ET UI TUOSSA JÄRVESSÄ!

Kumman puolella on laki seuraavassa tapauksessa?
Ensin vähän taustaa.

Kesä alkaa olemaan kohta ohi. Enää on kaunis syksy edessä. Olen käynyt uimassa tänä kesänä vain yhden kerran. Aikaisempina kesinä olen uinut useita kertoja. Olen kohtapa fanaatikko uimisen suhteen.

Kahtena viimeisenä kesänä ollessani vaimoni kanssa asuntovaunulomalla kävin uimassa miltei joka päivä järvissä ja joissa. Aina kun ajoimme jonkun hyvännäköisen järven tai joenrannan ohi minä sanoin vaimolle: "Katsos kun tuossa on jälleen hyvä uimapaikka." Vaimo vastasi: "Et kait sinä nyt sentään aio taas pysähtyä uimaan? Vastahan sinä uit?" Minä totesin: "No, kyllä se ajatus kävi mielessä että pysäytän auton ja käyn uimassa. Sinä voit sillä aikaa vaikka levätä vaunussa tai keittää kahvit tai kävellä luonnossa koiran kanssa." No, eihän sitä tietenkään voinut pysähtyä jokaisen järven ja joen rantaan uimaan. Ohi ajettiin monia hyviä uimajärviä, vaikka kyllä se vähän kihelmöikin päästä taas veteen kun oli niin hyviä uimapaikkoja.

Muistui mieleen yksi vähän epämukava tapaus vaikka siinä on kyllä huumoriakin kun sen ottaa siltä kantilta. Minä itse ajattelen tätä seuraavaa tapausta huumorilla. Ajattele jaikalia hiippailemassa metsässä kohti järven rantaa vieraan kesämökin ohi uimavehkeet muovipussissa. Mökin omistajaeukko saa jaikalin kiinni rysän päältä. Tässä olisi jo aihetta hyvään pilapiirrokseen. Minä kerron tapauksen:

Tämä tapahtui Suomessa kesällä 2012. Tulimme taas kerran hyvännäköisen järven rannalle. Järvelle oli matkaa ehkä 200 metriä tiestä. Tieltä ei näkynyt rakennuksia. Ajattelin vastassa olevan pelkkää metsää ja peltoa. Minä pysäytin auton ja otin uimavehkeet muovipussiin mukaan. Vaimoni jäi vaunuun laittamaan ruokaa. Minä kävelin metsän halki kohti rantaa. Huomasin nyt viistosti vasemmalla kesämökin. Ajattelin että kävelen sata metriä ohi mökistä sen oikealta puolelta niin en häiritse paikalla mahdollisesti olevia mökkiläisiä. Niin hiippailin varovasti rantaa kohti. Silloin näin kuinka mökin pihalta lähti viistosi minua kohti kävelemään tietä pitkin ehkä kuusikymppinen nainen. Hän katsoi minua epäilyttävän epämukavan tiukan pahasti. Minä ajattelin että taisin nyt tässä jäädä rysän päältä kiinni. Niinhän siinä kävi. Kuulin naisen huutavan minulle: "Mitä sinä etsit?" Minä vastasin: "En etsi mitään! Ajattelin vain käydä uimassa tuossa järvessä!" Nainen huusi tiukkasävyisesti: "Sinä et saa mennä tästä rantaan! Tämä on yksityisaluetta! Et ui tuossa järvessä!" Minä kysyin ihmeissäni että tarkoitatko sinä todella että tuonne järvelle ei saa mennä uimaan. Nainen sanoi että tästä et saa mennä uimaan koska tämä on yksityisaluetta. Minä kysyin häneltä että omistaako hän tämän maa-alueen ja rannan ja onko tosi että rantaan ei saa mennä uimaan edes kauempaa. Hän pysyi tiukasti sanassaan että rantaan et tästä mene etkä ui tuossa järvessä.

Keskustelimme vähän aikaa jokamiehen oikeudesta. En enää muista yksityiskohtia. Mutta minua tuon naisen väittämät rannan yksityisyydestä tuntuivat tekaistuilta. Ajattelin ettei kukaan voi omistaa koko rantaa eikä varsinkaan kokonaista järveä. Yritin keventää tunnelmaa. Kehuin hänelle hänen kaunista mökkipaikkaansa. Hän ei kuitenkaan osoittanut mitään pehmenemisen merkkejä. En jäänyt väittelemään hänen kanssaan näkemykseni mukaisesta jokamiehen oikeudesta. Sanoin hänelle että koska sinä omistat tämän maa-alueen, sinulla on tietenkin oikeus kieltää minua kulkemasta maasi poikki ja minä lähden pois. Pyysin häneltä anteeksi häiriötä ja kävelin takaisin vaunulle.

Sanoin vaunulla vaimolle että kohtasin tiukkapipoisen kesämökkiläisen enkä saanut häntä pehmitettyä vaikka yritin olla hänelle ystävällinen ja ymmärtäväinen. Me emme voi jäädä tähän. Tämä on kesämökkialue. NYT LÄHDETÄÄN TÄÄLTÄ JA ÄKKIÄ! Niin jatkoimme matkaa.

Oliko mökin omistaja oikeassa? Voiko hän kieltää ihmisiä menemästä järven rantaan? Eikö Suomessa saa vapaasti liikkua (yksityistenkin omistamissa) metsissä ja järvien rannoilla ja käydä uimassa missä tahtoo?