan hankkeeseen, niin 100 prosentin rahoitus onnistuu.
-Vanhemmat voivat silloin esimerkiksi pantata oman asuntonsa lisävakuudeksi, jolloin asuntokauppa voidaan rahoittaa lainalla kokonaan.
-Myönnämme kyllä 100-prosenttisia rahoituksiakin. Tärkeintä on se, että maksukyky on riittävä. Lähtökohta on se, että yksi kolmasosa nettotuloista saa mennä lainan hoitoon ja asiakkaan pitää kestää tilanne, jossa korko nousee kuuteen prosenttiin, hän sanoo.
Pirisen mukaan tyypillinen tilanne, jossa asuntokauppa rahoitetaan kokonaan velkarahalla on sellainen, että asiakas asuu vuokralla eikä säästöjä ole ehtinyt kertyä.
-Jos lainan hoitoon menee suurin piirtein sama summa kuin vuokraan ja vanhemmat vielä tulevat mukaan hankkeeseen, niin 100 prosentin rahoitus onnistuu.
Sekä Vainikan että Pirisen mukaan ihmiset ovat nyt aikaisempaa varovaisempia. Omaa maksukykyä arvioidaan tarkemmin ja realistisemmin kuin esimerkiksi vuosi sitten.
-Yleinen taloustilanne on tehnyt asiakkaat varovaisemmiksi. Pitkä keskustelu koroista ja mahdollisesta lainakatosta on saanut aikaan sen, että asiakkatt miettivät, millaiseen lainaan heillä on varaa. Aikaisemmin kyse oli enemmän siitä, mihin hintaan lainaa saa, Pirinen kommentoi.
Asuntolainojen marginaalit eivät kesän aikana ole muuttuneet. Sekä Pirisen että Vainikan mukaan neuvottelut aloitetaan noin 1,5 prosentin marginaalista. Vuoden takaiseen verrattuna suurin muutos on siinä, että marginaalissa on nyt neuvotteluvaraa.
-Jos on hyvä omarahoitusosuus ja täydet vakuudet, marginaali on selvästi alempi kuin 100 prosentin lainaosuudella. Vielä vuosi sitten marginaalit vaihtelivat karkeasti ottaen 0,5 ja 0,6 prosentin välillä, Pirinen toteaa.
menin pankkiin kysymää lainaa ,sanoin virkailijalle että asunnot rommaa -70 syksyllä.Virkailijan alahuuli alkoi väpättämään olimme kahden.
Tulittekos yhdessä siihen tulokseen että palataan lainatiskille syssymmällä ja yritetään hoitaa se käsiraha -70%
:)